Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sote-uudistuksen maakuntamallissa ei saa unohtaa kuntien vastuuta

Suurissa kaupungeissa on erityisryhmiä, joiden palveluista on huolehdittava sote-uudistuksen jälkeenkin, kirjoittaa Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa on tällä hetkellä odottava tunnelma. Odottaminen ei tarkoita, että ihmiset eivät sairastuisi tai lapset ja vanhemmat tarvitsisi apua. Palvelut pitää siis taata kansalaisille koko ajan, vaikka sote-uudistuksen yksityiskohdista ja aikataulusta ei ole täyttä varmuutta.

Pienempien kuntien näkökulmasta sote-uudistuksen maakuntamallin hyötynä tulee olemaan ainakin se, ettei kunnan talous heilahda yksittäisten kuntalaisten vakaviin sairauksiin. Suuret kaupungit, kuten Helsinki, ovat sen sijaan tasanneet tätä riskiä jo ihan riittävästi.

On todennäköistä, että julkiset palvelut tulevat kilpailemaan nykyistä enemmän yksityisten kanssa.

Nyt on aika vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisiin palveluihin. Sote-uudistuksen toinen kantava ajatus on valinnanvapaus. Termin määrittely tuottaa päänvaivaa ilmeisesti kaikille. Todennäköistä on, että julkiset palvelut tulevat kilpailemaan nykyistä enemmän yksityisten kanssa.

Markkinoilla on mahdollista kilpailla monilla epärehellisilläkin tavoilla, mutta julkisen sektorin on panostettava luottamuksen lisäämiseen ja maineen kirkastamiseen.

Vaikka lainsäädännössä on monta auki olevaa seikkaa erityisesti valinnanvapaudessa, jatkamme Helsingissä uusien perhekeskusten, sosiaali- ja terveyspalveluja integroivien terveys- ja hyvinvointikeskusten sekä ikäihmisten monipuolisten palvelukeskusten rakentamista. Olemme toki valmiina muokkaamaan malleja, kun lait täsmentyvät.

Kaupungistuminen on aina tarkoittanut erilaisten ihmisten yhteiseloa.

Suurissa kaupungeissa on hankalissa elämäntilanteissa erityisryhmiä, joiden palvelut pitää varmistaa. Kaupungistuminen on aina tarkoittanut erilaisten ihmisten yhteiseloa. Helsingissä on Suomen parhaiten ja huonoiten voivia ihmisiä. Meillä on myös merkittävästi muuta maata suurempi määrä asunnottomia, päihdeongelmaisia ja paperittomiksi joutuneita.

Helsingillä on yli 6 000 asuntoa erityisryhmien tukiasuntoina. Näistä suurin osa on yksittäisiä kaupungin vuokraamia asuntoja. Vaikka Suomen mittakaavassa puhutaan marginaaliryhmistä, Helsingissä he eivät ole sitä. Jos heidät unohdetaan uudistuksessa, seurauksena voi olla ylimääräisiä kuluja ja muuta ikävää. Erityisryhmistä on huolehdittava, kun yhdyspinta kunnan ja maakunnan välillä siirtyy uuteen paikkaan.

Kaupungeille jää vastuu kuntalaisista, vaikka muuta puhuttaisiin.

Kaupungeille jää vastuu kuntalaisista, vaikka muuta puhuttaisiin. Monissa kunnissa on väännetty uusia valtuustostrategioita kesän ja alkusyksyn aikana. On viljelty ajatusta elinvoimaa tuottavasta kaupungista. Myös kaupunkilaisten hyvä terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat tärkeä elinvoiman lähde.

Helsinki päättänee strategiassaan huolehtia kaupunkilaisille tärkeiden järjestöjen matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytyksistä sote-uudistuksessa. Vaikka kunnan rooli pienenee sote-palveluissa, voivat jäljelle jäävät asiat olla kaupunkilaisille aivan yhtä tärkeitä: asukastaloja ja kohtaamispaikkoja, hyvän vanhemmuuden ohjausta, perhekerhoja ja vertaistukea.

Sanna Vesikansa, apulaispormestari, Helsingin kaupunki