Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta, Puheenvuorot
|
17.11.2017

Pieni toive suurille ikäluokille

Jos suurista ikäluokista edes hyvin toimeentulevat maksaisivat osan palveluistaan, voitaisiin rahoittaa yhteiskuntaa, jossa vähävaraiset eivät ole muiden armoilla.

Lapsuudessani mummot olivat mummompia ja vaarit vaarimpia. 75-vuotispäivillä hämmästeltiin kovaan ääneen, miten hyvin sankari jaksaa. Toisin on nyt.

72-vuotias anoppini suhaa Fiatillaan firmansa ja kuntosalin väliä kuin moni ruuhkavuosiaan elävä. Eikä hän ole poikkeus. Tämän numeron jutussa 74-vuotias neurologi kertoo, että hän kirjoittaa yhä asiantuntijalausuntoja aivovammapotilaista. Osaaminen ei ole kadonnut, ja vuodet ovat tuoneet ymmärrystä elämän mutkikkuuteen.

Kansaneläkkeen ansiosta moni iäkäs nainen alkoi saada ensimmäistä kertaa säännöllisesti omaa rahaa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin Suomen eduskunnassa. Sen ansiosta etenkin maaseudulla moni iäkäs nainen alkoi ensimmäistä kertaa saada säännöllisesti omaa rahaa.

Vanhuuseläkkeen ikärajaksi säädettiin 65 vuotta. Tuolloin elinajan­odote oli naisilla 59 ja miehillä 53,4 vuotta. Nykyinen elinajanodote on neljännesvuosisata enemmän.

100 000 kansaneläkkeen saajaa saa myös takuueläkettä.

Suomen eläkemallissa työeläkkeitä on rahastoitu ja työeläkkeenä maksettava summa suhteutetaan elinikään. Valtion budjetista maksettavan perusturvan, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen, varassa elää yhä harvempi ikäihminen. Kansaneläkkeen tasosta kertoo kuitenkin se, että 100 000 kansaneläkkeen saajaa saa myös takuueläkettä.

Hyväkuntoiset eläkeläiset, niin sanotussa kolmannessa iässä olevat, pitävät meidän ja monen muun perheen arjen ja järjen kasassa. Lisäksi niillä voimilla pyörii iso osa yleishyödyllisistä yhdistyksistä.

Sosiaali- ja terveysjärjestelmä ei kestä suurten ikäluokkien tulevaa hoivatarvetta.

Sama joukko muodostaa kuitenkin todellisen uhan nykyjärjestelmälle. Heidän takiaan tarvitaan sote-uudistus, sillä sosiaali- ja terveysjärjestelmä ei kestä suurten ikäluokkien tulevaa hoivatarvetta.

Ei, tämä ei tietenkään ole suurten ikäluokkien syytä. Jokainen suku­polvi solmii oman yhteiskuntasopimuksensa siinä ajassa ja tilanteessa, jossa elää. Suuret ikäluokat olivat rakentamassa hyvinvointivaltiota ja pääasiassa verovaroin pyöriviä palveluja. Älkää unohtako oikeuttamme nauttia niistä, he sanovat.

Hyvällä onnella maksan veroja vielä kolmisenkymmentä vuotta.

Hyvällä onnella maksan veroja vielä kolmisenkymmentä vuotta. Sillä rahalla haluaisin rahoittaa maata, jossa omaishoitajien ja yksin asuvien vanhusten ei tarvitse valita ruoan ja lääkkeiden välillä. Lisäksi haluaisin auttaa nuoria, jotka eivät koskaan pääse kiinni työelämään vamman, sairauden, syrjäytymisen tai työelämän kovien vaatimusten takia. Ja koska juuri meillä tämä joukko kasvaa, 50 vuoden kuluttua keskuudessamme saattaa elää ihan uusi vanhusköyhälistö.

Toivon, että suurista ikäluokista edes hyvin toimeentulevat maksaisivat osan palveluistaan.

Siksi toivon, että suurista ikäluokista edes hyvin toimeentulevat maksaisivat osan palveluistaan. Ehkä näillä valinnoilla voitaisiin rahoittaa yhteiskunta, jossa vähävaraiset eivät ole muiden armoilla.

Olen uusi kelalainen, mutta paljasjalkainen hyvinvointivaltion kasvatti. Kaikkien meidän tulevaisuuden puolesta haluan toivottaa onnea ja menestystä 80-vuotiaalle Kelalle ja 100-vuotiaalle Suomelle. Varmuuden vuoksi pyydän myös viisautta Euroopan ja lopunkin maailman päätöksentekoon. Kohtalomme kietoutuvat yhteen.

Ville Korhonen

Media- ja sidosryhmäviestinnän viestintäpäällikkö Kelassa ja Sosiaalivakuutuksen päätoimittaja

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje