Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
20.1.2021

Kelan tutkimus: Maahanmuuttajilla on isoja haasteita työpaikan saamisessa

Erityisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleet työllistyvät tuoreen tutkimuksen mukaan hitaasti. Työllistymistä voitaisiin edistää pienilläkin keinoilla, arvioivat Sosiaalivakuutuksen haastattelemat tutkijat sekä pakolaistaustainen yrittäjä.
Teksti Maarit Seeling | Kuvat Essi Kuula
Kuvassa henkilö on kiivennyt tikapuille keskellä labyrinttia, jossa joka puolella nousee seinä vastaan.

Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välille muodostuu tarvittavien etuuksien kokonaisuudesta.

Maahanmuuttajat saavat toimeentuloa turvaavia etuuksia selvästi useammin kuin kantaväestö. Ulkomailla syntyneet ja äidinkieleltään vieraskieliset saivat vuonna 2018 noin 13 prosenttia Kelan maksamasta perusturvasta.

Tiedot ilmenevät Kelan joulukuussa 2020 julkaisemasta tutkimuksesta.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen muistuttaa, ettei luvuista kannata vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Kelan etuuksien käytössä on merkittäviä eroja myös maahanmuuttajien kesken.

Tutkimus maahanmuuttajien Kelan etuuksien käytöstä

  • Joulukuussa 2020 julkaistussa Kelan tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien toimeentuloa turvaavien Kelan etuuksien käyttöä.
  • Tutkimuksessa käsiteltyjä etuuksia olivat perustoimeentulotuki, työttömyysturva, yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintoraha, vanhempainpäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki, sairauspäivärahaetuudet, kansaneläke ja takuueläke.
  • Tutkimus perustuu vuoden 2018 tietoihin.
  • Tutkimuksessa ei ole mukana ansiosidonnaista päivärahaa. Jos ansiosidonnaiset etuudet olisi huomioitu, olisi maahanmuuttajien osuus huomattavasti pienempi.

”Pakolaisten tyypillisistä lähtömaista Suomeen tulleet saavat Kelan etuuksia huomattavasti enemmän kuin muut maahanmuuttajat”, Jauhiainen kertoo.

Toisaalta pakolaistaustaisille henkilöille maksettujen etuuksien määrä tyypillisesti vähenee, mitä pidempään he Suomessa asuvat.

Maahanmuuttaja on useammin vailla työtä

Kela maksoi toimeentuloa turvaavia etuuksia vuonna 2018 yhtensä 10,7 miljardia. Summasta maksettiin maahanmuuttajille yhteensä 1,36 miljardia euroa (13 %) ja Suomessa syntyneille 9,32 miljardia euroa (87 %).

Maahanmuuttajien osuus tukien saajista oli 6,6 prosenttia.

Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuttajalle maksetaan tukea samalla periaatteella kuin kantasuomalaisellekin.

”Kaikki tuen tarvitsijat ovat samalla lähtöviivalla. Työttömiä vain on enemmän maahanmuuttajissa, mikä nostaa tuen saajien osuutta ja henkilöä kohden laskettua keskiarvoa. Työttömyys ei ole välttämättä oma valinta”, Jauhiainen tähdentää.

Näin muodostuu maahanmuuttajan ja Suomessa syntyneen ero luvuissa

Väestömäärään suhteutettuna etuuksia maksettiin Suomessa syntyneille keskimäärin 2 243 euroa vuodessa ja ulkomailla syntyneelle 4 676 euroa henkilöä kohti.

Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välille muodostuu tarvittavien etuuksien kokonaisuudesta. Työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen muodostamaa tukien kokonaisuutta maksettiin Suomessa syntyneille keskimäärin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajille noin 3 300 euroa.

Humanitaarisista syistä muuttaneita enemmän tuen saajissa

Vuoden 2015 pakolaisaallon vaikutus näkyy Jauhiaisen mukaan etuuksien määrässä. Humanitaaristen syiden vuoksi Suomeen tulevilla ei yleensä ole työpaikkaa odottamassa, kun taas EU-maasta tulevat muuttavat usein suunnitelmallisesti työn perässä.

Kelan selvityksen mukaan toimeentulotukea maksettiin vuonna 2018 kuudelle prosentille Suomessa syntyneistä ja 22 prosentille maahanmuuttajista.

Suurempi railo repeää, jos tarkastellaan vain humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneita. Heistä 74 prosentille maksettiin vuoden aikana toimeentulotukea. Asumistukea sai 82 prosenttia humanitaarisista syistä muuttaneista.

”Humanitaarisista syistä esimerkiksi pakolaiskiintiön perusteella tai turvapaikanhakijana tulleet tarvitsevat apua. Ensin asetutaan, tarvitaan ehkä kotouttamista ja sen edellyttämää koulutusta kuten kielenopetusta ja yritetään sitä kautta löytää paikkaa yhteiskunnassa. Integroitumisen myötä myös tukien tarve näyttää vähenevän”, Jauhiainen sanoo.

Paljon työllistymisen esteitä raivattavana

Työllistymisen esteitä on Jauhiaisen mukaan paljon. Moneen työhön Suomessa kielitaito on edelleen ensimmäinen edellytys. Peruskoulutuksessakin saattaa olla puutteita, joita täytyy paikata.

Jauhiainen muistuttaa, että suomalaisilla työmarkkinoilla on lisäksi selvää syrjintää.

Erityisen vaikeaa työllistyminen näyttää olevan pakolaistaustaisille naisille, jotka ovat lähes kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämä näkyy myös etuuksien käytössä.

Kuvassa Farhia Abdi hymyilee ja katsoo sivulle
Farhia Abdi pääsi kielikurssin jälkeen töihin ja opetteli suomea puhumalla.

”Yksinhuoltajaäitinä ja pakolaisnaisenakin voi pärjätä”

Vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2020 valittu helsinkiläinen perhetyöntekijä Farhia Abdi osoittaa, että tilastot ovat vain osa totuutta. Kahdeksan lapsen yksinhuoltaja tuli Somaliasta pakolaisena Suomeen joulukuussa 2008 toiseksi vanhimman poikansa kanssa. Hän asettui Punkalaitumen vastaanottokeskukseen.

Perheen yhdistäminen onnistui vasta neljä vuotta myöhemmin eli vuosi sen jälkeen, kun Abdi viimein oli saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen kahden kielteisen päätöksen jälkeen.

”En ollut koskaan ennen nähnyt edes lunta, tullessani sitä oli silmänkantamattomiin. Ensiksi luulin tulleeni Venäjälle. Jouduin opettelemaan jopa lumessa kävelemisen ihan alusta. En tiennyt edes, millaiset kengät talvella pitää olla”, Abdi naurahtaa.

Ensimmäiselle suomen kielen kurssille hän hakeutui jo kahden viikon oleskelun jälkeen. Kurssi järjestettiin 35 kilometrin päässä Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa.

”Kielikurssin jälkeen pääsin kesätöihin keittiöapulaiseksi Punkalaitumella sijaitsevaan ravintolaan. Päätin puhua kaikille mahdollisimman paljon. Se on helpompi tapa oppia kieltä kuin sijamuotojen pänttääminen”, Abdi sanoo.

Kielitaidon kartuttua Abdi suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Abdi on työskennellyt lähes koko Suomessa asumisensa ajan kahdessa työssä, milloin keittiöapulaisena, milloin siivoojana.

Nykyisin hän toimii palvelutalossa muistisairaiden ikäihmisten hoitajana sekä perhetyöntekijänä Hyvinvointipalvelut Arjessa. Siellä tehdään monikulttuurista perhetyötä ja tuetaan maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Lisäksi Abdilla on oma yritys, joka tällä hetkellä tarjoaa taksipalveluita. Abdi on itse taksiyrityksensä ainoa kuski.

”Yksinhuoltajanäitinä ja pakolaisnaisenakin voi pärjätä, oppia kielen, kasvattaa lapsia ja käydä töissä. Halusin itse elättää omat lapseni. Kelan tuilla oli kuitenkin iso merkitys sopeutumisessa. Ilman niitä tuskin olisin lähtenyt opiskelemaan lähihoitajaksi”, lääkärinammatista haaveillut Abdi kertoo.

Haasteena naisten kotouttaminen

Vaikeinta työllistyminen näyttää olevan turvapaikanhakijoina tai pakolaiskiintiön perusteella esimerkiksi Somaliasta, Irakista tai Afganistanista Suomeen tulleille.

”Koulutus, kielitaito ja työkokemus ovat kotoutumisen avaintekijöitä”, toteaa Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työnantajat odottavat Buskin mukaan edelleen, että työntekijä osaa suomea.

”Varsinkin palveluammateissa, joille maahanmuuttajat usein työllistyvät, vaaditaan suomen osaamista. Se jää monilla aika heikoksi kielikoulutuksen jälkeenkin. Opittua pitäisi päästä myös käyttämään. Kieltä oppisi töissä, jos töihin pääsisi. Työnantajien asenteisiin pitäisi jotenkin pyrkiä vaikuttamaan niin, että edes harjoittelijaksi pääsisi myös vähäisemmällä kielitaidolla”, Busk toteaa.

Hän tutki vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa maahanmuuttajia työmarkkinoilla yhdessä muun muassa Jauhiaisen kanssa.

Maahanmuuttajalasten kotoutumiseen ja koulumenestyksen tukemiseen pitäisi sekä Jauhiaisen että Buskin mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Se auttaisi myös maahanmuuttajanaisten kotoutumisessa.

Moni maahanmuuttajanainen jää kotiin hoitamaan lapsia. Yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan välttämättä synny.

Taustalla saattavat vaikuttaa myös naisen asemaan liittyvät kulttuuriset paineet. Yrittäjänä ja lähihoitajana työskentelevän Farhia Abdin esimerkki osoittaa, että paineet on myös mahdollista murtaa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet