Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kela-taksit kilpailutettiin hyvästä syystä

Liikennepalvelulain, sairausvakuutuslain ja hankintalain soveltaminen Kela-takseihin on vaativa tehtävä.
Teksti Reija Jääskeläinen

Kela kilpailutti sairausvakuutuslain mukaan korvattavat taksimatkat alkuvuonna 2018. Tarjouskilpailu julkaistiin 16.1.2018 markkinavuoropuhelun ja huolellisen valmisteluvaiheen jälkeen.

Hankinta toteutettiin yhtä aikaa 17 maakunnan alueella, joille hankittiin kokonaisvastuulliset palveluntuottajat huolehtimaan Kelan korvaamien matkojen tilaamisesta, matkojen yhdistelemisestä, välittämisestä, kuljettamisesta, maksuliikenteen hoitamisesta, valvonnasta ja laadun raportoinnista. Tarjouksen sai jättää yksittäinen yritys tai ryhmittymä.  Kilpailutuksen voitti maakunnittain se palveluntarjoaja, joka täytti tarjouspyynnössä määritellyt korkeat laatuvaatimukset ja tarjosi kuljetuskustannukset edullisimmin hinnoin. Sopimukset tehtiin niin ikään maakunnittain kilpailun voittaneiden 11 palveluntuottajan kanssa.

Kelalla on kokemusta matkojen korvaamisesta jo monelta vuosikymmeneltä. Korvauksen on voinut useiden vuosien ajan saada heti taksissa. Asiakas on saanut tarvitsemansa kyydin terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen maksamalla pelkästään omavastuun.  Tämän kätevän ja kaikkien osapuolien elämää helpottavan suorakorvaustoiminnan lisäksi Kelalla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään verkkohakemus asiakkaita varten. Osassa matkakorvauksista ratkaisut tehdään automaattisina.

Suorakorvaus toimii edelleen.

Kelasta matkakorvausta saavien henkilöiden määrä on vuosittain suuri.  Liikkumispalvelut ovat olennainen osa terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Jos taksia ei pysty tilaamaan tai tilattu auto ei tule, voi hätä olla suuri. Se voi myös kertautua hoitoajan peruuntumisesta koituvina menetyksinä palveluketjussa.

Taksien tilausvälityskeskukset ja tuhannet autoilijat turvaavat osaltaan perustuslaissa luvattua pääsyä terveyspalveluihin.

Liikennepalvelulain, sairausvakuutuslain ja hankintalain sovittaminen Kela-takseihin osoittautui vaativaksi tehtäväksi. Vaikka kilpailuolosuhteet analysoitiin huolellisesti ja valmistelussa hyödynnettiin laajaa virkamiesyhteistyötä, jännitettä piti viime hetkeen saakka yllä lainsäädännön muutosten valmistelu. Erityisesti sairausvakuutuslain muutosten ja taksien enimmäishintasääntelyn käsittely ministeriöissä ja eduskunnassa kesti loppuvuoteen 2017.  Sairausvakuutuslain muutokset vahvistettiin 28.12.2017 ja sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinta saatiin väliaikaisesti voimaan ajalle 1.7.–31.12.2018.

Kun kävi selväksi, että valtioneuvoston asetusta taksiliikenteen kuluttajahinnoista ei enää vahvistettaisi ja taksien asemapaikat ja päivystysvelvoitteet poistuisivat tulevasta liikennepalvelulaista, nämä muutokset pakottivat Kelan kilpailuttamaan nopeasti Kelan korvaamat taksikuljetukset. Ilman tätä Kelalla ei olisi ollut sitä perustetta, millä hinnalla sairausvakuutuslain mukaiset taksimatkat korvataan asiakkaille. Lisäksi ei ollut varmuutta siitä, kuka haluaa tarjota kuljetuspalveluja myös harvaan asutuilla alueilla, jossa tarve on satunnaista ja matkat pitkiä, ja millä hinnalla palvelua tarjottaisiin. Sairausvakuutuslain mukaan maksettavissa menoissa noudatetaan valtion menokehystä, joten piikki ei ole auki.

Taksimatkat korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Tätä varten pitää olla korvausperuste eli hinta.

Ensimmäinen viikko uuden lainsäädännön mukaista toimintaa on takana. Suurimmassa osassa maata tilausvälityskeskusten puhelinpalvelu toimii hyvin, autoja on alueilla riittävästi ja asiakkaat saavat kuljetuksensa sovitusti.

Osalla tilausvälitysyhtiöistä oli käynnistysvaikeuksia, kun tilausvälityspuhelimet ruuhkautuivat, takseja ei riittänyt kaikille tai taksit olivat myöhässä.  Asiakkaat olivat hämillään muutoksessa.

Asiaa on tietenkin seurattu tarkoin mediassa ja hyvä niin. Kaikkia asiakkaita ei ole kyetty heti alusta asti palvelemaan taksien tilausvälityskeskuksissa sopimusten edellyttämällä tavalla, ja tähän on puututtu heti.

Kokonaisvastuullinen palvelu taksipalveluissa on Kelan kaltaiselle sosiaaliturvan toimeenpanijalle hyvä malli, koska Kelalla ei ole järjestämisvastuuta kuljetuksissa. Kelan ydintehtäviin ei siis kuulu kuljetusten järjestäminen, vaan niiden korvaaminen. Kokonaisvastuullisessa palvelussa Kelalla on alueittainen vastinkappale, taho, jonka kanssa palvelun poikkeamat selvitetään ja korjaavat toimet vastuutetaan. Tavoitteena on aina parhaan mahdollisen asiakaspalvelun takaaminen.

Kela korvaa, ei kuljeta.

Kieltämättä joskus mietin, onko järkeä kilpailuttaa kaikkia yhteiskunnan peruspalveluita. Vastaavaan lopputulokseen päästäisiin helpommin ja riskittömämmin, jos korvausten enimmäishinnat ja laatuvelvoitteet säädettäisiin laissa. Sote-uudistuksen myötä kuljetuskustannusten ja -korvausten kasvuun tulisi lisäksi varautua riittävästi myös valtion budjetissa. Eihän uudistuksen toteuttaminen voi jäädä kiinni siitä, että terveyspalveluihin ei ole mahdollista matkustaa.

Reija Jääskeläinen