Vappu Taipale vaatii mummotutkimusta

Mummotalous pitää monen yrityksen pyörät pyörimässä tänäänkin. Junat ja bussit kuljettavat isovanhempia hoitamaan flunssaisia lapsenlapsia, jotta lasten vanhemmat pääsevät töihinsä.

Vappu Taipale rohkaisee vanhoja ihmisiä jakamaan kokemustaan, osaamistaan ja lämpöään ympäröiviin yhteisöihin.

Ilmainen lastenhoitoapu ei ole ainoa esimerkki siitä, mitä vanhoilla ihmisillä on annettavana. Professori Vappu Taipale on edistänyt uransa aikana niin päivähoitolakia kuin naistutkimusta tieteenalana. Nyt hän rohkaisee vanhoja ihmisiä jakamaan kokemustaan, osaamistaan ja lämpöään ympäröiviin yhteisöihin.

Paljon puhuttu huoltosuhde voisi keikahtaa huomaamatta oikeaksi, jos nuoret saataisiin uskomaan tulevaisuuteen ja perustamaan yhä isompia perheitä. Muun muassa sitä mummot ja papat voivat olla tukemassa.

”Meillä ei ole koottua tietoa siitä, minkälaisia ovat eri vuosikymmeniä edustavien sukupolvien tiedot, taidot ja demografia.”

Vappu Taipale: ”Vanhat ihmiset ovat voimavara myös kuluttajina, perheenjäseninä ja ammattiryhmänsä edustajina. Mutta vaikka heillä olisi paljon varallisuutta, he eivät kiinnosta markkinatutkijoita. Yli 65-vuotiaat niputetaan hyvin usein yhdeksi ryhmäksi, vaikka ihmiset voivat elää tuon ikärajan jälkeen vuosikymmeniä. Tiedon puute johtuu siitä, että meillä ei ole ’mummotutkimusta’. Meillä ei ole koottua tietoa siitä, minkälaisia ovat eri vuosikymmeniä edustavien sukupolvien tiedot, taidot ja demografia.”

Yksinäisyyden tunne on normaalia

Vappu Taipale on sitä mieltä, että vanhuudesta puhutaan usein liian kielteiseen sävyyn. Hän muistuttaa, että vaikea-asteista sosiaalista yksinäisyyttä kokee tilastojen mukaan vanhoista ihmisistä noin 4–6 %. Osuus on sama kuin muussa väestössä keskimäärin.

Noin 100 000:n yli 65-vuotiaan suomalaisen tulot jäävät Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolelle.

Vanhojen ihmisten yksinäisyyttä tai masennusta suurempana ongelmana hän pitää ikäihmisten köyhyyttä. Noin 100 000:n yli 65-vuotiaan suomalaisen tulot jäävät Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolelle.

”Nykyajan vanha ihminen ei jää neljän seinän sisälle.”

Vappu Taipale: ”Yksinäisyys on normaali tunne ja jokainen kokee sitä joskus. Myös alakulo on normaalia. Se ei ole tauti eikä se ole vaarallista. Kun käyn esiintymässä eri puolella Suomea ja puhun ikätovereilleni, kehotan heitä olemaan aktiivisia, lähtemään ulos ja ottamaan oman paikkansa. Nykyajan vanha ihminen ei jää neljän seinän sisälle.”

Neljäs ikä menneen talven lumia

Vappu Taipaleen 2000-luvulla ilmestyneet kirjat Vanha ja vireä sekä Iso­äitikirja ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan. Vanhenemisen aihe kiinnostaa maailmassa, jossa yhä useampi elää yli 90-vuotiaaksi.

Kolmannella iällä tarkoitetaan eläköitymisen jälkeistä elämää.

Kolmannen iän käsite lanseerattiin ranskalaisessa yliopistomaailmassa 1970-luvulla. Kolmannella iällä tarkoitetaan eläköitymisen jälkeistä elämää. Nykyisin vanhat ihmiset ovat aiempaan verrattuna huomattavan hyväkuntoisia ja vanhenevat hyvin eri tahtiin.

Vappu Taipale: ”Muistutan aina ihmisiä siitä, että olen vanha mutta en vanhus. Äitini totesi 92-vuotiaana, että ’nyt minusta on tainnut tulla vanhus’. Vanhukseksi tulee, kun tarvitsee apua tavanomaisissa askareissa. Ihmiset vanhenevat huomaamatta ja yksilöllisesti. Olin vanhuspalvelulakia työstäneessä työryhmässä mukana ja pidin tiukasti kiinni siitä, että tuen ja palvelujen tarvetta ei määritellä ikärajoin.”

Keski-ikä on noussut niin korkeaksi, että vireää kolmatta ikää seuraavat elämänvaiheetkin ovat saaneet jo nimen. Neljännessä iässä, yli 75-vuotiaana, tuen tarve lisääntyy. Yli 85-vuotiaiden viides ikä on vaihe, jossa moni tarvitsee jo enemmän hoivaa.

”Kolmas ikä on parasta, luovinta ja vapainta aikaa, ja ihmisellä on mahdollisuus saada silloin paljon aikaiseksi.”

Vappu Taipale: ”Kolmas ja neljäs ikä ovat puheenaiheina jo menneen talven lumia. Viideskin ikä alkaa olla nyt monen ulottuvilla. Brittiläinen sosiologi Peter Laslett on todennut kolmannesta iästä, että se on ihmiselämän kulminaatiopiste ja elämän kruunu. Se on parasta, luovinta ja vapainta aikaa, ja ihmisellä on mahdollisuus saada silloin paljon aikaiseksi.”