Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

”Virkakieli on Kelan keskeinen työväline”

Eläkkeelle jäävä virkakielen uudistaja toivoo, että kielen kehittäminen kiinnostaa asiantuntijoita jatkossakin.

Teksti Robert SundmanKuvat Pekka Nieminen
Kaino Laaksonen on 2010-luvulla alkaneissa selkeyttämishankkeissa uusinut hakemuslomakkeita ja asiakaskirjeitä yhdessä Kelan asiantuntijoiden kanssa yksi kerrallaan.
Kaino Laaksonen on 2010-luvulla alkaneissa selkeyttämishankkeissa uusinut hakemuslomakkeita ja asiakaskirjeitä yhdessä Kelan asiantuntijoiden kanssa yksi kerrallaan.

Kelan pääkonttorissa, Helsingin Taka-Töölössä, Kaino Laaksonen on jo ryhtynyt tyhjentämään kaappejaan.

Koko laitoksen historian ensimmäinen vastaava kielenhuoltaja jää pian lomalle, ja heinäkuussa alkavat virallisesti eläkepäivät.

”Tulen varmasti kaipaamaan näitä töitä ja ennen kaikkea työkavereitani. Mutta aika aikaa kutakin. Nyt käännän seuraavan lehden elämässäni”, Laaksonen sanoo ja hymyilee.

Kielenhuolto syntyi tarpeeseen

Laaksonen ehti työskennellä Kelan palveluksessa 30 vuoden ajan. Hän tuli taloon huhtikuussa 1986 tieteellisten julkaisujen toimittajaksi Helsingin yliopistolta.

Kaino Laaksonen

Asiakkaiden palaute kielen selkeyttämisestä on ollut positiivista. Tämä on selvinnyt muun muassa Kelan teettämistä kyselyistä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille.

”Kirjoitin heti samana keväänä henkilökuntalehteen jutun siitä, miten selkeä teksti syntyy. Seuraavana vuonna pidin jo ensimmäiset Kelan kielenhuoltokoulutukset.”

”Kelan tekstejä oli moitittu vaikeaselkoisiksi jo iät ja ajat.”

Laaksonen toimi epävirallisena kielenhuoltajana toimensa ohella aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Vuonna 2002 hänestä tehtiin päätoiminen kielenhuoltaja, ja tässä tehtävässä Laaksonen työskenteli uransa loppuun asti.

Uuden tehtävän luominen liittyi Laaksosen mukaan selvään tarpeeseen.

”Kelan tekstejä oli moitittu siinä vaiheessa vaikeaselkoisiksi jo iät ja ajat. 2000-luvun mittaan muutuimme entistä enemmän lakia toimeenpanevasta viranomaisesta asiakaspalvelulaitokseksi, ja asiakkaita haluttiin informoida etuuksista selkeämmin ja paremmin. Myös etuuksien määrän kasvaminen ja asiakaskunnan laajeneminen lisäsivät tätä tarvetta”, hän kertoo.

”Asiakkaiden on ymmärrettävä helposti, mitkä ovat heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.”

Asiakkaiden oikeusturvankin kannalta on tärkeää, että he ymmärtävät, mitä virallisissa papereissa lukee.

”Asiakkaiden on ymmärrettävä helposti, mitkä ovat heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Ja koska rahaa haetaan ihan aitoon tarpeeseen, on paperissa luettava selkeästi, paljonko sitä tulee ja milloin se maksetaan.”

Tuhansia tekstejä uudistettu

2010-luvulla alkaneissa selkeyttämishankkeissa Laaksonen on yhdessä Kelan asiantuntijoiden kanssa uusinut hakemuslomakkeita ja asiakaskirjeitä yksi kerrallaan. Urakka on ollut valtava, sillä kaiken kaikkiaan erilaisia tekstikappaleita on tuhansia.

”Kaikkia tekstejä ei ole vieläkään kokonaan uudistettu. Haasteena on myös se, että etuuksiin tulee jatkuvasti muutoksia”, Laaksonen kertoo.

Asiakkaiden palaute on kuitenkin ollut positiivista. Tämä on selvinnyt muun muassa Kelan teettämistä kyselyistä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille. Vastaajista on vähentynyt niiden osuus, jotka ovat kokeneet lomakkeen täyttämisen vaikeaksi tai kielen vaikeaselkoiseksi.

”Asiakkaat ovat myös valpastuneet, kun olemme kertoneet kielenkäyttömme selkeyttämisestä.”

Kaino Laaksonen

Kielitietoisuuden ylläpitäminen ja kelalaisten kiinnostuksen ylläpitäminen kieltä kohtaan ovat tärkeä osa tätä työtä jatkossakin, Kaino Laaksonen toteaa.

Selkokieli palvelee uusiakin suomalaisia

Seuraajalleen Laaksonen jättää omien sanojensa mukaan kiinnostavan mutta haastavan tehtävän.

”Kieli on Kelan keskeinen työväline. Kielitietoisuuden ylläpitäminen ja kelalaisten kiinnostuksen ylläpitäminen kieltä kohtaan on tärkeä osa tätä työtä jatkossakin.”

Tulevaisuuden haasteita löytyy myös vaikkapa uusien suomalaisten palvelemisesta. Miten varmistaa, että esimerkiksi oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saavat Kelalta ymmärrettävää palvelua?

”Jatkossa on yhä enemmän panostettava myös puhutun selkokielen kouluttamiseen. Kielen asiantuntijan on puututtava tällaisiin asioihin”, Laaksonen pohtii.

Omat eläkepäivänsä pian entinen kielenhuoltaja aikoo täyttää matkailulla, vapaaehtoistyöllä, neulomisella ja ajanvietolla lapsenlapsensa kanssa.

Ei Laaksonen kieltäkään aio kokonaan unohtaa.

”Mutta väitöskirjaa en kyllä rupea tekemään”, hän sanoo ja naurahtaa.