Kela-aamun keskustelutilaisuudessa 30.6. pohditaan, mitä työpaikalla pitäisi ottaa huomioon, jotta jokaisen olisi turvallista tehdä työtä omana itsenään. Työpaikka, jossa sukupuolen moninaisuutta on mahdollisuus ilmaista, voi hyvin ja kukoistaa. Miten siihen päästään?
Pride-viikon Kela-aamun voi katsoa Sosiaalivakuutuksen webinaarikatsomossa. Ilmoittaudu mukaan! Kasper Kivistön ja Jukka Helinin lisäksi keskustelemaan saapuu erityisasiantuntija, valtioneuvoston sateenkaariyhteistyöverkoston vetäjä Katriina Nousiainen oikeusministeriöstä.
Sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia ajavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö, miten hyvässä työpaikassa otetaan huomioon sukupuolen moninaisuus?
”Hyvässä työpaikassa sukupuolen moninaisuus nähdään rikkautena. Siellä otetaan huomioon myös ne konkreettiset käytännön haasteet, joita tämä moninaisuus tuo tullessaan, muutamina esimerkkeinä vaikka henkilötietoihin liittyvät asiat ja hygieniatilojen sukupuolisensitiivisyys.
Työpaikan tulee olla kaikille työntekijöille yhdenvertainen tila, jossa on turvallinen ilmapiiri tehdä työtä. Vähemmistöstressillä on suunnattoman suuri vaikutus myös työntekoon. Työpaikkojen yhdenvertaisuus on yksi asia, jota Trasekissa haluamme edistää muun muassa järjestämällä koulutuksia ja käymällä puhumassa työpaikoilla.
Vaikka Suomessa on käytössä vain kaksi juridista sukupuolta, se ei suinkaan ole universaali totuus. Meidän kulttuurissamme on vain päätetty näin. Maailmassa virallisiakin sukupuolia on paljon enemmän, ja sen lisäksi eri ihmiset kokevat oman sukupuolensa eri tavoin. Hyvässä työpaikassa tämä tiedostetaan ja huomioidaan. Ihmisellä on itsemäärittelyoikeus, oikeus itsenäisyyteen ja siihen, että voi tulla nähdyksi omana itsenään.”
Kelan yhteisten palveluiden johtaja Jukka Helin, miten hyvässä työpaikassa otetaan huomioon sukupuolen moninaisuus?
”Avainsana tässä on turvallisuus. Työnantajana on huolehdittava, että työpaikalla ihmisillä on turvallinen olo, että jokainen voi ilman huolta olla oma itsensä. Tämä koskee niin sukupuolen moninaisuutta kuin mitä tahansa muutakin asiaa, joka tekee meistä sen mitä olemme. Sukupuolen moninaisuus on osa ihmisen moninaisuuden kirjoa. Työpaikan pitää olla turvallinen tila kaikille.
Yksi konkreettinen asia on siirtyminen kohti sukupuolisensitiivistä termistöä. Kelassa olemme esimerkiksi jo parin vuoden ajan puhuneet esihenkilöistä, emme enää esimiehistä. Tänä aikana esihenkilö-sana on hyvin vakiinnuttanut asemansa päivittäisessä kielenkäytössä. Samoin puhutaan kumppaneista tai puolisoista, ei sukupuoliteta tätäkään termiä.
Kelan toimitilojen remonteissa otetaan nykyisin huomioon turvallisen tilan luominen kaikille. Tästä yksi esimerkki ovat sukupuolisensitiiviset wc- ja muut hygieniatilat. Kaikilla ihmisillä on tarve asioida wc:ssä, sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolessa on kyse ihmisen omasta kokemuksesta, joka pitää sallia jokaiselle. Vaikuttaa myös työntekoon, jos joka päivä täytyy mennä työpaikalle, jossa ahdistaa ja pelottaa, ja jossa täytyy peitellä jotain ominaisuuttaan. Turvallisuutta ei voi korostaa liikaa. On aivan varmaa, että olonsa työpaikalla turvalliseksi tunteva työntekijä antaa enemmän itsestään myös työlle.”