Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaali­turvan vaikuttavuutta on parannettava

Sosiaaliturvaan käytetyltä rahalta odotetaan nyt yhä parempaa vaikuttavuutta, sanoo muutosjohtaja Tomi Ståhl.

Yksilön näkökulmasta sosiaaliturva on vaikuttavaa, kun se tukee laajasti ja kattavasti hyvinvointia ja antaa kattavan turvan esimerkiksi työttömyyden tai sairauden kohdatessa.

Sosiaaliturvan yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy turvallisuuden ja omanarvontunnon kokemuksissa sekä työ- ja toimintakyvyssä.

Sosiaaliturvan kustannusvaikuttavuuden parantaminen lisää hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Poliittisten päättäjien osoittamilla resursseilla pitää saada mahdollisimman paljon tavoitteiden mukaisia tuloksia.

Suomen sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on jonkin verran yli EU-maiden keskiarvon.

Vuonna 2015 Suomen sosiaalimenot olivat 66,3 mrd. euroa. Sosiaalimenot koostuvat pääosin eläketurvasta, sairausturvasta, työttömyysturvasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomen sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on jonkin verran yli EU-maiden keskiarvon.

Samalla kun sosiaalimenoihin sijoitetaan merkittävästi varoja, resurssien rajallisuus tunnustetaan yhä laajemmin. Terveydenhuollossa on jo vuosikymmeniä tehty erittäin merkittävää tutkimus- ja kehittämistyötä muun muassa terveystaloustieteessä sekä Käypä hoito -suosituksia työstävissä työryhmissä. Näiden ansiosta on otettu käyttöön yhä parempia ja kustannusvaikuttavampia hoitoja. Terveydenhuoltolaki edellyttää palveluvalikoimaan kuuluvilta hoidoilta vaikuttavuutta.

Perustuslaki edellyttää jokaiselle annettavaa välttämätöntä toimeen­tulon ja huolenpidon turvaa. Vähimmäisturvan määrittelevät perustus­laki ja velvoittavat kansainväliset sopimukset. Poliittisesta päätöksenteosta riippuu, kuinka paljon muita etuuksia ja palveluja kohdennetaan ja kenelle.

Kustannusvaikuttavuustieto on tärkeää, kun valitaan, kenelle annetaan, mitä annetaan ja kuinka paljon.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa. Kustannusvaikuttavuustieto on tärkeää, kun valitaan, kenelle annetaan, mitä annetaan ja kuinka paljon.

Kustannusvaikuttavuustieto auttaa valitsemaan keinot, joilla päätöksentekijöiden asettama tavoite saavutetaan annetuilla resursseilla parhaiten. Tavoite voi olla yhtä lailla lapsen kokema hyvä elämänlaatu lastenkodissa kuin vanhuksen pitkäaikainen toimintakyky itsenäisen asumisen turvaamiseksi.

Tiedon avulla voidaan tehdä parempia valintoja esimerkiksi ennaltaehkäisyn, korjaavien toimenpiteiden tai eri asiakasryhmien välillä.

Kustannusvaikuttavuustiedon puuttumista ei saa käyttää väärin säästämisen ja etuuksien ja palvelujen heikentämisen välineenä.

Kustannusvaikuttava sosiaaliturva edellyttää hyviä tutkimus- ja kehittämiskäytäntöjä, mittareita sekä osaamisen ja toimintatapojen kehittämistä. Tieteellisesti tutkittua tietoa eri palvelujen tai etuuksien kustannusvaikuttavuudesta on vähän, mutta kustannusvaikuttavuustiedon puuttumista ei saa käyttää väärin säästämisen ja etuuksien ja palvelujen heikentämisen välineenä.

Tieteellisen tutkimustiedon puuttuessa päätöksentekijöille tulee tarjota parasta käytettävissä olevaa tutkimus- ja asiantuntijatietoa.

Tomi Ståhl, muutosjohtaja, Kela