Kela on ollut yksi virkakielikampanjan 7 pilottivirastosta. Pilottihankkeessamme selkeytimme alle 16-vuotiaan vammaistuen verkkotekstejä: sisällöltään ja teksteiltään uudistetut sivut avataan vuoden loppupuolella.
Kampanjan ansiosta ja organisaatiouudistuksen vauhdittamana Kelaan perustettiin keväällä myös nimistötyöryhmä.
Virkakielikampanjan Onnistumistarinat-kilpailuun osallistuimme selkoesitteitä ja nimistötyötä käsittelevillä jutuilla. Olimme mukana myös joukkoistamishankkeessa, kun kampanjasivujen toukokuun tekstitalkoissa pääsi ehdottamaan parannuksia Kelan asiakaskirjeen tekstiin.
Myös asiakkaat ovat huomanneet muutoksen.
Virkakielikampanjan järjestävät valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hanke, Kotimaisten kielten keskus, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto ja Kehitysvammaliitto (Selkokeskus). Kela on ollut aktiivisesti mukana kampanjassa, joka pohjautuu Hyvän virkakielen toimintaohjelmaan.
Nimienkin tulee olla ymmärrettäviä
Virkakielikampanja nostaa esille myös nimistön selkeyden ja ymmärrettävyyden. Organisaatioyksiköiden nimien tulee kuvata niiden toimintaa. Yhtä lailla henkilön tehtävänimikkeestä pitäisi selvitä, mitä hänen työhönsä kuuluu.
Kun organisaatiorakenne muuttuu, tarvitaan nimistötyötä. Usein tähän havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun aletaan hahmotella uutta organisaatiokaaviota. Harvinaista ei ole sekään, että nimiasioihin paneudutaan vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan kielen asiantuntijalta ohjeita siitä, miten päätettyä nimiasua taivutetaan lauseissa. Myös kääntäjät ovat ensimmäisiä nimen käyttäjäryhmiä, kun heidän on ratkaistava, mitä uusi nimi on esimerkiksi ruotsiksi tai englanniksi.
Esimerkiksi lyhenteiden käyttö hämärtää nimeä, joten henkilöstöpalveluryhmä voitti ehdolla olleen ”HR-palveluryhmän”. Vain lyhenne ICT päätettiin hyväksyä sekä yksikön- että ryhmännimissä.
Yhtä lailla henkilön tehtävänimikkeestä pitäisi selvitä, mitä hänen työhönsä kuuluu. Niinpä kääntäjien esimies on nykyään käännöspalvelupäällikkö, sillä aiempi ”ylikielenkääntäjä” ei suoraan viitannut esimiesasemaan.
Virkakielikampanjan onnistumistarinassa on esimerkki siitä, kuinka hyödyllistä on sopia samaan aikaan nimestä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kelan nimistötyöryhmän toiminnasta kerrotaan myös Kielikellon 3/2015 jutussa Työryhmä valmistelee Kelan nimistöä.
Aktiivista tekstien selkeyttämistä vuodesta 2011
Julkisuudessakin on ollut esillä Kelan päätös vaihtaa asiakkaiden puhuttelumuodoksi sinuttelu. Tekstien muokkaaminen helpommin luettaviksi ja ymmärrettäviksi on tarkoittanut paljon muutakin kuin sinutteluun siirtymistä.
Kun aiemmin asiakaskirjeessä on lukenut:
”Sopeutumisvalmennuskurssille tehdyn matkan kustannuksista ei makseta korvausta, koska selvityksen mukaan kurssille ei ole hakeuduttu lääkärin lähetteellä.
Sairausvakuutuslain mukaan matkakorvaus sopeutumisvalmennuskurssille myönnetään vain, jos sopeutumisvalmennuskurssille hakeutuminen perustuu lääkärin lähetteeseen. Lisäksi edellytetään, että kurssiin sisältyy lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta.”
Kirjeessä lukee nyt:
Matkoja pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv sopeutumisvalmennuskurssille ei korvata, koska olet hakeutunut kurssille ilman lääkärin lähetettä.
Myös asiakkaat ovat huomanneet Kelan ponnistelut tekstien selkeyttämiseksi. Kelan tutkimusosaston kesäkuussa 2015 keräämän aineiston perusteella alle viidennes vastaajista piti hakemuslomakkeiden kieltä vaikeaselkoisena, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 23 %.
Useimpien etuuksien päätökset olivat vastaajien mielestä selkeytyneet vuodesta 2011. Eniten tekstien selkeys oli parantunut kyselyn mukaan kuntoutuspäätöksissä ja vammaisetuuspäätöksissä.
Tekstien selkeyttäminen vaatii huomiota jatkuvasti. Kun asiakkaiden palvelut siirtyvät aiempaa laajemmin verkkoon, on paneuduttava yhä tiiviimmin verkkotekstien ymmärrettävyyteen.