Muutama viikko sitten julkaistiin jälleen kansainvälinen raportti, jossa Suomi kolmannen kerran peräkkäin julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Bruttokansantuotteen lisäksi vertailussa otettiin huomioon terveen elinajan odote, sosiaalinen osallisuus ja muiden tukeminen, elämänvalintojen vapaus, korruption määrä ja hiljan koettu ilo ja suru.
Vaikka kriteerit olivat monipuolisia ja vaikka tiedostamme elävämme hyvinvointivaltiossa, me suomalaiset suhtaudumme raportin tietoon hieman epäuskoisina. Onnellisuuden seurannan rinnalle tarvitaankin monipuolista tietoa siitä, miten yhteiskuntamme vuosikymmenten aikana rakentunut palvelujen turvaverkko toimii.
Tiedolla johtaminen vaatii yhteisen tietopohjan
Kela saa hyvinvointialueista odotettuja yhteistyökumppaneita palvelutoiminnan kehittämiseen. Hyvinvointialueiden ja Kelan jaettu haaste ja mahdollisuus on kehittää yhteisille asiakkaillemme sujuva, kustannustehokas ja silti asiakaslähtöinen palvelupolku, jossa tieto asiakkaan palvelutarpeista liikkuu asiakkaan suostumuksella organisaatiorajojen yli.
Hyvinvointialueiden tehtäväksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen tuottaminen alueensa väestölle. Kelan tehtävänä taas on sosiaaliturvaetuuksien ja niihin liittyvien palvelujen tuottaminen koko maassa.
Tästä muodostuu hyvinvointialueiden ja Kelan yhteinen tietojohtamisen haaste. Tiedolla johtaminen vaatii yhteisen tietopohjan kasvattamista palvelutoiminnan suunnittelun ja ohjauksen mahdollistamiseksi.
Kelan päätietovarantoja hyödynnetään yhteiskunnan hyväksi
Kelassa on kaksi erillistä tietovarantojen kokonaisuutta: Kelan etuuksista kertyvät sosiaaliturvatiedot ja Kanta-palveluihin kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot.
Suomessa ja ulkomailla asuvan väestön eri elämäntilanteisiin liittyvää sosiaaliturvatietoa on kertynyt jo vuosikymmenien ajan. Datan laatu on hyvällä tasolla, ja Kela tuottaa sen pohjalta erilaisia tietotuotteita Kelan omaan, kumppaneiden ja asiakkaiden käyttöön. Valtakunnallista dataa hyödynnetään laajasti muun muassa lainsäädännön kehittämisessä ja palvelutoiminnan kehittämisessä sekä tilastoinnissa, tutkimuksessa ja viestinnässä. Kelaan onkin kertynyt paljon osaamista laajojen tietovarantojen kehittämisestä ja ylläpidosta.
Kanta-tietojen tietovarannot ovat kansainvälisestikin erityislaatuisia. Ne kokoavat potilas- ja reseptitiedot erillisistä järjestelmistä yhteiseen käyttöön, jolloin ne ovat helposti saatavissa ja hyödynnettävissä. Kela toimittaa tutkimus- ja viranomaiskäyttöön tietoa hyödynnettäväksi nykylainsäädännön puitteissa ja käy myös jatkuvasti eri viranomaisten kanssa keskustelua siitä, miten mm. lainsäädäntöä kehittämällä tietoja voisi entistä paremmin hyödyntää.
Monipuolista tietopohjaa tarvitaan isojen yhteiskunnallisten muutosten, kuten sote-uudistuksen, vaikutusten analysoinnissa. Viime kädessä sitä tarvitaan siis meidän jokaisen käyttämien palvelujen kehittämiseksi.
Tulevaisuudessa alueelliset analyysit hyödyksi joka hyvinvointialueella?
Kelan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa siitä, miten hyvin sosiaaliturva vastaa elämäntapahtumien aiheuttamiin haasteisiin, joihin kaikki saatamme törmätä. Tuoreita tutkimustuloksia on julkaistu muun muassa lääketiedosta, kuntoutuksesta ja toimeentulotuesta. Kela tuottaa myös tutkimusaineistoja tutkimusryhmien käyttöön Findatan kautta.
Kelan tutkimus on ollut mukana tukemassa sosiaaliturvauudistuskomitean työtä kaikissa vaiheissa. Tutkijat ja asiantuntijat ovat osallistuneet ongelmaraporttien tekemiseen ja vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien arviointiin.
Osana tätä työtä olemme voineet hyödyntää poikkeuksellisen laajaa rekisteriaineistoa Oulun väestöstä vuosilta 2013–2018. Aineiston avulla arvioimme eri väestöryhmissä ja palveluissa asiakkaiden etuuksien ja palveluiden käyttöä Oulussa. Vastaavista analyyseistä voisi olla hyötyä jokaiselle hyvinvointialueelle tulevaisuudessa.
Kelan palveluihin kuuluu myös tilastotietokanta Kelasto, jonne on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Palvelussa voi laatia raportteja haluamillaan valinnoilla tilastotiedoista, ja tarkastella kehitystä kunta- ja hyvinvointialuekohtaisesti tähän päivään asti ja vuosia taaksepäin. Historiatieto tukee ennusteiden laatimista tulevasta kehityksestä. Tarvittaessa Kelan asiantuntijoilta voi pyytää apua aineistojen analysointiin.
Tieto on keskeinen osa palvelujen tuottamisen arvovirtaa – ilman oikeaa, monipuolista ja ajantasaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ja Kela eivät voi hoitaa tehtäviään laadukkaasti.
