Sosiaaliturvan alikäyttö vaikeuttaa varsinkin monien pienituloisten ihmisten arkea ja heikentää hyvinvointia. Alikäytön taustalla ovat tutkimusten perusteella esimerkiksi etuuksien hakemisen koettu vaivalloisuus, sosiaaliturvaan liittyvä stigma sekä tiedon puute.
Yksi tapa, jolla etuuksien alikäyttöä voidaan vähentää, on ollut Kelassa käytössä jo parikymmentä vuotta. Kelassa haetaan lähes vuosittain rekistereistä ihmiset, joilla vaikuttaa olevan oikeus myös kansaneläkkeeseen mutta jotka eivät ole hakeneet sitä.
”Tavoitteena on, että kaikki kansaneläkkeeseen oikeutetut saisivat tiedon eläkeoikeudestaan ja voisivat hakea eläkkeen niin halutessaan. Kaikki asiakkaat eivät havaintojemme mukaan aina tiedä eläkeoikeudestaan”, kertoo Kelan vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila.
Esimerkiksi vuonna 2021 kansaneläkettä myönnettiin rekisterihaun ja siitä seuranneen Kelan yhteydenoton seurauksena noin 1 600 ihmiselle. Heille maksuun tuleva summa oli keskimäärin 86 euroa kuussa.
Henkilökohtainen yhteydenotto kannustaa hakemaan kansaneläkettä
Kansaneläkkeeseen oikeutettuja etsittiin rekistereistä ensimmäistä kertaa vuonna 2002, kun etuutta oli korotettu. Sen jälkeen hakuja on tehty Kelassa lähes vuosittain.
Takuueläke puolestaan tuli käyttöön Suomessa vuonna 2011. Se turvaa vähimmäiseläkkeeksi 856 euroa kuussa, jos muut eläkkeet jäävät tätä pienemmiksi.
”Myös takuueläkkeeseen on tehty rekisteripoimintoja vuosina 2011, 2019 ja 2021. Takuueläkkeen poimintoja ei ole tarpeen tehdä muutoin kuin siihen tehtyjen tasokorotusten jälkeen, koska kansaneläkettä hakiessa selvitetään myös oikeus takuueläkkeeseen”, Foudila avaa.
VATTin tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin, että vuonna 2011 takuueläkettä haki Kelan kirjekampanjan ansiosta 14 000–23 000 eläkeläistä, jotka olisivat muuten jääneet ilman etuutta. Tutkijat arvioivat, että henkilökohtaisilla yhteydenotoilla onnistuttiin merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä.
Myöhempien poimintojen ansiosta takuueläkettä on saanut vielä 11 000 pienituloista eläkkeensaajaa lisää. Keskimäärin heille myönnetty takuueläke oli noin 45 euroa kuukaudessa.
Kehotus hakea kansaneläkettä tulee puhelimitse, viestillä tai kirjeitse
Pelkän automaattisen seulonnan perusteella ei vielä olla yhteydessä eläkkeensaajiin. Kelan etuuskäsittelijät selvittävät ensiksi tarkemmin rekisteritiedoista löytyneiden asiakkaiden oikeuden kansaneläkkeeseen.
Ihmisiin, joilla vaikuttaa olevan oikeus kansaneläkkeeseen, ollaan yhteydessä puhelimitse, viestillä tai kirjeitse ja kehotetaan hakemaan etuutta.
”Toki tästä huolimatta osa Kelan yhteydenotoista asiakkaisiin on ’turhia’, sillä Kelan käytössä ei ole aivan kaikkia eläkeoikeuteen vaikuttavia tietoja. Kelassa ei esimerkiksi ole tietoa kaikista ulkomailta maksettavista eläkkeistä, ja tämä tieto tulee usein esiin vasta, kun asiakkaaseen ollaan yhteydessä tai asiakas hakee eläkettä”, Foudila sanoo.
Kaikki eläkkeensaajat eivät myöskään Foudilan mukaan halua hakea eläkkeitä, vaikka heillä olisikin siihen oikeus.
Ei automaattisille etuuksille, kyllä palvelujen kohdentamiselle
Nykyisessä sosiaaliturvassa ihmisiltä vaaditaan omaa aktiivisuutta etuuksien hakemisessa. Sosiaaliturvauudistuskomitea on jo linjannut, että jatkossakin etuuksien saamisen tulee perustua ensisijaisesti ihmisten omaan aloitteellisuuteen. Uudistuksessa ei siis lähdetä viemään sosiaaliturvaa siihen suuntaan, että etuuspäätöksiä tehtäisiin rekisteritietojen pohjalta.
Sosiaaliturvakomitean linjauksessa todetaan kuitenkin, että sosiaaliturvan toimeenpanijat voivat ennakoivasti tunnistaa ihmisten palvelutarpeita ja pyrkiä kohdentamaan palveluja heille tietovarantojen ja data-analytiikan avulla.
”Nykyisessä järjestelmässä ihmisten tulee hakea kaikkia sosiaaliturvaetuuksia erikseen, ja heillä on ankara velvollisuus ilmoittaa kaikista muutoksista. Tavalla tai toisella sosiaaliturvan käyttöä pitää uudistuksessa pystyä helpottamaan, koska nyt asiointi voi olla esimerkiksi toimintakyvyn rajoitteista kärsivälle ihmiselle jopa mahdotonta”, toteaa uudistustyöhön osallistuva Kelan johtava asiantuntija Teija Hautera.
Komitea on päättänyt selvittää analytiikan ja tekoälyn konkreettisia mahdollisuuksia ammattilaisten työn sujuvoittamisen ja johtamisen tukena. Selvitys tehdään seuraavan hallituskauden aikana.
Kansaneläkeoikeuteen vaikuttaa moni asia
Kaikkiaan kansaneläkettä on hakenut ja saanut Kelan yhteydenottojen vuoksi jopa 70 000 pienituloista eläkeläistä. Miksi näin moni ei huomaa hakea eläkettä ennen yhteydenottoa?
Usein kansaneläke jää epähuomiossa hakematta, jos henkilö on hakenut työeläkkeensä maksuun jo silloin, kun hänellä ei vielä ole ollut oikeutta kansaneläkkeeseen, kertoo Kelan vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila. Kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, kun työeläkkeessä se on alhaisempi.
Oikeus kansaneläkkeeseen voi syntyä myös esimerkiksi siksi, että eläkkeeseen tehdään tasokorotus, jolloin sitä voi saada aiempaa isommilla tuloilla. Kansaneläkkeeseen tehtiin tasokorotukset vuosina 2008 ja 2020. Korotukset näkyvät piikkeinä myös Kelan rekistereistä haettujen eläkkeeseen oikeutettujen määrissä.
Lisäksi esimerkiksi avo- tai avioliiton päättyminen saattaa johtaa siihen, että ihmiselle tulee oikeus kansaneläkkeeseen. Yksinasuva eläkkeensaaja voi saada kansaneläkkeen hieman suuremmilla eläketuloilla kuin parisuhteessa oleva.