Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
11.11.2021

Maahanmuuttajilla on Pohjoismaissa iso riski kokea työttömyyttä – oppia ongelman ratkaisemiseksi kannattaisi hakea muista maista

Pohjoismaissa on totuttu loistamaan kansainvälisissä hyvinvointivertailuissa, mutta kaikki vertailut eivät imartele. Maahanmuuttajien työttömyysaste ja köyhyysriski ovat esimerkiksi Isossa-Britanniassa pienemmät kuin Tanskassa, Suomessa tai Ruotsissa.

Lähestulkoon kaikissa hyvinvointivertailuissa Pohjoismaat pärjäävät erittäin hyvin. Elleivät ne ole podiumilla, ne ovat ainakin pistesijoilla. Köyhyyttä ja sosiaalinen syrjäytymistä esiintyy vähän, ja tulonjaollinen eriarvoisuus on vähäistä. Sosiaaliset tulonsiirrot ja verotus tasaavat elinehtoja rikkaiden ja köyhien välillä, eikä tulotaso periydy niin vahvasti kuin monessa muussa maassa.

Pohjoismaiden ryhmä erottuu muista hyvinvointivaltioryppäistä myös korkean työllisyytensä vuoksi. Maita kiertävä yövartija voisikin huutaa: ”Valtakunnassa kaikki hyvin!”

Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli, joka ei ehkä olekaan yhtä kiiltävä.

Ensinnäkin työttömyys on Pohjoismaissa ongelma. Työttömyydellä on taipumusta kasautua joillekin ihmisryhmille, ja Euroopan Unionin tilastotoimisto Eurostatin vuoden 2019 tilastojen mukaan maahanmuuttajat ovat Pohjoismaissa tällainen ryhmä. Maahanmuuttajiksi on määritelty ne, joilla ei ole kyseessä olevan maan kansalaisuutta. 

Jos tarkastellaan maahanmuuttajien työttömyyttä sekä maahanmuuttajien ja maan kansalaisten välisiä eroja työttömyydessä, tuloissa ja syrjäytymisriskissä, Pohjoismaat eivät enää välttämättä napsikaan palkintopaikkoja entiseen tapaan. Ennen muuta Ruotsi, tuo hyvinvointivaltiovertailuiden parrasvaloissa paistatellut kansankoti, näyttäytyy näissä vertailuissa uudessa valossa.  

Britanniassa pienet erot kansalaisten ja maahanmuuttajien työttömyysasteen välillä

Maahanmuuttajien työttömyysaste on länsinaapurissa parinkymmenen prosentin luokkaa. Suomessa ja Tanskassa pyöritään EU-maiden keskiarvon (runsas 10 prosenttia) kieppeillä.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on EU-27-maissa kaksinkertainen maiden omiin kansalaisiin verrattuna. Näin on myös Suomessa ja Tanskassa. Ruotsissa taas maahanmuuttajien työttömyys on nelinkertainen kantasvenssoniin verrattuna. Itse asiassa Ruotsissa kyseinen ero on yksi EU-maiden suurimmista.

Sama pätee tuloköyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen (EU:n kielenkäytössä AROPE, at risk of poverty or social exclusion) mittariin. EU-maissa maahanmuuttajien keskimääräinen köyhyys- tai syrjäytymisriski on 40 prosentin tienoilla, Suomessa ja Tanskassa noin 30 prosenttia. Ruotsissa taas taas noin puolta maahanmuuttajaväestöstä uhkaa köyhyys tai syrjäytyminen.

Kun verrataan hyvinvointivaltioiden hyviä, pahoja ja rumia, Iso-Britannia on yleensä luettu pahaksi tai rumaksi. Siksipä maan vertaaminen hyviin – Pohjoismaihin – onkin kiintoisaa. Vertailu valottaa kolikon toista puolta.

Isossa-Britanniassa niin koko väestön kuin maahanmuuttajienkin työttömyysaste on selvästi pienempi kuin EU:ssa keskimäärin tai kolmessa pohjoisessa EU-maassa. Koko väestön köyhyys- ja syrjäytymisriski puolestaan on Britanniassa selvästi suurempi kuin Pohjolassa.

Maahanmuuttajien köyhyysriski on Isossa-Britanniassa kuitenkin pienempi kuin Tanskassa, Suomessa tai Ruotsissa. Myös erot kansalaisten ja maahanmuuttajien välillä ovat kolmessa pohjoisessa EU-maassa selvästi suuremmat kuin Isossa-Britanniassa.

Oppia maahanmuuttajien työttömyysasteen ja köyhyysriskin pienentämiseen muista maista

Kansainvälisiin vertailuihin yleensä sisältyy jonkinasteista hyvien ja huonojen politiikkakäytäntöjen arviointia. Pohjoismaat ovat tottuneet mainostamaan omia institutionaalisia ratkaisuitaan muille, vertailuissa heikommin pärjänneille maille.

Usein tähän on ollutkin hyviä perusteita, mutta ei aina. Vaikka valtakunnassa keskimäärin asiat ovat hyvin, on syytä laajentaa näkökulmaa ja ottaa oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä.

Pohjoismaissakin tuotantoelämän ja yhteiskunnan palveluiden toimivuus on tulevaisuudessa pitkälti maahanmuuttajien varassa. Siksi myös heidän työllisyytensä edellytyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kansainväliset vertailut tarjoavat osviittaa siihen, millaisista työmarkkina- ja sosiaalipoliittisista ratkaisuista meilläkin olisi syytä keskustella. Kolikon toinenkin puoli on syytä kiillottaa.

Olli Kangas

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelman ohjelmajohtaja sekä työelämäprofessori Turun yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet