Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

KIILA-kuntoutus auttaa muuttuvan työelämän haasteissa

Ammatillinen KIILA-kuntoutus käynnistyi keväällä 2016. Suunnittelija Leena Penttinen Kelasta perää työyhteisöiltä ajattelutavan muutosta, jotta kuntoutuksesta saataisiin kaikki hyöty irti.
Teksti Johanna Hytönen
KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettu ammatillinen kuntoutus, jonka tehtävänä on työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen.
KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettu ammatillinen kuntoutus, jonka tehtävänä on työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen.

Työterveyshuollolla ja työnantajilla on merkittävä rooli KIILA-kuntoutukseen ohjaamisessa. Oikea-aikainen kuntoutus voi parhaimmillaan säästää terveysmenoissa ja vauhdittaa myös talouskasvua. KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettu ammatillinen kuntoutus, jonka tehtävänä on työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen.

Mikä on KIILA-kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys?

Yksilön ja kansantalouden näkökulmasta on tärkeää, että työntekijät pysyvät kuntoutuksen ansiosta työelämässä mukana. Pitää muistaa, että Suomi on ikääntyvä kansakunta. KIILA-kuntoutuksessa voidaan tukea työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia sekä kehittää työoloja ja työn tekemisen tapaa.

Miten KIILA-kuntoutus toimii?

KIILA-kuntoutus korvaa aiemman TYK-kuntoutuksen eli työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen. KIILA on kuntoutuskurssi, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti yksilön työ- ja toimintakyky.

Hyvinvoiva työntekijä on tehokkaampi.

KIILA-kuntoutus toteutetaan yhteistyönä, jossa ovat kuntoutujan lisäksi mukana kuntoutujan esimies, työterveyshuolto ja kuntoutuspalvelun tarjoaja. KIILA-kuntoutus on muutos- ja oppimisprosessi, josta hyötyvät niin kuntoutuja kuin hänen työpaikkansa. Kuntoutusryhmästä saa myös vertaistukea. Ammatillisen kuntoutuksen tarkastelun lähtökohtana on aina yksilön suhde työhön, työkykyyn, työssä jaksamiseen ja työssä selviytymiseen.

Miten KIILA-kuntoutus vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin?

Toistuvat organisaatiomuutokset ja kiire työpaikalla vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn, jaksamiseen ja työmotivaatioon. Moni miettii, mistä saisi virtaa ja voimavaroja. KIILA-kuntoutuksessa voidaan parantaa työoloja ja työn tekemisen tapaa. Kuntoutus auttaa myös työpaikkaa toimimaan tehokkaammin.

KIILA-kuntoutus auttaa myös työpaikkaa toimimaan tehokkaammin.

KIILA-kuntoutuksen toteutuksessa on huomioitu kiireisen työelämän vaatimukset. Kuntoutuksen voi toteuttaa osittain avomuotoisena, osapäiväisesti osana työpäivää ja tietyiltä osin myös etäkuntoutuksena videoyhteyden avulla. Tämä saattaa madaltaa kuntoutukseen osallistumisen kynnystä.

Miten KIILA-kuntoutukseen haetaan?

KIILA-kuntoutukseen hakeudutaan joko työterveyshuollon tai perusterveydenhuollon kautta. Haasteena perusterveydenhuollossa voi olla kuntoutustarpeen tunnistaminen. Toistuvien sairauslomien tai tuki- ja liikuntaelinrasituksen taustalla voi olla työstä johtuva kuormitus, johon KIILA-kuntoutuksella voidaan vaikuttaa.

Kuntoutuskurssien hakuaika on jatkuva. Työnantajat, työterveyshuollot, liitot ja yhdistykset voivat hakea kuntoutuskursseja verkossa. Hakemiseen tarvitaan työnantajalle myönnettävä sähköisen asioinnin Katso-tunniste. Hakija valitsee palveluntuottajan ja päätöksen saa heti.

Yksittäisille kuntoutujille on omat kurssinsa. Yksittäisistä hakijoista muodostetaan joko alueellinen tai valtakunnallinen ammattialakohtainen ryhmä tai sekaryhmä, kuten alueellinen hoitoalan ammattilaisten KIILA-kurssi.

Kysymyksiin vastasi suunnittelija Leena Penttinen Kelasta.