Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

”Meidän pitäisi pikkuisen relata”

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström uskoo, että talouskasvun avain on työttömyysturvan ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen. Etuuksia hän tulkitsisi työttömän eduksi.
Teksti Johanna HytönenKuvat Vesa Tyni
Jari Lindström edistäisi työllisyyttä korvaamalla palkan ja sosiaaliturvan erotuksen tarvittaessa etuuksilla.
Jari Lindström edistäisi työllisyyttä korvaamalla palkan ja sosiaaliturvan erotuksen tarvittaessa etuuksilla.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on ehtinyt ministerinä käydä kovan koulun. Oma puolue perussuomalaiset on ensimmäistä kertaa hallitusvastuussa. Tupaan on pyryttänyt arvostelua eri suunnista muun muassa kilpailukykysopimusta sorvattaessa.

Työttömiä on nyt yli 350 000, mikä on uusi ennätys sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Tuolloin työttömiä oli yli puoli miljoonaa.

Lindströmin ministeriaikana työttömyyden nousu on kuitenkin tasaantunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun.

”Teemme Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa nyt koko ministeriön yhteistyönä. Puhumme työllisyyspolitiikan sijasta kasvupolitiikasta”, kertoo Lindström.

Työttömien määrä on karannut kauas tavoitteesta, mutta työministeri on toiveikas.

Yksi nykyhallituksen merkittävimmistä tavoitteista on ollut työttömien määrän vähentäminen 110 000:lla. Tavoitetta on nyt nostettu 120 000:een.

Työttömien määrä on karannut kauas tavoitteesta, mutta työministeri on toiveikas. Hän uskoo työttömien määrän pienenevän lisäämällä työttömyys- ja sosiaaliturvan joustoja ja vähentämällä kannustinloukkuja.

Luottamus parantaisi ilmapiiriä

Jari Lindström on ollut oikeus- ja työministerinä vuodesta 2015. Hän on hallituksessa urakoinut edistääkseen työttömyysturvan yhteensovittamista sosiaaliturvan kanssa.

On käsittämätöntä, että it-osaajien yhteiskunta ei ole saanut aikaan järjestelmää, joka seuraisi ajantasaisesti, onko ihminen työssä vai ei, ottaisi huomioon työsuhteesta saatavan palkan ja korvaisi tarvittaessa erotuksen sosiaaliturvalla.

”Olen sitä mieltä, että meidän työttömyysturvajärjestelmämme on aivan liian jäykkä, kun sen pitäisi seurata työttömän tilannetta reaaliaikaisesti. On käsittämätöntä, että it-osaajien yhteiskunta ei ole saanut aikaan järjestelmää, joka seuraisi ajantasaisesti, onko ihminen työssä vai ei, ottaisi huomioon työsuhteesta saatavan palkan ja korvaisi tarvittaessa erotuksen sosiaaliturvalla. Onneksi nyt on etenemässä tulorekisteri. Se edistäisi työllistymistä ja keventäisi yhteiskunnan kustannuksia”, Lindström linjaa.

Ministerin ehdottama malli muistuttaa kaavailtua perustuloa. Hän vähentäisi mielellään byrokratiaa ylipäätään.

”Meidän pitäisi pikkuisen relata. Nykyinen järjestelmämme on rakennettu sitä silmällä pitäen, että joku yrittää käyttää sitä hyväksi”, hän kuvailee.

”Meidän pitäisi luottaa ihmisiin enemmän.”

”Varmasti joku käyttää järjestelmää joka tapauksessa hyväksi mutta suurin osa ei. Meidän pitäisi luottaa ihmisiin enemmän.”

Ministeri uskoo, että luottamus sääs­täisi kustannuksissa, kun tulkinta ja soveltaminen helpottuisivat. Se parantaisi yhteiskunnallista ilmapiiriä ja lisäisi luottamusta päättäjiin.

”Työttömyysturvaa pitäisi tulkita mahdollisuuksien mukaan työttömän eduksi. Kyllä valtio saa yhden yksilön polvilleen, jos haluaa. Kun tiukennukset ovat saaneet porukan torille, nyt voisi vastapainoksi tuoda jotain positiivista ihmisille”, ministeri maalailee.

Työnäytekokeilujen ketjuttaminen estettävä

Edellisen hallituksen toteuttama työttömyysajan palkkioiden 300 euron kuukausittainen suojaosa on ministerin mielestä hyvä alku joustoille. Se edistää verkostoitumista ja työllistymistä ja vähentää viimesijaisen sosiaaliturvan tarvetta.

Hallituksen perustama virkamiestyöryhmä julkisti jatkoksi äskettäin toimenpidelistan, jonka tarkoituksena on parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Toimenpiteet sekä hallituksen valmistelema työnäytekokeilu ovat herättäneet laajasti keskustelua jo ennakolta.

Työnäytekokeilun toteuttaminen vaatisi lain muuttamista.

Työnäytekokeilua ehdotti alun perin Sitran työryhmä, joka selvitti piilotyöpaikkojen löytämisen edellytyksiä. Lindström on keskustellut kokeilusta työmarkkinaosapuolten kanssa, ja esitys on nyt yhdistetty valmisteilla olevan työllisyyspaketin toimenpiteisiin. Työnäytekokeilun toteuttaminen sellaisenaan vaatisi lain muuttamista.

”Työnäytekokeilun ideana olisi, että työntekijä voisi tarjota omaa työpanostaan antamalla näytteen työstään. Aloite voisi tulla työntekijältä tai työnantajalta”, Lindström kertoo.

Jari Lindström on toiminut luottamusmiehenä ja osallistunut yt-neuvotteluihin.

Jari Lindström on toiminut luottamusmiehenä ja osallistunut yt-neuvotteluihin.

Hän on huolissaan muun muassa siitä, että työsuhteita yritettäisiin ketjuttaa työnäytekokeilun avulla. Se pitää hänen mukaansa estää.

Työnäytekokeilu ei velvoittaisi työn­tekijää eikä työnantajaa, eikä sen keskeyttämisestä tulisi sanktioita.

”Ei tämäkään yksi toimenpide työttömyyttä ratkaisisi, mutta se voisi olla mahdollisuus työntekijän ja työnantajan kohtaamiseen”, hän perustelee.

Yrittäjyyden esteitä pitää karsia

Lindström haluaisi myös helpottaa yrittäjyyttä ja tehdä mahdolliseksi yrittäjyyden kokeilemisen ilman pelkoa putoamisesta turvaverkon ulkopuolelle. Hän on nimittänyt Akavan Marja Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien Harri Hellstenin selvittämään itsensä työllistäjien asemaa ja esimerkiksi heidän vakuutusturvansa kehittämistä.

TEMissä on käynnissä muitakin hankkeita yrittäjyyden helpottamiseksi. Merkittävimmät muut hankkeet edistävät jakamistalouteen liittyvää yrittäjyyttä ja yrittäjyyden aloittamista porrastetusti työmarkkinatuella.

”On tärkeä, että nyt helpotetaan  itsensä työllistämistä ja puretaan yrittäjyyden esteitä.”

Lindström muistuttaa, että yrittäminen on monissa Euroopan maissa huomattavasti Suomen tasoa yleisempää.

”On tärkeä, että nyt helpotetaan  itsensä työllistämistä ja puretaan yrittäjyyden esteitä”, Lindström kertoo.

Hän on nähnyt yrittämisen suden­kuopat entisten työtovereidensa elämässä. Lindström teki työuransa kemian laboranttina ja luottamusmiehenä paperiteollisuudessa, muun muassa UPM:n Voikkaan paperitehtaalla. Vuonna 2006 hänet irtisanottiin yt-neuvotteluissa. Moni entinen työkaveri lähti yrittäjäksi, mutta kaikilta yrittäminen ei onnistunut.

”Jos mies noin paljon  haluaa politiikkaan…”

Lindströmistä tuli poliitikko puoluejohtaja Timo Soinin mahtikäskyllä. Lindström oli juuri jäänyt työttömäksi ja kertoi puolueen piirin kokouksessa kiinnostuksestaan kansanedustajaehdokkaaksi. Piirin puheenjohtaja epäröi, mutta kokouksessa läsnä ollut Soini nosti katseensa lukemastaan iltapäivälehdestä ja tokaisi: ”Jos mies nyt noin paljon haluaa politiikkaan, niin lyö se nuija pöytään.”

Nuijan kopautuksella Lindströmistä tuli ehdokas vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Hän sai reilut 900 ääntä, mikä ei riittänyt eduskuntapaikkaan. Arkadianmäelle hän nousi seuraavissa vaaleissa 2011.

Ministeriä on selvästi koskettanut oman äänimäärän suuruus ja puolueen viiden vuoden takainen jytky, vaikka nyt puolueen tilanne on toisenlainen.

”Hienolta tuntui, kun työttömät ihmiset sanoivat, että olemme antaneet heille syyn äänestää”, hän kertoo.

Kun Lindström nyt kulkee äänestäjiensä joukossa, eniten puhuttavat maahanmuuttajien kotouttaminen ja työttömyyden hoito. Ne kuuluvat ministerin toimialueeseen.

Lindströmiä satuttaa, kun häntä moititaan siitä, ettei kantasuomalaisten työllistyminen kiinnosta.

”Kyllä kiinnostaa”, ministeri toteaa painokkaasti. ”Ihmiset eivät ymmärrä, että työllistämistoimet tukevat kaikkien suomalaisten työllisyyttä”

Kaupungistuminen herättää levottomuutta

Näköalattomuus ja epäusko ovat ministerin mielestä nykyisessä työllisyystilanteessa iso riski yhteiskuntarauhalle. Hän muistuttaa, että työn muutoksen ajureita ovat digitalisaatio ja robotisaatio, joita ei voi pysäyttää.

”Kysymys kuuluu, olemmeko mukana työelämän muutoksessa vai vastustammeko sitä. Minusta meidän kannattaa olla mukana, sillä joku sen muutoksen kuitenkin tekee. Työpaikkoja menee, mutta niitä myös tulee uusia”, hän rohkaisee.

”Kohta joka viides asuu pääkaupunkiseudulla. Muutos on ollut järjettömän kova.”

Levottomuutta voi herättää myös se, että kaupunkien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Keskittyminen syö syrjäseutujen elinvoimaa ja vaikutusvaltaa.

”Kohta joka viides asuu pääkaupunkiseudulla. Muutos on ollut järjettömän kova”, Lindström kuvailee.

”Pitää olla ennakkoluuloton. Meillä on valtavasti osaamista ja tietyissä teknologioissa olemme maailman johtavia. Muutos pakottaa meidät miettimään asioita uudella tavalla. Miten esimerkiksi voimme hyödyntää informaatioteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla
ja sosiaaliturvan toteuttamisessa?” ministeri jatkaa.

Meillä neuvotellaan — muualla poltetaan autoja

Lindströmin työhuoneessa Helsingin Eteläesplanadilla on ensimmäisen ministerivuoden aikana pohdittu niin työelämän murrosta ylipäätään kuin Suomen talouskasvua ja kilpailukykysopimusta. Lindströmin puheessa vilahtelevat erityisesti ministerikollegat Olli ja Petteri. Yhdessä Olli Rehnin ja Petteri Orvon kanssa hän on edistänyt työmarkkinaosapuolten kohtaamista kaikessa hiljaisuudessa.

”Työmarkkinakentän suurin ongelma on luottamuksen puute, eikä se korjaannu muuten kuin teoilla. Opin jo ensimmäisellä luottamusmieskurssilla Kiljavan opistolla, että kaikkien osapuolten kanssa pitää avoimesti keskustella”, hän kertoo.

Ministeri muistuttaa, että suomalaista neuvotteluyhteiskuntaa arvostetaan kansainvälisesti. YK:n työjärjestön ILOn pääjohtaja Guy Ryder totesi ILOn kokouksessa Lindströmille: ”Kun muualla maailmassa poltetaan autoja ja riehutaan kaduilla, Suomessa mennään pöydän ääreen ja neuvotellaan.”

”Me ei aina tajuta, että olemme maailman parhaita sopimisessa.”

”Me ei aina tajuta, että olemme maailman parhaita sopimisessa. Kyllä meidän maamme turvallisuus ja rauhallisuus ovat merkittävä kilpailukykytekijä, ja toivottavasti se säilyy”, Lindström toteaa.