Huhtikuussa 2018 uutisoitiin, että Kela on uudella hankintakaudella muuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen kriteerejä. Esimerkiksi Yle kertoi huhtikuussa 2018, että Kela on painottaa arviointiperusteena hintaa 80 % ja laatua vain 20 %.
Uutinen piti paikkansa vain osittain. Hankintapäällikkö Hannamaija Haimisen mukaan hinnan osuus oli 80 % arvioinnin painotuksesta. Valtaosa laatuvaatimuksista sisältyi kuitenkin jo kilpailutuksen pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin.
Valtaosa laatuvaatimuksista sisältyi jo kilpailutuksen pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin.
”Painotettavia laatukriteerejä olivat lisäksi muun muassa vähimmäisvaatimukset ylittävä terapeutin koulutus sekä tietyt fysioterapeutin toimitilan ominaisuudet. Niistä saattoi saada lisäpisteitä, mutta ne eivät olleet pakollisia kriteerejä”, Haiminen kertoo.
Hinnan pitää vastata sitä mistä maksetaan
Kela teki ennen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutusta yhdessä Aalto-yliopiston kanssa selvityksen, jossa tarkasteltiin neljä vuotta aiemmin tehtyä kilpailutusta.
Selvityksessä todettiin, että hankinnan kustannustehokkuutta ja hinta-laatusuhdetta oli varaa parantaa. Aiemmilla kriteereillä käytännössä kaikki tarjoajat olivat saaneet sopimuksen.
Aiemmilla kriteereillä käytännössä kaikki tarjoajat olivat saaneet sopimuksen.
Uudistettu kilpailutus vastaa paremmin lain edellyttämää hankintamenettelyä. Tarjoajat valittiin aidosti tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien perusteella.
Taksien kilpailutuksessa ennakoitiin sote-uudistusta
Kelan kustantamien palvelujen hintoja ja saatavuutta hallinnoidaan yleisesti kilpailuttamalla. Se on tarpeen erityisesti silloin, kun palveluja sääntelevät tai niihin vaikuttavat olosuhteet muuttuvat. Taksipalvelun kilpailutus on tästä yksi esimerkki.
Aiemmin taksiliikenteen enimmäishinnat määrättiin valtioneuvoston asetuksella. Takseilla oli asemapaikka- ja päivystysvelvoite.
Kelan kustantamien palvelujen hintoja ja saatavuutta hallinnoidaan yleisesti kilpailuttamalla.
Nyt näitä velvoitteita ei enää ole ja aiemmat kyytien korvaamista koskevat sopimukset ovat menettäneet merkityksensä. Siksi kyytien saatavuus piti varmistaa uudella kilpailutuksella, jossa sovitettiin yhteen hankintalain, liikennepalvelulain ja sairausvakuutuslain vaatimuksia.
Ongelmaksi muodostui, että kilpailutukseen käytettävissä ollut aika jäi lyhyeksi. Uusi liikennepalvelulaki astui voimaan heinäkuussa 2018.
Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön etuuspäällikön Susanna Bruunin mukaan käynnistysvaikeuksia oli odotettavissa.
”Kilpailutus jouduttiin tekemään tilanteessa, jossa uudistuksen jälkeistä taksimarkkinaa ei vielä ollut olemassa. Korvausmenot eivät saaneet uudessa mallissa nousta, mikä edellytti tehokasta logistiikkaa. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin haastava tilanne”, hän kertoo.
Epäselvässä markkinatilanteessa päädyttiin kilpailuttamaan 17 hankinta-alueella välityskeskukset, jotka ottaisivat vastaan kyytien tilaukset, suunnittelisivat logistiikan ja hoitaisivat sähköisen tilityksen Kelaan.
Taksipalvelu toimii alkuvaikeuksien jälkeen käytännössä sataprosenttisesti lukuun ottamatta Uuttamaata, missä palvelu joudutaan kilpailuttamaan uudelleen.
Alueiksi valittiin sote-uudistuksen hengessä maakunnat, joille kyytien korvaaminen uudistuksen jälkeen mahdollisesti siirtyisi. Potentiaalisia tarjoajia kuultiin markkinavuoropuhelun avulla.
Palvelu toimii nyt alkuvaikeuksien jälkeen käytännössä sataprosenttisesti lukuun ottamatta Uuttamaata. Siellä palvelu joudutaan kilpailuttamaan uudelleen.
Tulkkauspalveluissa pyrittiin asiakkaiden tarpeiden mukaisiin hankintoihin
Tulkkauspalvelun uudella hankintakaudella arvostelua on herättänyt se, että palvelua järjestetään nyt kuudella eri hankinta-alueella eikä toisen alueen tulkkia saa käyttää muutoin kuin lähellä alueiden rajaa.
Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen päällikön Mikko Toivasen mukaan Kela hankkii tulkkauspalvelua asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelun on siis oltava järjestettävissä mahdollisimman lähellä asiakkaan asuin- ja työskentelyaluetta.
”Edellisillä sopimuskausilla osa tulkeista myös teki hyvin vähäisiä tuntimääriä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista”, Toivanen kertoo.
Markkinaoikeus kumosi tulkkauspalveluja koskevat hankintapäätökset lokakuussa. Oikeus totesi, ettei palveluntarjoajilta voida edellyttää päätösten mukaista tulkkien nimeämistä kuusi kuukautta ennen hankintasopimuksen voimaantuloa. Se vaikeuttaisi uusien palveluntuottajien pääsyä markkinoille.
Kela on tehnyt markkinaoikeuden päätöksestä valituslupahakemuksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Asiakkaan huoli kilpailutuksista on tunnistettu Kelassa
Kelan asiakkaat ovat kilpailutuksen yhteydessä yleensä huolissaan siitä, jatkuuko yhteistyö tutun palveluntarjoajan kanssa kilpailutuksen jälkeen. Hannamaija Haiminen ymmärtää huolen hyvin.
Myös Toivanen arvioi, että muutosten herättämä huoli tunnistetaan Kelassa. Toivanen toteaa kuitenkin, että Kela joutuu myös oikaisemaan paikkansa pitämätöntä tietoa.
”Sote-palveluissa on aina kyseessä asiakkaan ja palveluntuottajan välinen vuorovaikutussuhde, jossa kertyy kuntoutuksen tai muun palvelun kannalta arvokasta tietoa. Muutokset on siksi tehtävä harkiten ja asiakkaan tarpeet huomioiden”, hän kuvailee.
Vuoropuhelu yleistyy hankintakilpailutuksissa
Julkisuudessa on kannettu eniten huolta lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapian hoitosuhteiden jatkuvuudesta. Kela vastaa huoleen järjestämällä lasten ja nuorten terapiasta täydentävää hankintaa.
Täydentävässä hankinnassa kuullaan sekä asiakkaiden että palveluntarjoajien edustajia. Kelasta on tavattu eri järjestöjen edustajia ja lähetetty niille sekä sairaanhoitopiireille myös kirjallinen kysely.
”Emme voi elää norsunluutornissa, vaan tarvitsemme käyttöömme parhaan mahdollisen tiedon”, Haiminen sanoo.
Hankintamenettelyn tulee olla avoin, tasapuolinen ja syrjimätön.
Laajassa selvityksessä kuullaan eri osapuolia
Hankintojen haasteista on käynnistetty selvitys lokakuussa 2018. Muutosjohtaja Tomi Ståhl kertoo, että työn tavoitteena on hankintojen kokonaistaloudellisuus. Kokonaistaloudellinen hankinta vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita ja tuottaa korkealaatuisia sekä vaikuttavia palveluita.
Kelan tarkoituksena on kehittää menettelytapoja ja sopimusyhteistyötä, innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksia sekä palvelujen järjestämistä kilpailuttamatta.
”Haluamme myös kuulla laajasti asiakkaita, palveluntuottajia, järjestöjä, viranomaisia ja asiantuntijoita”, Ståhl kertoo.
Selvitystyön osana on myös lainsäädännön kehittäminen.
Näin hankintalaki ohjaa kilpailutusta
- Julkisten varojen käyttöä ohjaa Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista eli hankintalaki. Sitä on viimeksi uudistettu 2016. Laki määrittää, millaista menettelyä on sovellettava.
- Kansallinen kynnysarvo kilpailutukselle on 60 000 euroa tavaroiden ja palveluiden kohdalla ja 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla.
- Hankinnassa kaikkia osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu merkitsee, että kaikki kilpailutukseen liittyvä tieto on samanaikaisesti kaikkien osallistujien käytettävissä. Kysymykset ja vastaukset esitetään sähköisessä järjestelmässä, johon kaikilla on pääsy.
- Hankinta on tehtävä taloudellisesti, laadukkaasti suunnitelmallisesti ja avoimesti suhteellisuuden periaatteet huomioiden. Esimerkiksi Kelan korvaamien taksimatkojen kilpailutuksessa oli järkevintä perustaa 17 välityskeskusta, jotka vastaavat järjestelmästä kokonaisuudessaan. Näin myös kullekin alueelle saatiin yksi numero, josta kyyti tilataan.
- Laatuvaatimuksia voidaan sisällyttää vähimmäisvaatimuksiin, ja vähimmäistason ylittämisestä voi saada lisäarvoa.