Lapinjärven kunnanjohtajalla Tiina Heikalla on missio. Hän aikoo rakentaa kuntalaisten kanssa Suomen ensimmäinen ihmislähtöisen kunnan. Lapinjärven kunnan tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 kaikki palvelut yhdessä käyttäjien kanssa ja aitojen asiakastarpeiden perusteella.
Heikan mielestä ihanne ei välttämättä mahdu sote- ja maakuntauudistuksen isoihin raameihin.
Sote-uudistus asettaa erikokoiset maakunnat ja niiden sisällä olevat kunnat hyvin eriarvoiseen asemaan.
”Sote-uudistus asettaa erikokoiset maakunnat ja niiden sisällä olevat kunnat hyvin eriarvoiseen asemaan. Uusimaa on sekä kokonsa että pääkaupunkiseutunsa vuoksi aivan eri asemassa kuin kaikki muut maakunnat. Uudenmaan rakenne ja taloudellinen asema erottavat sen kaikista muista”, Tiina Heikka sanoo.
Maakuntien sote-palveluihin kevyt organisaatio
Sote-uudistuksen tasa-arvoisuuden tavoite uhkaa Heikan mielestä epäonnistua pahasti.
”En ymmärrä, miksi sote- ja maakuntauudistuksessa pyritään nyt ratkaisemaan kaikki asiat samalla kertaa. Eteneminen palanen kerrallaan olisi paljon helpompi tie. Ison muutoksen läpivienti tuntuu lähes mahdottomalta”, Heikka pohtii.
En ymmärrä, miksi sote- ja maakuntauudistuksessa pyritään nyt ratkaisemaan kaikki asiat samalla kertaa.
Erityisesti Heikkaa huolestuttaa se, että soten myötä luodaan uusia organisaatioita ja lisätään byrokratiaa. Ajatuksena se on vastoin hallituksen ajamaa normien purkua ja hallinnon sujuvoittamista.
”Pienessä kunnassa olemme usein ongelmissa kasvavien sote-kustannusten kanssa. Siksi on hyvä, että sote-uudistuksen myötä tulee isommat hartiat kustannusten jakamiseen. Mutta ei ole hyvä, jos se merkitsee uutta organisaatiotasoa”, Heikka pohtii.
Maakunnallisen organisaation tilalle Heikka haluaisi mallin, jossa lähipalvelut turvataan ja tuotetaan ihmislähtöisesti kevyellä organisaatiolla. Suunnittelussa voisi hyödyntää kuntiin vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista paikallisista palvelutarpeista.
Jos kunta tai kaupunki on paras tuottaja, miksei sille anneta tuottamisoikeutta?
”Nyt mennään äärilaidasta toiseen, kun yksityinen sektori otetaan voimakkaasti mukaan ja kunnat käytännössä rajataan kilpailun ulkopuolelle. Sen sijaan olisi järkevää katsoa, mikä organisaatio tuottaa palvelun parhaiten ja kustannustehokkaimmin ja valita se tuottajaksi. Jos kunta tai kaupunki on paras tuottaja, miksei sille anneta tuottamisoikeutta?” Heikka kysyy.
”Sote-uudistuksessa vain isot kunnat voittavat”
Heikka tuntee parhaiten Uudenmaan kuntien tilanteen. Alueella on hänen mielestään hyvin erilaisia kuntia.
”Tänne syntyy melkoinen demokratiavaje, kun esimerkiksi Itä-Uudenmaan kunnille on laskennallisesti tulossa ehkä vain yhden paikan edustus tulevaan maakuntavaltuustoon. Moni kunta jää Uudellamaalla tyystin ilman edustajaa. Ne eivät saa ääntään kuuluviin, vaan suuret pääkaupunkiseudun kunnat jyräävät.”
”Jos pääkaupunkiseudulta käsin katsotaan palveluiden karsimista, on varmasti helpompaa lopettaa palvelut itäiseltä Uudeltamaalta kuin Töölöstä”, hän pohtii.
Heikka ehdottaa, että maakuntavaltuustoihin tulisi laajempi edustus alueen kunnista. Edustajien velvollisuus olisi kuunnella kaikkien alueen kuntien ääntä. Tämäkään ei ole vielä paras mahdollinen malli.
”Paras malli olisi se, että Uusimaa jaettaisiin kolmeen osaan: läntinen, itäinen ja pääkaupunkiseutu erikseen”, hän ehdottaa.
Myös Uudenmaan ja muun maan välille on luotu vastakkainasettelua.
Myös Uudenmaan ja muun maan välille on luotu vastakkainasettelua. Pääkaupunkiseudun päättäjät ovat Heikan mielestä omilla kannanotoillaan myös ruokkineet sitä.
”Meillä syntyy helposti mielikuva, että Uusimaa vie kaiken ja muut alueet häviävät. Aina ei nähdä sitä, että Uudenmaan sisällä pienet kunnat ovat myös häviäjiä sekä palvelujen määrässä että sisällössä. Lopulta koko Suomessa on vain muutama kaupunki, joka sanelee tahdin ja kerää uudistuksen hedelmät”, Heikka lisää.
Lopulta koko Suomessa on vain muutama kaupunki, joka sanelee tahdin ja kerää uudistuksen hedelmät.
Maakuntauudistuksen johdosta kuntien vastuut ja velvollisuudet voivat hajaantua. Voi käydä niin, että pienille kunnille jää rahoitusvastuu esimerkiksi työllistämisestä mutta samalla niiltä viedään pois mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi omien työllistämispalvelujen avulla.
Unohtuivatko lapset ja vanhukset?
Nyt tehtävien uudistusten ongelmana ovat monet keinotekoiset rajat kuten se, että vain tietyn kokoiset organisaatiot voivat tuottaa palveluja.
”Pieni kunta pystyy toimimaan ketterämmin ja ihmislähtöisemmin kuin iso. Mitä isompi organisaatio on, sitä helpommin sen sisään häviää työtä ja euroja eli syntyy tehottomuutta. Vaikka resursseja on enemmän, niiden käyttö voi olla vaikeampaa. Palveluntuottajien kosketus arkielämään ja ihmisiin häviää. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa tuotetaan touhukkaasti palveluita, joita kukaan ei tarvitse tai joilla ei ole vaikuttavuutta”, Heikka lisää.
Pieni kunta pystyy toimimaan ketterämmin ja ihmislähtöisemmin kuin iso.
Sosiaalipalveluissa erityisesti lapset ja vanhukset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ovat ryhmiä, joiden palvelut uhkaavat jäädä uudistuksen jalkoihin. Nämä asiakasryhmät eivät osaa vaatia palvelujaan ja hakeutua niiden piiriin.
Siksi paikalliset olot tuntevan palvelutarjoajan on huolehdittava, että palvelut tavoittavat niitä tarvitsevat henkilöt.
”Jos lastensuojelua sekä päihde- ja mielenterveyshuoltoa ei tuoteta lähipalveluna, seurauksena voi olla katastrofi sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Jos epäonnistumme näissä asioissa, vaikutuksia on vaikeaa ja kallista hoitaa jälkikäteen”, Heikka toteaa.
Jos lastensuojelua sekä päihde- ja mielenterveyshuoltoa ei tuoteta lähipalveluna, seurauksena voi olla katastrofi sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Jos eduskunnan käsissä oleva sote-uudistus etenee maaliin saakka sellaisena kuin nyt on kaavailtu, kunnilta häviää Heikan mielestä sananvalta peruspalveluiden tuottamiseen. Virallisesti puhutaan palveluiden järjestämisvastuun siirrosta kunnilta maakunnille.
Miten Heikka sitten olisi valmis sote- uudistusta tarvittaessa korjaamaan?
”Meidän pitää kehittää liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä etäpalveluja valtavien organisaatiouudistuksien sijasta. Paljon tärkeämpää on se, että palvelut tulevat ihmisen luo kuin että ihmiset menevät kauaksi palveluiden luo”, hän vastaa.
Monessa kunnassa ei ole Heikan mielestä tehty pitkän sote-valmistelun aikana mitään, koska on vain odotettu.
”Lapinjärvellä on linjattu, että nyt on erityisesti tärkeä kehittää palveluita, jotta voimme osaltamme auttaa uudistusta onnistumaan. Valitettavasti pitkään veivatulla jättiläismäisellä uudistuksella on lamautettu monen kunnan kehittämistoimet, kun kukaan ei tiedä, miten asia etenee”, hän lisää.
Onko kunnilla halua resursoida palveluihin, jos niistä saatavat hyödyt eivät näy säästöinä?
Heikka nostaa esiin ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut. Onko kunnilla enää halua resursoida palveluihin, jos niistä saatavat hyödyt eivät näy kuntien pienentyvinä menoina?
”Parasta olisi se, ettei kerralla lähdetä repimään kaikkea vanhaa pois, vaan katsotaan rauhassa, mitä hyvää vanhaa kannattaa säilyttää ja mitä uutta tuoda sen rinnalle. Sama koskee yksityisen ja julkisen palvelun yhteistyötä. Molemmista löytyy hyviä puolia. Tässäkään asiassa ei ole järkeä mennä äärilaidasta toiseen”, hän lisää.
Sote-palvelujen kehittämisessä iso koko tuo hyötyjä
Hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus aiheuttaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Sanna Vesikansan mielestä turhaan jännitteitä erilaisten kuntien ja kaupunkien välille.
Helsinki ei ole Vesikansan mielestä ollut sote-uudistukseen liittyvässä keskustelussa pienten kuntien tai kaupunkien vihollinen.
”Olemme varsin kuuluvasti tuoneet esiin oman kritiikkimme ehdotettua maakuntamallia kohtaan. Emme ole liiemmin pitäneet maakunnista saati sosiaali- ja terveyspalvelujen pakollisesta ulkoistamisesta kaavamaisella ja mekaanisella tavalla”, hän sanoo.
Kuntien ääntä pitää Vesikansan mukaan kuunnella samaan tapaan kuin demokratiassa yleensä. Isossa uudistuksessa ei voi edetä pienten kuntien ehdoilla.
Kaikki kansalaiset ovat maakuntavaaleissa yhtä tärkeitä ja jokaisella on yksi ääni.
”Kaikki kansalaiset ovat yhtä tärkeitä ja jokaisella on yksi ääni. Maakuntavaaleissa äänen voi antaa myös pienemmästä kunnasta suurempaan tai suuremmasta pienempään. Tästä voi seurata, ettei edustusta tule riittävästi kaikista osista maakuntaa.”
” Tilanne on kuitenkin sama myös esimerkiksi Helsingin sisällä. Kaikista kaupunginosista ei ole yhtä monta valtuutettua, mutta jokaisen kaupunginosan osallisuudesta täytyy pitää erityistä huolta”, Vesikansa korostaa.
Uudenmaan maakunnassa olisi palvelujen piirissä reilut miljoona ihmistä enemmän kuin Helsingissä. Vesikansan mielestä se olisi uusi tilanne Helsingillekin, vaikka Helsingissä on tuotettu palveluja suurille joukoille aiemminkin.
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa on valtavasti osaamista, jollaista pienellä kunnalla ei ole.
”Se olisi aivan uusi opettelu meille kaikille. Samalla suuri mittakaava kuitenkin toisi myös hyötyjä. Helsingillä on valtavasti sellaista osaamista, jota pienemmällä kunnalla ei yleensä ole. Meillä on ollut myös mahdollisuus kehittää osaajistamme moniammatillisia tiimejä”, hän lisää.
Vesikansa arvioi, että sote-uudistus ja sen kehittäminen ovat syöneet rahaa ja hidastaneet palvelujen jatkuvaa kehittämistä.
”Esimerkiksi digitaalisissa palveluissa kaupungin suuruus toisi paljon mahdollisuuksia. Sote-uudistuksen venyminen ei kuitenkaan erityisesti kannusta kehittämään niitä”, hän sanoo.