Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
24.5.2016

Digitalisaatio muokkaa sotea

Digitalisaatiosta odotetaan säästöjä ja palvelujen pelastajaa. Teknologia ei yksin riitä, ellei muuteta toimintatapoja.
Teksti Hanna Moilanen | Kuvat JOKA/Museovirasto

Verenpainemittari piippaa aamuin ja illoin Sylvi Hartikaisen, 69, kotona Länsi-Savossa. Tulokset hän kirjaa pieneen vihkoon, joka kulkee tarvittaessa mukana vajaan sadan kilometrin päähän päivystykseen tai kontrollikäynnille.

Toistuvat sairaala- ja lääkärikäynnit ovat Hartikaisen arkea. Reuma, astma ja sydänsairaudet vaikeuttavat liikkumista. Koska julkista liikennettä on Hartikaisen kotikulmilla viime vuosina supistettu, täytyy hoitoon tai tutkimuksiin kulkea kalliisti Kelan tukemana taksilla tai omalla autolla.

Toisinkin voisi olla. Jos Hartikainen voisi kirjata verenpainelukemansa sähköiseen sovellukseen, tieto päivittyisi automaattisesti myös häntä hoitaville ammattilaisille. Osa tarkastuskäynneistä voitaisiin korvata omaseurannalla ja videoyhteydellä.

”Olisin valmis kokeilemaan etälääkärin vastaanottoa ja ottamaan nykyistä enemmän vastuuta terveyteni seurannasta erilaisilla laitteilla.”

Ranteeseen kiinnitetty älymittari voisi antaa Hartikaiselle toimintaohjeita, jos elintoiminnoissa tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Ammattilaista tietojärjestelmä voisi muistuttaa esimerkiksi siitä, että vastaanotolle saapuneelta on juuri otettu verikokeet lähipalvelupisteessä, eli niitä ei välttämättä tarvitse ottaa heti uudestaan.
Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävä Hartikainen suhtautuu uusiin avauksiin ja sähköisiin palveluihin myönteisen uteliaasti.

”Olisin valmis kokeilemaan etälääkärin vastaanottoa ja ottamaan nykyistä enemmänkin vastuuta terveyteni seurannasta erilaisilla laitteilla”, hän toteaa.

Digitalisaatio on jo täällä

Käynnissä olevan sote-uudistuksen onnistuminen riippuu osaltaan digitalisaatiosta. Se on merkittävä työväline palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään Suomessa jo nyt hyväksi digitalisointia. Robotiikka on jo arkipäivää, ja sähköinen resepti on mullistanut apteekkialaa. Sosiaalityöntekijä voi tavata asiakkaitaan tai lääkäri hoitaa potilaitaan etäyhteyden avulla. Lääkekorvauksista ja matkakorvauksista tieto kulkee sähköisesti Kelaan, eikä asiakkaan tarvitse hakea korvausta erikseen.

Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä vain muutamissa terveyskeskuksissa.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä. Esimerkiksi sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä vain muutamissa terveyskeskuksissa. Ulkomaanmatkan tai hotellin voi varata netistä, mutta lähiterveysasemalle ei välttämättä saa yhteyttä kuin ruuhkautuneen puhelinpalvelun kautta.

Uusia palveluja kehitetään koko ajan. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) erityistason seksuaalineuvonta tuotetaan etävastaanottona videon välityksellä. Tästä keväästä lähtien asiakas voi myös perua ja siirtää varaamiaan aikoja sähköisessä portaalissa.

Opiskelija voi myös tilata sukupuolitautien testauspaketin verkosta kotiinsa. Hän ottaa itse näytteet tarkkojen ohjeiden mukaisesti ja lähettää ne analysoitaviksi. Matalan kynnyksen palvelu on lisännyt opiskelijoiden halua tulla testaukseen.

YTHS:ssä toivotaan, että asiakas voisi jatkossa olla yhteydessä hoitavaan tahoon myös mobiilisti videoyhteydellä tai chatissa.

”Julkisen sektorin velvoitteet, järjestämisvastuu ja hoitotakuu koskevat myös YTHS:ää. Palveluihin tullaan aina hoidontarpeen arvioinnin kautta. 
Toistaiseksi arvion voi tehdä vain 
puhelimitse tai kasvotusten vastaanotolla”, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta.

Kun viranomaistietojen yhdistäminen etenee, vuokralla asuva saattaa saada automaattisesti ehdotuksen asumistuesta.

Jatkossa myös yhä useammat Kelan palvelut saa älypuhelimen näytölle. Kun viranomaistietojen yhdistäminen etenee, vuokralla asuva saattaa esimerkiksi saada automaattisesti ehdotuksen uudesta asumistuesta muuttaessaan toiseen asuntoon.

”Jos tiedot pitävät paikkansa, asiakas kuittaa ne vahvistusviestillä ja asia on kunnossa”, visioi Kelan johtaja 
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Palveluketjut mietittävä uusiksi

Kela on yhtenä uusimmista palveluistaan ottanut käyttöön chat-palvelun terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkäri voi esimerkiksi varmistaa kuntoutukseen liittyvän yksityiskohdan Kelasta chatissa samalla kun hän keskustelee potilaansa kanssa. Turvallisuussyistä chatissa ei kuitenkaan siirrellä henkilökohtaisia tietoja.

”Tarjoamme pian chat-palvelua myös perusasiakkaille. Opintotuen saajat ja hakijat voisivat olla ensimmäinen kohderyhmä”, Mäki-Lohiluoma pohtii.

Digitalisointi ei kuitenkaan tuo odotettua hyötyä, jos samalla ei pystytä uudistamaan toimintatapoja.

Digitalisointi ei kuitenkaan tuo odotettua hyötyä, jos samalla ei pystytä uudistamaan toimintatapoja. Jos digitaaliset palvelut tuodaan osaksi siiloutunutta palvelujärjestelmää, mikään ei välttämättä muutu.

Koko palvelun logiikka ja sen tuottamisen ketju täytyy miettiä uudestaan. Ammattilaiset ja asiakkaat innostuvat, jos palvelu koetaan hyödylliseksi ja sitä on helppo käyttää.

Koko palvelun logiikka ja sen tuottamisen ketju täytyy miettiä uudestaan.

”Saman vanhan lomakkeen lähettäminen sähköisesti ei ole digitalisaatiota. Uuden teknologian täytyy tukea hoitoprosessia, ja jotkut vaiheet pitää pystyä automatisoimaan. Jostain vanhasta pitää myös luopua uuden tieltä”, Poskiparta painottaa.

Toimintatapoihin kohdistuva haaste koskee sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon lisäksi myös sähköisten palvelujen kehittäjiä. Palvelukehitys on toistaiseksi ollut liian teknologiavetoista.

”Osa ICT-alan yrityksistä ei ole ymmärtänyt monialaisen suunnittelun ja palvelujen käytettävyyden merkitystä riittävästi”, arvioi johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta.

Tiihonen näkee merkkejä toisenlaisesta lähestymisestä. Nykyisin palvelujen suunnitteluun osallistuu insinöörien lisäksi myös lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiologeja ja psykologeja. Heidän tehtävänsä on katsoa palvelua käyttäjien näkökulmasta.

Potilas- ja asiakastiedot yhteen?

Aina toimintatapojen uudistaminen ei ole kiinni pelkästään ammattilaisten tahdosta. Myös lainsäädäntö avaa ja sulkee toiminnan mahdollisuuksia.

”Potilastietojen käsittelystä säädetään tällä hetkellä yli 10 laissa. Lainsäädännön vuoksi ihmisen tiedot kirjataan kertaalleen potilaana ja uudestaan sosiaalihuollon asiakkaana, vaikka palvelut olisi tuotu saman katon alle”, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Lainsäädännön vuoksi ihmisen tiedot kirjataan kertaalleen potilaana ja uudestaan sosiaalihuollon asiakkaana, vaikka palvelut olisi tuotu saman katon alle.

Ihannetilanteessa terveydenhuollon potilastietojen ja sosiaalihuollon asiakastietojen pelisäännöt voitaisiin yhdistää yhdeksi laiksi. Voutilainen puhuu tiedonhallintakaaresta, jossa säädettäisiin kaikista tietojenkäsittelyyn liittyvistä vaiheista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Omahoitopalvelut ovat hajallaan

Sairaanhoitopiirien ja kuntien omahoitopalvelut ovat toistaiseksi olleet itsenäisiä saarekkeita, joiden välillä tieto ei siirry. Tomi Voutilaisen mukaan omahoitopalvelut pitäisi koota yhteen, valtakunnalliseen järjestelmään.

Kelan ylläpitämästä Omakanta-palvelusta käyttäjä näkee nykyisin omat terveystietonsa ja niihin liittyvät reseptit. Palvelusta käy myös ilmi, kuka tietoja on käyttänyt ja mihin.

Kelan ylläpitämästä Omakanta-palvelusta käyttäjä näkee nykyisin omat terveystietonsa ja niihin liittyvät reseptit.

”Omakanta-palvelua pitäisi kehittää niin, että sen kautta olisivat saatavilla kaikki terveydenhuollon sähköiset palvelut. Se olisi kustannustehokasta ja perusteltua alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta”, Voutilainen summaa.

Yksi yhteinen palvelukokonaisuus takaisi esimerkiksi sen, että kaikkien yksiköiden ei tarvitsisi maksaa erikseen suhteellisen samanlaisesta ajanvarauspalvelusta. Asiakkaan olisi helpompi hoitaa asioita yhden, jo ennestään tutun järjestelmän kautta.

”Perusinfrastruktuuriin liittyvät ratkaisut on hyvä pitää ilman kaupallista intressiä toimivan julkisoikeudellisen laitoksen hoidettavana.”

”Perusinfrastruktuuriin liittyvät ratkaisut on hyvä pitää ilman kaupallista intressiä toimivan julkisoikeudellisen laitoksen, kuten esimerkiksi Kelan, hoidettavana”, Voutilainen tiivistää.

Tieto lisäisi tasa-arvoa

Digitalisaatio mahdollistaa suurten tietomassojen käsittelyn. Tietomassoja perkaamalla on mahdollista esimerkiksi tunnistaa riskiryhmiä, joiden terveyden edistämiseen kannattaisi panostaa silloin, kun asiat ovat vielä melko hyvin.

Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) haluaisi palvelujen laadusta, vaikutuksista ja kustannuksista kerättävät tiedot nykyistä avoimemmin saataville. Ilman tietoa markkinat eivät toimi eikä asiakkaiden valinnanvapaus voi toteutua.

”Jotta pystymme tuottamaan terveyshyötyjä, meidän täytyy panostaa vaikuttaviin hoitoihin ja luopua niistä malleista, jotka eivät tuota tuloksia.”

”Terveyserot ovat meillä tällä hetkellä liian suuret. Jotta pystymme tuottamaan terveyshyötyjä, meidän täytyy panostaa vaikuttaviin hoitoihin ja luopua niistä malleista, jotka eivät tuota tuloksia”, Virolainen pohtii.

Virolainen on vakuuttunut Ruotsissa toteutetun laaturekisterin toimivuudesta. Rekisteristä tulisi hänen mukaansa ottaa oppia, kun sote-uudistus viedään käytäntöön.
Tällä hetkellä reaaliaikaista tietoa on yllättävän vähän saatavilla. Esimerkiksi THL:n tilastot tuotetaan jälkikäteen. Rokotusten määrä ja tiedot epidemioiden etenemisestä perustuvat arvioihin ja tilastollisiin todennäköisyyksiin.

Potilastiedon arkisto ja sen rinnalle myöhemmin kehitettävä sosiaalihuollon tietoja kokoava Kansa-tietovaranto luovat hyvät edellytykset tiedon saannille. Tieto ei kuitenkaan ole ammattilaisen näkökulmasta katsottuna täysin luotettavaa.

”Potilas voi kieltää tietojen luovuttamisen. Jos terveydenhuollon asiantuntija ei näe esimerkiksi kaikkia lääkitystietoja, hänen on vaikea tehdä luotettavia ratkaisuja jatkohoidosta”, Voutilainen havainnollistaa.

Ammattilaista auttaisi jo se, että hän tietäisi osan tiedosta olevan kiellosta johtuen salattua. Se helpottaisi hoitopäätöstä.

Tietoturva on liiankin korkea

Ihmisten luottamus digitaalisiin palveluihin on niiden menestymisen ehto. Entä jos järjestelmät eivät toimikaan? Mitä jos kyberhyökkäys lamaannuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon? Mitä tapahtuu, jos omat terveys- tai geenitiedot hakkeroidaan vääriin käsiin?

Apteekeissa on viimeisen vuoden aikana törmätty sähköisen reseptin käytössä järjestelmäkatkoksiin. Niissä tilanteissa asiakas joutuu usein lähtemään tyhjin käsin pois ja tulemaan myöhemmin uudestaan.

”Mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Hengen ja terveyden kannalta keskeisissä järjestelmissä katkosten tulisi olla mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi apteekeissa ja asiakkailla pitäisi olla tieto siitä, milloin reseptejä päästään järjestelmästä hakemaan”, linjaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Vahvaa tietoturvaa on painotettu niin voimakkaasti, että palvelujen käytettävyys on jäänyt toissijaiseksi.

Asiantuntijoiden näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tietovarannot ovat kovin vahvasti suojattuja. Joskus jopa liian vahvasti. Tiihosen mukaan vahvaa tietoturvaa on painotettu niin voimakkaasti, että palvelujen käytettävyys on jäänyt toissijaiseksi. Esimerkiksi lähiomainen tai edes hoitava ammattilainen ei välttämättä pääse hoitoa tarvitsevan ihmisen tietoihin käsiksi.

Digitaalisen terveydenhuollon kehittämispiloteissa on havaittu, että Sylvi Hartikaisen ikätoverit ja heitä nuoremmat suhtautuvat avoimesti uuteen teknologiaan. Kaikkein vanhimmilla ei välttämättä ole kokemusta tietotekniikan hyödyntämisestä eikä edes sähköisen asioinnin vaatimia tunnuksia.

”Monia pelottaa, että palvelut katoavat verkkoon, kuten pankkien kohdalla on käynyt. Terveydenhuollossa ei voida mennä tähän”, Sitran Tuula Tiihonen muistuttaa.

Kelan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on samaa mieltä. Yhdelle sopii chat, toiselle puhelinasiointi. Kolmas tarvitsee edelleen kohtaamisen kasvotusten.  ¶

 

Etäkuntoutukseen etsitään uusia muotoja

Kelan uudessa etäkuntoutushankkeessa haettiin alkuvuodesta 2016 ideoita etäkuntoutuksen pilottikokeiluiksi. Etäkuntoutus voi perustua esimerkiksi reaaliaikaiseen videoyhteyteen tai muuhun etäteknologiaa hyödyntävään sovellukseen.Innostus uusia menetelmiä kohtaan näyttää heränneen myös kuntoutuspalvelujen tuottajien keskuudessa.

”Meille ehdotettiin lähes 60 etäkuntoutukseen kohdistuvaa kokeilua”, tiivistää Kelan kuntoutusryhmän projektipäällikkö Jarkko Honkonen. Aiemmin niihin on ollut huomattavasti vähemmän hakijoita. Kela kerää kuntoutuksen kehittämishankkeita kaksi kertaa vuodessa.

Kelan uudessa etäkuntoutushankkeessa haettiin alkuvuodesta 2016 ideoita etäkuntoutuksen pilottikokeiluiksi. Etäkuntoutus voi perustua esimerkiksi reaaliaikaiseen videoyhteyteen tai muuhun etäteknologiaa hyödyntävään sovellukseen.Innostus uusia menetelmiä kohtaan näyttää heränneen myös kuntoutuspalvelujen tuottajien keskuudessa.”Meille ehdotettiin lähes 60 etäkuntoutukseen kohdistuvaa kokeilua”, tiivistää Kelan kuntoutusryhmän projektipäällikkö Jarkko Honkonen.Aiemmin niihin on ollut huomattavasti vähemmän hakijoita. Kela kerää kuntoutuksen kehittämishankkeita kaksi kertaa vuodessa.

Rahoitettavat pilottikohteet julkistetaan viimeistään kesäkuun lopussa. Luvassa on monipuolinen valikoima etäkuntoutuksen muotoja.

”Kaikki rahoitettavat pilotit pyritään vakiinnuttamaan jatkuvaksi toiminnaksi”, Honkonen painottaa.

Kesän alussa valittavat pilottihankkeet päättyvät vuoden 2019 loppuun mennessä. Sen jälkeen etäkuntoutuspalvelut kilpailutetaan normaalisti. Palvelut avautuvat asiakkaille vasta 2020-luvulla.”

On jo pitkään puhuttu kuntoutuksen viemisestä osaksi kuntoutujan arkea. Parhaimmillaan etäkuntoutus tukee tätä tavoitetta”, Honkonen arvioi.Etäkuntoutuksen tavoitteena on tarjota vaikuttavia palveluja niukkenevista resursseista huolimatta. Etäosallistuminen turvaa Honkosen mukaan myös alueellista tasa-arvoa.

”Palvelun piiriin voi päästä aiempaa matalammalla kynnyksellä. Etäpalveluihin tarttuminen on helpompaa kuin esimerkiksi matkustaminen pidemmäksi ajaksi kuntoutuslaitokseen”, Honkonen pohtii.

 

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet