Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Täyttääkö yksityinen sote-yritys maakuntien palvelu­lupaukset?

Jos sote-uudistus toteutuu, maakuntien asukkaat voivat halutessaan valita yksityisen sote-keskuksen. Mehiläisen Lasse Männistö vakuuttaa, että palvelujen laatu voidaan taata myös yksityisessä terveyspalvelussa, jos maakunnan maksama korvaus palvelusta on kohdallaan. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula suhtautuu uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen epäilevästi.
Teksti Sanna SevänenKuvat Vilja Harala ja Rami Marjamäki
Mehiläisen liiketoimintajohtaja Lasse Männistö uskoo, että yksityiset terveysyhtiöt pystyvät täyttämään maakuntien palvelulupaukset.
Mehiläisen liiketoimintajohtaja Lasse Männistö uskoo, että yksityiset terveysyhtiöt pystyvät täyttämään maakuntien palvelulupaukset.

Sote-uudistuksen jälkeen jokaisen maakunnan on annettava asukkailleen palvelulupaus. Siinä kuvaillaan maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lupaus velvoittaa jokaista maakunnan palveluntuottajaa, myös yksityisiä yrityksiä.

Terveysyhtiö Mehiläisen liiketoimintajohtaja Lasse Männistö uskoo, että Mehiläinen pystyy täyttämään palvelulupaukset.

”Meillä on kaikkien erikoisalojen lääkäreitä eri puolilla Suomea. Palvelujen tuottaminen onnistuu varmasti, jos yksityisiä palveluntuottajia kohdellaan aidosti samalla tavalla kuin julkisia toimijoita”, hän sanoo.

Mehiläinen on pysynyt yli vuoden otsikoissa poikkeuksellisen ulkoistuksen johdosta. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Meri-Lapin kolme kuntaa – Kemi, Tornio ja Keminmaa – ulkoistivat yhtiölle terveydenhuoltonsa 15 vuodeksi.

Länsi-Pohjan ulkoistuksen lisäksi Mehiläisellä on hoidossaan 15 julkista terveysasemaa. Kaksi uusinta aloittivat toimintansa Tampereella elokuun 2018 alussa. Mehiläinen vastaa Männistön mukaan 250 000 suomalaisen perusterveydenhuollosta.

”Asiakkaalle lupaamme sen, mikä julkiselta puolelta puuttuu eli palvelujen hyvän saatavuuden. Monella alueella jonot ovat pitkiä. Meidän lupaus on ollut, että hoitoon pääsee nopeasti.”

Asiakkaalle lupaamme sen, mikä julkiselta puolelta puuttuu eli palvelujen hyvän saatavuuden.

Männistö ei näe ristiriitaa liiketoiminnan ja terveyspalvelun välillä.

”Usein ajatellaan, että yrityksen saama kate on pois laadusta. Se ei pidä paikkaansa. Liiketoiminta ja laatu kulkevat käsi kädessä. Innostunut ja sitoutunut henkilökunta ajattelee aina asiakkaan parasta, ja siten syntyvät parhaat tulokset sekä laadullisesti että liiketoiminnallisesti”, hän perustelee.

Männistö arvioi Mehiläisen terveysasemat julkisia paremmiksi, kun verrataan asiakkaan pääsyä kiireettömään lääkärinhoitoon (T3-kiireellisyysluokka). Mehiläisen hoidossa olevat julkiset terveysasemat ovatkin suoriutuneet tällä mittarilla pääosin keskiarvoa paremmin.

Mehiläinen sitoutuu alentamaan kustannuksia

Mehiläinen perusti Länsi-Pohjaan yhdessä kuntien kanssa uuden yrityksen, joka tuottaa kunnille sekä perusterveydenhuollon palvelut että osan erikoissairaanhoidon palveluista. Lasse Männistö on myös Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja.

Yritys on sitoutunut tuottamaan palvelut Länsi-Pohjassa 2 % alhaisemmilla kustannuksilla kuin ne tuotettiin vuonna 2016.

”Helppoa se ei tule olemaan, mutta meillä ei ole vaihtoehtoa. Sopimuksen ehdot on täytettävä”, Männistö sanoo.

Suurin muutos Länsi-Pohjassa on, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa.

Suurin muutos Länsi-Pohjassa on, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa. Työt on järjestetty palvelulinjoiksi asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tarkoituksena on, että palvelulinja palvelee asiakasta mahdollisimman hyvin alusta loppuun asti.

Kiireellisen hoidon palvelulinja vastaa terveyskeskuksen ja ensiavun kiireellistä hoitoa vaativista potilaista sekä kiireellisestä leikkaustoiminnasta. Terveysasemien ja sairaaloiden vastaanotot ovat yksi palvelulinja. Sairaanhoidon palvelulinja vastaa osastohoidosta.

”Uusi erittäin vahva palvelulinja on kuntoutus. Olemme tunnistaneet, että leikkauksen jälkeinen aika on usein ratkaiseva toipumisen kannalta”, Männistö kertoo.

Yksityinen terveysyritys oikeuttaa Männistön mielestä olemassaolonsa, kun se tuottaa laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti ja niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Mehiläisessä asiakastyytyväisyyttä mitataan.

Yksityinen terveysyritys oikeuttaa olemassaolonsa, kun se tuottaa laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti ja niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Työntekijöillä vastuu ja vapaus kehittää työtapoja

Männistön mukaan asiakaslupauksen pitäminen on liiketoiminnan perusedellytys. Jos julkisen tilaajan kanssa on sovittu, että lääkäriin on päästävä 14 päivässä, jonot eivät voi olla pidemmät. Muuten voi seurata sanktioita, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen tuloihin.

”Jos kannattavuus kärsii, voidaan joutua tekemään todella ikäviä päätöksiä. Sen tietää jokainen työntekijä. Ehkä julkisella sektorilla yksittäisellä työntekijällä on enemmän mahdollisuuksia sanoa, että hän ei halua toimia jollain tavalla, eivätkä seuraukset silti vaikuta häneen henkilökohtaisesti”, Männistö pohtii.

Jos kannattavuus kärsii, voidaan joutua tekemään todella ikäviä päätöksiä.

Männistön mukaan sitoutunut ja työstään kiinnostunut henkilöstö on yrityksen menestystekijä. Hän kertoo, että Mehiläisen työntekijöillä on vastuu ja vapaus kehittää itse työskentelytapojaan. Organisaatio on suoraviivainen ja avoin. Virheitä ei pelätä, vaan niistä opitaan, hän sanoo.

”Laatu tulee työntekijöiden tekemästä tuloksesta. Siksi pidämme huolta työntekijöistämme, annamme kehittymisen mahdollisuuksia ja seuraamme tarkasti jaksamista ja vaihtuvuutta”, hän sanoo.

Männistö kertoo, että työntekijät ovat jo ideoineet, miten asiat voisi tehdä paremmin asiakkaan näkökulmasta. Ideointia ja toteutusta tukee selkeä organisaatio, jossa jokapäiväistä työtä johtavat tiimiesimiehet. He vastaavat suoraan palvelulinjan johtajalle. Kaikki työntekijät tietävät, kuka on esimies ja missä päätökset tehdään.

”Tiimiesimiehillä on valtaa miettiä ja kokeilla, miten asioita voisi tehdä. Heillä on myös budjettivastuu”, Männistö kuvailee.

”Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että asiat pysyisivät ennallaan. Muutamme silti mieluummin 20 pientä asiaa kuin suunnittelemme isoa muutosta pitkään. Me myös kannustamme työntekijöitämme tavoitteiden saavuttamiseen, ja tavoitteet sovitaan jokaisen työntekijän kanssa”, Männistö kertoo.

Kapitaatiomaksu on kuuma peruna

Männistö toivoo, että maakuntien päättäjät ymmärtävät palveluntuottajaa erityisesti silloin, kun palveluja hinnoitellaan. Tilaaja kun määrittelee, millaisia palveluja tuotetaan.

”Millä tahansa hinnalla emme voi tuottaa mitä tahansa. Siksi tarvitaan kustannusten muodostumisen ymmärrystä”, Männistö sanoo.

Millä tahansa hinnalla ei voi tuottaa mitä tahansa. Tarvitaan kustannusten muodostumisen ymmärrystä.

Julkista perusterveydenhuoltoa käyttää Männistön mukaan vain puolet väestöstä. On siis mahdollista, että ainoastaan paljon palveluja käyttävä puolikas väestöstä vaihtaa sote-keskusta valinnanvapauden toteutuessa. Julkisen terveydenhuollon piiriin jäisi silloin puolikas, joka ei palveluja juuri käytä.

Tämän pitäisi Männistön mukaan vaikuttaa siihen, miten kapitaatiomaksu eli maakunnan palveluntuottajalle maksama korvaus määritellään. Männistön mielestä ei voi olla niin, että kaikki saavat saman verran rahaa.

”Korvausperusteiden pitää olla kaikille samat. Omien suosimiselle tai subventoimiselle ei pitäisi olla juridisestikaan sijaa”, hän sanoo.

Huono hoitotulos pienentää katetta

Palvelujen vaikuttavuuden seuraamisen pitäisi Männistön mielestä olla arkipäivää jokaisessa terveydenhuollon yksikössä. Mehiläisessä vaikuttavuutta ryhdyttiin mittaamaan Espoossa, missä yritys on jo pitkään hoitanut kahta julkista terveysasemaa.

Esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien potilaiden sokeri- ja kolesteroliarvoja seurataan neljännesvuosittain. Viitearvot on sidottu Käypä hoito -suosituksiin. Seurantaa ei tehdä vain alueellisesti, vaan jokainen lääkäri tietää esimerkiksi, ketkä hänen potilaistaan eivät ole hoitotasapainossa.

Palvelujen vaikuttavuuden seuraamisen pitäisi olla arkipäivää jokaisessa terveydenhuollon yksikössä.

”Lääkäri voi soittaa asiakkaalle ja tarkistaa, onko tämä ottanut lääkkeensä. Seurannalla on vaikutusta toimintaan vain, jos se koskettaa jokaista työntekijää. Silloin työntekijät voivat saada aitoja ahaa-elämyksiä”, Männistö kuvailee.

Länsi-Pohjassa mittareita on käytössä jo kymmeniä. Vaikuttavuuden seuraaminen on kirjattu myös useisiin Mehiläisen solmimiin sopimuksiin. Jos hoitotulos ei ole toivottu, rahallinen korvaus voi olla pienempi.

”Meillä on avoimet ovet, ja kutsun kaikki halukkaat tutustumaan toimintaamme. Kaikki voittavat, jos pystytään kehittämään läpinäkyvä tapa terveyspalvelujen laadun ja toiminnan vertailuun”, Männistö rohkaisee.

Vasemmistoliiton kansan­edustaja Anna Kontula ei usko, että julkisen ja yksityisen sote-palvelujen tuottajan vertailuun saataisiin aito laatueroja paljastava järjestelmä.

 

”Yksityistäminen ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia”

Sote-uudistuksessa yksityiset terveysyritykset pääsisivät tuottamaan perusterveydenhuollon palveluita rinta rinnan maakuntien kanssa. Markkinoiden avaamisen toivotaan parantavan palvelujen laatua ja suitsivan kustannuksia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula suhtautuu tavoitteiden toteutumiseen epäilevästi.

”Toisissa tutkimuksissa yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ollut kustannustehokkaampi, toisissa julkinen. Ei ole osoitettu, että jompikumpi olisi toista parempi”, Kontula sanoo.

Asiakkaiden saatavilla ei toistaiseksi ole laadun vertailuun juuri muita mittareita kuin saatavuus eli se, miten nopeasti hoitoon pääsee. Kontula ei usko, että kansalaisten käyttöön pystyttäisiin luomaan ymmärrettävä ja aitoja laatueroja paljastava järjestelmä.

Asiakkaiden saatavilla ei toistaiseksi ole laadun vertailuun juuri muita mittareita kuin saatavuus eli se, miten nopeasti hoitoon pääsee.

”Suuret, kansainväliset ketjuyritykset toimivat jo nyt niin kustannustehokkaasti, että niiden on vaikea erottautua laadullisesti toisistaan. Jos käytössä on vakiosumma rahaa, laadun vaihtelua on vaikea järjestää, ellei kyse ole ekstrapalvelusta, jota ihmiset ostavat omilla rahoillaan. Se taas on vastoin sote-uudistuksen tasa-arvon ja valinnanvapauden tavoitteita.”

Julkisen terveydenhuollon suurin laatuongelma onkin Kontulan mielestä se, että lääkäriin on vaikea päästä. Rahoituksesta päättävät ihmiset, jotka eivät käytä julkista perusterveydenhuoltoa, joten heillä ei ole käsitystä ongelmista.

”En tiedä, ratkaisisiko yksityisen sektorin laajentaminen ongelmaa. Huomattavasti sote-uudistusta halvempaa olisi säätää laissa, että lääkäriin on päästävä viikossa, ja osoittaa tavoitteen toteuttamiseen 300 milj. euroa. Summa on kymmenesosa siitä, joka nyt kuluu pelkästään sote-uudistuksen muutosvaiheeseen”, Kontula sanoo.

Sote-uudistusta halvempaa olisi säätää laissa, että lääkäriin on päästävä viikossa. Ja osoittaa tavoitteen toteuttamiseen 300 milj. euroa.

Erikoissairaanhoitoa käyttävät kaikki yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Siellä jono-ongelmaa ei ole, ja hoidon laatu on tutkitusti kansainvälistä huippua.

Toistaiseksi näyttää siltä, että yksityiset terveyspalvelut keskittyvät isoille yrityksille, joiden voitoista tyypillisesti ainakin osa valuu ulkomaille.

”Yritykset saavat vapaasti tuottaa hyvinvointipalveluita, kunhan ihmiset käyttävät niitä omilla rahoillaan. En näe syytä, että kansalaisten verorahoja päästettäisiin ulkomaille, kun muukin on mahdollista”, Kontula sanoo.

Etelä-Karjalassa ja Kainuussa sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu on pidetty pääosin julkisella sektorilla. Yksityiseltä tilataan palveluja silloin, kun se on järkevää.

”Nyt ollaan luomassa järjestelmää, joka tulee kasvattamaan kustannuksia. Kasvunvaraa ei kuitenkaan ole budjetoitu. Koska maakunnille ei tule verotusoikeutta eivätkä ne voi ottaa lainaa, kustannukset voidaan korvata vain asiakasmaksuja korottamalla tai palveluja leikkaamalla”, Kontula lisää.