Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Oikein ajoitettu kuntoutus voi säästää merkittävästi terveysmenoissa

Kelan valikoimissa on kymmeniä kuntoutuskursseja, jotka parantavat kykyä selvitä arjesta, töistä tai opinnoista. Terveydenhuollolla on tärkeä rooli kuntoutukseen ohjaamisessa.
Teksti Teksti Sanna Sevänen
Kelan kuntoutuskurssien tarjonta on niin laaja, että sitä voi olla vaikea hahmottaa. Sen vuoksi terveydenhuollon henkilöstön kannattaakin kysyä neuvoa Kelasta.
Kelan kuntoutuskurssien tarjonta on niin laaja, että sitä voi olla vaikea hahmottaa. Sen vuoksi terveydenhuollon henkilöstön kannattaakin kysyä neuvoa Kelasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat aktiivisesti ottaa kuntoutuksen puheeksi, jos arvelevat, että kurssista saattaisi olla asiakkaalle hyötyä.

”Jos tällainen ajatus herää, kannattaa aluksi kysyä asiakkaalta, mitä tämä itse ajattelee ja herätellä motivaatiota”, sanoo suunnittelija Pirjo K. Tikka Kelasta.

Asiakas saa suurimman hyödyn kuntoutuksesta yleensä silloin, kun hän itse havahtuu kuntoutuksen tarpeeseen.

Kuntoutukseen tarvitaan aina lääkärinlausunto, jossa on suositus kuntoutukseen, sekä asiakkaan oma hakemus. Jos kuntoutus kiinnostaa, asiakas pitää ohjata varaamaan aika lääkäriltä. Sillä ei ole merkitystä, onko lääkäri yksityisen vai julkisen tahon toimija.

Perusterveydenhuoltokin voi ohjata kuntoutukseen

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten kuntoutusylilääkäri Satu Luoto pitää Kelan kuntoutuksia hyvinä ja tuloksekkaina, jos ne vain osataan ajoittaa oikein.

”Jos sairaus on kroonistunut tai komplisoitunut, toimintakyky ei välttämättä parane niin merkittävästi. Silti tällaisetkin potilaat kokevat yleensä saaneensa kursseilta apua ja vertaistukea.”

Perusterveydenhuollon henkilökunnalle on korostettu, että kuntoutuslausunnon tekijän ei tarvitse olla erikoislääkäri.

Luoto nostaa esimerkiksi potilaan, joka sai muutama vuosi sitten Tules-kurssilla apua laajaan kipuongelmaansa.

”Hänen liikkumisen tapansa muuttui, kivut vähenivät ja särkylääkkeitä pystyttiin vähentämään. Kurssilla oivallettiin, että venyttely pahentaa hänen kipujaan. Kun ne jätettiin pois, potilas pystyi tekemään lihaskuntoliikkeitä ilman, että kipu paheni”, Luoto kertoo.

Eksotessa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että kuka tahansa hoitohenkilökuntaan kuuluva oppisi tunnistamaan vajaakuntoisen potilaan ja ohjaisi kuntoutustarpeen arviointiin. Perusterveydenhuollon henkilökunnalle on korostettu, että kuntoutuslausunnon tekijän ei tarvitse olla erikoislääkäri.

Kelan kurssitarjonta on niin laaja, ettei se pysy mitenkään näpeissä. Mielestäni lääkärin tehtävä onkin kuvata ongelma mahdollisimman tarkasti ja määritellä tavoitteet. Kelasta löytyy kyllä asiantuntemusta etsiä tarpeita vastaava kurssi”, Luoto sanoo.

ADHD- ja Tules-kurssit suosittuja

Suosittuja ja hyväksi todettuja kuntoutuskursseja on lukuisia ikäryhmästä riippuen. Lasten ja nuorten kursseista ADHD-kurssien määrää on lisätty, koska kysyntää on niin paljon. Samoin lasten kielellisen erityisvaikeuden kursseilla on aina riittänyt osallistujia. Nuoret hakeutuvat saamaan tukea omahoitoon varsinkin diabeteskursseilta.

Työikäisten keskuudessa tärkeitä ja pidettyjä ovat syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssit ja tuki- ja liikuntaelinvammoihin keskittyvät Tules-kurssit. Ikääntyneille suunnatuista kursseista kestosuosikkeja ovat monisairaiden toimintakykyä tukevat IKKU-kurssit, muistihäiriötä sairastavien perhekurssit ja omaishoitajien kurssit.

Uusille kuntoutuskursseille ei heti löydetä

Työikäisille tarkoitetut ammatilliset kurssit uudistuivat, kun Aslak- ja Tyk-kuntoutukset päättyivät. Tilalle tuli työkykyä ja työelämässä pysymistä tukeva KIILA-kurssi, jonka sisältö suunnitellaan yksilöllisesti kuntoutujan tarpeiden mukaan yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. KIILA-kuntoutusta ei vielä tunneta laajasti, ja monia kursseja on jouduttu perumaan osallistujien puutteen vuoksi.

”Uusilta kursseilta vie aina aikaa, että ne tulevat tunnetuiksi. Alussa ihmiset eivät tiedä, mitä hyötyä kurssi tuottaa ja mitä siihen pitää itse panostaa”, Tikka toteaa.

Työikäisten kursseissa ratkaisevaa on, miten hyvin työterveyshuolto tuntee palvelun ja miten työnantajat suhtautuvat kuntoutukseen. Kaikki eivät uskalla tunnustaa kuntoutuksen tarvetta, ja osa kuntoutusta tarvitsevista sinnittelee töissä.

”Kotoa käytäviä, avomuotoisia kursseja vierastetaan. Joku saattaa ajatella, ettei niistä ole yhtä paljon hyötyä kuin kursseista, joilla vietetään vaikkapa viisi kokonaista vuorokautta”, Tikka sanoo.

Mielenterveysongelmista kärsiville suunnattuja kursseja on uudistettu, ja niillä olisi paikkoja paljon enemmän kuin on tulijoita.

Myös hengityssairauksien sekä kuulo- ja näkövammaisten kursseille on välillä ollut vaikea löytää osallistujia.

Mielenterveysongelmista kärsiville suunnattuja kursseja on uudistettu, ja niillä olisi paikkoja paljon enemmän kuin on tulijoita.

”Voi olla, että tiedottamisen määrä ei ole ollut riittävä. Mielenterveysongelmista kärsivillä ei toisaalta välttämättä ole voimia ryhtyä hakemaan kuntoutusta eivätkä lähettävät tahot tiedosta, että kuntoutusta olisi tarjolla”, Tikka arvelee.

Kaikkien kurssien soisi saavan riittävästi osallistujia, sillä oikein ajoitettu kuntoutus voi parantaa toimintakykyä huimasti ja samalla vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

”Lasten ja nuorten kursseilla tuetaan tulevaisuutta, työikäisten kursseilla hankitaan lisää vuosia työelämässä ja ikääntyvien kursseilla pyritään välttämään raskaaseen ja kalliiseen laitoshoitoon joutumista”, Tikka sanoo.

Päivitä tietosi: verkkolähetykset esittelevät uutta ja tulevaa kuntoutusta.