Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
1.6.2018

Yleistuki suojaisi syrjäytymiseltä

Sosiaaliturvan vaikuttavuus paranisi merkittävästi, jos tukijärjestelmä olisi nykyistä yksinkertaisempi, analysoi Päivi Nerg.

Teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti keväällä Suomen maaraportin. Se sisälsi muun muassa ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseen. Yritän suositusta analysoidessani miettiä, miten voisimme parantaa niiden ihmisten asemaa, jotka muodostavat noin 10 % Suomen sosiaaliturvan piirissä olevista mutta käyttävät noin 75 % kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Yleistuki suojelisi pompottelulta luukulta toiselle.

Yleistuki suojelisi pompottelulta luukulta toiselle. Yksi raportin keskeisistä havainnoista on se, että Britannian Universal Creditin kaltainen yleistuki voisi Suomessa parantaa syrjäytyneiden tilannetta merkittävästi.

Yleistuki estäisi moniongelmaisten ihmisten joutumisen tukien palapeliviidakkoon, jossa he joutuvat tasapainottelemaan eri tukien vaikutusten välillä. Yleistuen määrä riippuisi aiemmista ansioista ja joustaisi sitä mukaa kuin ihminen pääsisi työnsyrjään kiinni tai saisi toimeentulonsa muulla tavoin hoidettua.

Osallisuus pitää ihmisen yhteiskunnan tuottavana jäsenenä.

Osallisuus pitää ihmisen yhteiskunnan tuottavana jäsenenä. Moni etuuden varassa elävä ei tänä päivänä uskalla luopua etuudesta ja ottaa työtä vastaan. Pelkona on, että etuusprosessi alkaa uudestaan alusta, jos työt loppuvat. Yleistuki olisi tällaisissa tilanteissa yksinkertaisempi.

Yleistuki pitäisi ihmiset yhteiskunnan osallistuvina jäseninä ja kannustaisi työn tekoon ja oman tilanteen parantamiseen itsenäisesti.

Suomalainen työkulttuuri pitäisi muuttaa työn joustavuutta ja erilaisia työnteon malleja suosivaksi.

Suomalainen työkulttuuri pitäisi muuttaa työn joustavuutta ja erilaisia työnteon malleja suosivaksi. Jotta saisimme yhteiskunnassamme kaiken osaamisen käyttöön, meidän pitäisi hyväksyä erilaisia tapoja tehdä töitä.

Pitäisi olla mahdollista ja kunniakasta, että esimerkiksi uran loppupuolella siirrymme johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin, jotta jaksamme työelämässä mahdollisimman pitkään.

Suomessa on jäänyt parinkymmenen vuoden takaa päälle ajattelu, jonka mukaan nuorille pitäisi tehdä tilaa työelämässä. Samalla kuitenkin valtava määrä osaamista on jäänyt käyttämättä.

Me emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, jos aiomme kaikki jäädä kuusikymppisenä eläkkeelle. Hallituksen pitää nyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa miettiä keinoja ja kannusteita tämän ajattelun murtamiseksi.

Itse vaihdoin äskettäin sisäministeriön kansliapäällikön tehtävistä nykyiseen valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin virkaani. Saan olla huippupaikalla viemässä sote-uudistusta eteenpäin. Samalla minun osaamisellani ja kokemuksellani rakennetaan tulevaisuutta.

Päivi Nerg

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje