Hallituksen linjauksen mukaan terveydenhuollon asiakas voi tulevaisuudessa päättää, minkä sektorin palveluja hän käyttää: julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin. Suunniteltu valinnanvapauslaki koskisi ainakin perustason palveluja, joilla tarkoitettaisiin nykyisten terveyskeskusten kaltaisia palveluja. Lain tavoitteena on muun muassa turvata palvelujen saatavuus.
Hyvä lähtökohta valinnanvapauden vaikutusten arvioimiseen on nykytilanteen tarkastelu.
Vaikka uusi malli vaikuttaakin olevan hyvin erilainen kuin nykyinen järjestelmä, hyvä lähtökohta valinnanvapauden vaikutusten arvioimiseen on nykytilanteen tarkastelu. Missä ja mihin hintaan perustason palveluja tarjotaan yksityissektorilla, millainen kilpailutilanne alalla on ja onko kilpailun kireydellä yhteyttä hintatasoon?
Tässä analyysissä arvioimme Kelan korvausrekisterien avulla yksityisen sektorin perustason terveyspalvelun tuotannon tilaa kuntatasolla. Perustason palveluiksi on valittu erikoistumattomien yleislääkärien vastaanottokäynnit.
Jakolinja suurissa kaupungeissa
Pähkinäsaaren rauhan raja on pitkään määrittänyt, missä yksityisiä palveluita tarjotaan eniten. Keski- tai hyvätuloinen kaupunkilainen on tyypillinen yksityisten lääkäripalvelujen käyttäjä.
Vuonna 2014 yksityisiä yleislääkäreitä toimi noin 32 %:ssa Suomen kunnista. Yleislääkäreiden toiminta oli keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin. Yksityisistä yleislääkäreistä 36 % toimi Helsingissä ja 46 % pääkaupunkiseudulla. Kun mukaan lasketaan vielä muut yliopistosairaaloiden kunnat (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio), alueilla toimi 66 % kaikista yksityisistä yleislääkäreistä.
Vuonna 2014 yksityisiä yleislääkäreitä toimi noin 32 %:ssa Suomen kunnista.
Kaikissa kunnissa käytettiin yksityisen yleislääkärin palveluja vuonna 2014, eli kuntalaiset matkustivat käyttämään palveluja yli kuntarajojen. Yksityislääkäreitä käytettiin vähiten (2 lääkäriä) Ahvenanmaan saaristokunnissa ja eniten tiheän asutuksen kaupungeissa (1 348 lääkäriä Helsingissä).
Toimipisteitä oli pääsääntöisesti useampia kunnissa, joissa toimi paljon lääkäreitä. Poikkeuksiakin oli. Esimerkiksi Porissa 154 lääkäriä toimi vain 8 toimipisteessä, kun Espoossa vastaava määrä lääkäreitä toimi 15 toimipisteessä. Myös lääkärimäärältään suhteellisen suuressa (55 lääkäriä) Keravan kunnassa oli vain 2 toimipistettä, ja nämäkin toimipisteet kuuluivat samaan konserniin.
Kuntalaisten maksamissa vastaanottopalkkioissa oli huomattavaa vaihtelua. Mitä enemmän lääkäreitä oli tarjolla, sitä matalampi oli hintataso ja päinvastoin…
Uusia liiketoimintamalleja syntyy
Perustason palveluja tuottavat yksityislääkärit toimivat siis nykyisin hyvin keskittyneesti suurimmissa kaupungeissa. Näyttää siltä, että kilpailu saa lääkärit tarjoamaan palvelut alhaisemmalla hinnalla.
Hallituksen kaavailema valinnanvapausmalli lienee olennaisesti erilainen kuin nykyinen ammatinharjoittajamalli, jossa lääkärit hinnoittelevat itse palvelunsa. Järjestelmämuutos muokkaa silti todennäköisesti yksityistä tuotantorakennetta. Arvoitukseksi vielä jää, mitkä ovat pienten ammatinharjoittajalääkärien toimintaedellytykset uudessa sote-ympäristössä.
Valinnanvapausmallin palveluvalikoima on todennäköisesti huomattavasti laajempi kuin nykyisillä pienillä lääkäriasemilla.
Valinnanvapausmallin palveluvalikoima on todennäköisesti huomattavasti laajempi kuin nykyisillä pienillä lääkäriasemilla. Toisaalta yksityissektorilla kehitetään perinteisen liiketoimintamallin tilalle tai rinnalle uusia palvelukonsepteja, joilla on kysyntää julkisrahoitteisessa järjestelmässä.
Suomen vähäväkisille seuduille tuskin kasvaa laajaa tarjontaa perinteisen liiketoiminnan muodossa, mutta palvelut voidaan tuottaa tulevaisuudessa vaikka sähköisiä palveluja hyödyntäen. Kenties markkinoilla on tilausta myös liiketoimintamalleille, jotka perustuvat ammatinharjoittajalääkäreiden uudenlaisiin tuottajayhteisöihin.
Selvitys liittyy Kelan rahoittamaan hankkeeseen ”Kelan korvaamat yksityislääkäripalvelut – toimialan rekisterianalyysi”, jossa tutkitaan yksityisiä lääkäripalvelumarkkinoita ja niiden kilpailua. Yksityisten palvelujen hintavertailutieto laajenee siten, että pian Kelan rekistereihin perustuvaa palveluntuottajakohtaista hintavertailua voi tehdä hoitopaikanvalinta.fi-sivustolla.