Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
25.11.2021

Henkilökohtainen budjetointi voisi mahdollistaa vammaisille omannäköisemmän elämän – haasteita on silti edessä, asiantuntijat uskovat

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke on loppumetreillä. Kelan tutkijat haastattelivat vammaispalveluiden asiantuntijoita siitä, mitä he ajattelevat mallin mahdollisesta käyttöönotosta. Malli herättää toiveita yksilöllisemmästä arjesta ja itsemääräämisoikeuden vahvistumisesta, mutta siihen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä.
Teksti Veera Adolfsen | Kuvat iStock
Nuori nainen istuu pyörätuolissa toisessa kädessään älypuhelin.

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin mallia on valmisteltu kansallisesti osana lakiuudistuksen valmistelua.

Vammaispalvelulakia halutaan Suomessa uudistaa niin, että vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet otetaan tulevaisuudessa paremmin huomioon. Yksi pöydällä oleva keino on henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto.

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin mallia on valmisteltu kansallisesti osana lakiuudistuksen valmistelua. Kaksivuotinen hanke on nyt päättymässä, ja sen tuloksia vedetään parhaillaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä lakiehdotuksen muotoon laadittu henkilökohtaisen budjetoinnin malli.

Henkilökohtainen budjetointi herättää helposti mielikuvan siitä, että yksilöllä olisi tietty rahallinen budjetti, jonka käyttämisestä hän päättää. Hankkeessa henkilökohtaista budjetointia ei kuitenkaan rajattu mihinkään tiettyyn valmiiseen malliin.

Sen sijaan kokeiluissa on kartoitettu yleisesti avun, tuen ja palvelujen järjestämistä tavalla, jossa vammainen ihminen on itse keskiössä kokonaisuuden suunnittelussa ja valinnassa.

Alueiden välillä on suuria eroja

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa ei suinkaan ole kyse uudesta tai tuntemattomasta asiasta. THL:n kyselyssä tuli ilmi, että monissa kunnissa on jo mallin idean mukaisia käytäntöjä, kuten vaikkapa musiikkiin tai tietotekniikkaan liittyvän yksilöllisen päivätoiminnan järjestäminen vammaisille ihmisille.

”Tällä hetkellä mallin tavoitteet kuitenkin toteutuvat vaihtelevasti eri alueilla. Vammaisen ihmisen mahdollisuus tehdä arkeensa ja saamiinsa palveluihin liittyviä yksilöllisiä valintoja riippuu siis pitkälti kotikunnasta”, sanoo Kelan tutkija Tuija Heiskanen.

Heiskanen ja erikoistutkija Kati Sarnola haastattelivat vammaispalveluiden asiantuntijoita Kelan tutkimukseen, joka oli osa ETEVAn Silta omannäköiseen elämään -hanketta ja kansallista henkilökohtaisen budjetoinnin hanketta. Tutkimuksessa kuultiin paljon apua tarvitsevien vammaisten omaisia, palvelunjärjestäjiä, palveluntuottajia sekä vammaispalvelujen ja etuuksien kanssa työskenteleviä viranomaisia.

”Yksi tutkimuksen päätelmä oli se, että asiantuntijoiden mielestä henkilökohtainen budjetointi voisi mahdollistaa yksilöllisen arjen rakentamisen nykyjärjestelmää paremmin. Sillä voitaisiin vahvistaa kaikkien ymmärrystä asiakkaan arjesta ja lisätä asiakkaan osallisuutta päätöksentekoon”, Heiskanen kiteyttää.

Henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamisessa on paljon avoimia kysymyksiä

Asiantuntijat näkivät, että ihannetilanteessa palvelukokonaisuus rakennettaisiin aina ihmisen omaan tilanteeseen sopivaksi.

”Haastateltavien näkemyksen mukaan ajatus on tällä hetkellä se, että vammaispalveluissa on tietty palveluvalikko, josta valitaan, mitä palveluita otetaan käyttöön. Sen sijaan voitaisiin lähteä liikkeelle asiakkaan tilanteista, tarpeista ja toiveista ja katsottaisiin, mitkä ovat niihin sopivat ratkaisut”, Heiskanen kuvaa.

Haastateltavat arvioivat, että jos henkilökohtaisen budjetoinnin malli toimisi hyvin, se voisi lisätä asiakaslähtöisyyttä koko palvelujärjestelmässä. Mallissa nähtiin kuitenkin olevan myös paljon avoimia kysymyksiä.

”Paljon riippuisi siitä, miten henkilökohtainen budjetointi toteutetaan ja millaiset resurssit mallille varataan. Koskisiko se tiettyjä palveluita vai kaikkia palveluita? Miten vammaisen henkilön henkilökohtainen budjetti laskettaisiin ja kuinka kattava se olisi?”

Lue myös Kelan tutkimusblogin artikkeli: Henkilökohtainen budjetointi voi mahdollistaa vammaiselle henkilölle yksilöllisen arjen – onnistuminen edellyttää rajauksia, resursseja ja ajattelun muutosta

Palveluohjauksella iso rooli henkilökohtaisessa budjetoinnissa

Haastateltavat pohtivat Heiskasen mukaan myös sitä, mitä kaikkea mallin käyttöönotto vaatii ammattilaisilta käytännön työssä. Henkilökohtainen budjetointi vaatii ajattelun muutosta, osaamista ja rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Jotta käyttöönotto onnistuisi, tarvitaan koulutusta niin ammattilaisille kuin asiakkaille ja heidän lähiverkostoilleen.

Palveluohjauksella nähtiin olevan iso merkitys siinä, että henkilökohtainen budjetointi onnistuisi. Palveluohjaaja on sosiaalialan ammattilainen, joka on vastuussa asiakkaan ohjaamisesta oikeiden palveluiden ja tukitoimien pariin.

”Haastateltavat toivat esiin, että palveluohjauksessa on tärkeää tarjota riittävästi tietoa esteettömästi ja saavutettavasti ja ottaa huomioon, että valintojen tekemiseen voi mennä aikaa.”

Vammaispalvelujen eri asiakasryhmillä on vaihtelevat taidot ottaa vastaan tietoa, kommunikoida näkemyksistään ja tehdä päätöksiä. Asiakkaan yksilöllisistä mieltymyksistä ja ajatuksista voidaan kerätä tietoa myös läheisiltä ja ammattilaisverkostolta.

ETEVAn hankkeessa on kehitetty yhdessä vaikeasti vammaisten henkilöiden ja heidän lähipiirinsä kanssa myös tuetun päätöksenteon malli henkilökohtaiseen budjetointiin. Malli on tarkoitettu vammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat apua elämänsä suunnitteluun ja päätösten tekemiseen.

Nykyisistä palvelujärjestelmän haasteista ei ole oikotietä ulos

Nykytilanteessa moni palvelujärjestelmän piirre vaikeuttaa asiantuntijoiden mukaan vammaisen henkilön yksilöllisen arjen toteutumista.

Heiskasen mukaan useat haastateltavat nostivat esiin palvelujärjestelmän hajanaisuuden aiheuttamat ongelmat. Vammainen henkilö ja hänen lähipiirinsä voivat joutua itse kuljettamaan asiaansa palvelusta toiseen. Jos asiakas tarvitsee monia palveluita, eri toimijoiden välillä saattaa olla esimerkiksi epäselvyyksiä vastuunjaossa.

Yksi tapa helpottaa tilannetta olisi monialaisen asiakasyhteistyön lisääminen, josta Kela on tehnyt selvityksen samassa ETEVAn hankkeessa. Siinä keskeinen ajatus on, että joku paljon apua tarvitsevan ihmisen ympärillä toimivista viranomaisista ottaa vastuun asiakkaasta ja huolehtii siitä, että viranomaisilla on jaettu kokonaiskuva tämän tilanteesta. Tavoitteena on, että asiakas saa kaikki tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikea-aikaisesti.

Heiskasen haastatteluissa nousi myös esiin, että tällä hetkellä kilpailutukset ohjaavat vahvasti palvelujen toteuttamista. Kilpailutuksessa on suuria eroja kuntien ja kuntayhtymien välillä, eivätkä kilpailutukset välttämättä mahdollista yksilöllisiä ratkaisuja. Kilpailutuksen sisällä ostetut palvelut voivat olla tarkasti määriteltyjä, jolloin palveluratkaisujen yksilöllisyys on mahdollista toteuttaa vain ostopalvelusopimuksen sisällä.

”Vammaispalveluissa, kuten melkein kaikkialla sote-alalla, on myös pulaa ammattilaisista. Haastateltavat pitivät jopa riskinä, että niukat henkilöstöresurssit saattavat rajoittaa sitä, mitä palveluita voidaan tarjota”, Heiskanen sanoo.

”Haastateltavat toivat esiin, että nämä haasteet ovat edessä väistämättä. Päädytäänpä siis henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoon tai nykyisen järjestelmän kehittämiseen, tietyt ongelmat täytyy ratkaista.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet