Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Väitöstutkimus: Valinnanvapaus voi heikentää sote-palvelujen laatua

Piia Pekola väitteli helmikuussa Kelan kuntoutuspalvelujen valinnanvapauden vaikutuksesta palvelujen laatuun. Tuloksista voidaan ottaa oppia myös sote-uudistuksen valinnanvapauden suunnittelussa.
Teksti Sanna SevänenKuvat Miika Kainu
Piia Pekola totesi väitöstutkimuksessaan, että riittävän laatutiedon puute esti aidon kilpailun kuntoutuspalveluissa.
Piia Pekola totesi väitöstutkimuksessaan, että riittävän laatutiedon puute esti aidon kilpailun kuntoutuspalveluissa.

Jos sote-uudistus toteutuu aiotussa muodossa, asiakkaat pääsevät valitsemaan sote-keskuksensa. Sote-keskukset tuottavat maakuntien johdolla perustason terveys- ja sosiaalipalveluita.

Valinnanvapauden tavoitteena on myös, että palvelujen kustannukset pysyisivät kurissa ja että samalla hinnalla pystyttäisiin tuottamaan yhä laadukkaampia palveluita. Tavoitteet voivat toteutua, jos tuottajien välille syntyy aitoa kilpailua.

Sote-uudistuksen tavoitteet voivat toteutua, jos tuottajien välille syntyy aitoa kilpailua.

Koska tuottajille maksettavat palvelumaksut ovat kiinteitä, hintakilpailu ei ole määräävä tekijä. Järjestelmällä pyritäänkin edistämään laatukilpailua.

”Tämä on palvelujen järjestäjien eli maakuntien tapa luoda kilpailullinen ympäristö, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Piia Pekola.

”Kilpailu ei automaattisesti paranna laatua hintasäännellyssä ympäristössä.”

Pekolan helmikuussa tarkastetun väitöstutkimuksen oletuksena oli, että tuottajat ryhtyisivät hintakilpailun puuttuessa houkuttelemaan asiakkaita laadulla. Tutkimus ei kuitenkaan vahvistanut tätä oletusta.

”Kilpailu ei automaattisesti paranna laatua hintasäännellyssä ympäristössä. Myös laadun kannustimien on oltava kunnossa”, Pekola toteaa.

Sote-palvelujen valinnanvapautta arvostetaan

Pekola selvitti väitöstutkimuksessaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen valinnanvapauden vaikutusta palvelujen laatuun. Asiakas voi valita kuntoutuksen palveluntuottajan samaan tapaan kuin sote-uudistuksen valinnanvapausjärjestelmässä. Tuloksena oli yllättäen, että kilpailu itse asiassa heikensi palvelujen laatua.

”Tulos on teoriakirjallisuuden vastainen, mutta sille löytyi tutkimuksessa selittävä tekijä”, Pekola kertoo.

Selittäväksi tekijäksi osoittautui riittävän tiedon puute.

Terveyspalvelujen erityispiirteenä on, että asiakkaalla on yleensä aina vähemmän tietoa palvelusta kuin palveluntuottajalla. Siksi asiakkaiden käytössä pitäisi olla enemmän vertailutietoa palvelujen laadusta, jos hänen halutaan tekevän valintoja ja jos tuottajien välille halutaan luoda kilpailua.

”Jos riski asiakkaan menettämisestä on aito, järjestelmä kannustaa tuottajia laadun parantamiseen”, Pekola toteaa.

Kela ei tarjonnut tutkituista vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalveluista juuri mitään tietoa asiakkaille. Sen vuoksi vuoksi tuottajilla ei ollut riittäviä kannustimia ryhtyä kilpailemaan asiakkaista.

Aikaisemman selvityksen perusteella tiedetään, että kyseessä on hyvin kokenut asiakasjoukko. He arvostavat oikeuttaan valita tuottajansa. Vertailutiedon tarjoaminen tukisi heidän valinnanvapauttaan”, Pekola arvioi.

Sote-palvelujen vaikuttavuuden mittareita kehitetään

Parhaillaan kehitetään uusia sote-palvelujen toiminnan ja laadun mittareita sekä palveluja, joissa tuottajien vertailu on mahdollista. Jos halutaan, että kilpailu kohentaa sote-uudistuksessa palvelujen laatua, asiakkaiden käyttöön pitää tuottaa monipuolista laatutietoa.

”Uudistuksen alkuun mennessä saadaan varmasti jonkinlaiset mittarit perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, joiden laatua ei tähän mennessä ole juuri pystytty mittaamaan”, Pekola arvioi.
Hyviä laadun mittareita voisivat olla asiakkaiden kokemusten lisäksi esimerkiksi jonotusajat, potilasvahinkojen määrä, infektiot, toimenpiteiden uusinnat sekä henkilöstön kokemus ja koulutus.

”Laadun mittaamisen pitää olla monipuolista, sillä laatu merkitsee eri ihmisille eri asioita. Lisäksi mittareiden pitää kartoittaa asioita, joita on mahdollista mitata tasavertaisesti ja helposti. Vertailutietoa pitää myös tarjota palvelutuotannon eri sektoreilta.”

Jos toimivia laatumittareita ja vertailujärjestelmää ei ole, on vaarana, että valinnat perustuvat pelkkiin mielikuviin.

Asiakkaan kokema laatu tulee yleensä esille vasta käynnin jälkeen. Jos toimivia laatumittareita ja vertailujärjestelmää ei ole, on vaarana, että valinnat perustuvat pelkkiin mielikuviin. Tuottajien kannattaakin panostaa laatuun heti alkumetreiltä, jotta ne voivat varmistaa asiakastyytyväisyyden ja pitkät asiakassuhteet.

Palvelujen laatuun vaikuttaa myös niin kutsuttu saavutettavuusallokaatio. Toisin sanoen kaksi vuotta uudistuksen käynnistymisen jälkeen ne asiakkaat, jotka eivät ole tehneet valintaa, osoitetaan automaattisesti parhaimmin saavutettavan palveluntuottajan asiakkaiksi.

”Tämän pitäisi kannustaa kaikkia – myös julkisia – toimijoita asiakaslähtöiseen ja laadukkaaseen toimintaan”, Pekola sanoo.

Se parantaisi palveluntuottajien mahdollisuuksia kilpailla myös kauempana olevista asiakkaista.

On maakunnille eduksi, että asiakkaat tietävät oikeutensa ja löytävät helposti tarvitsemansa tiedot.

Pekola kannustaa maakuntia edistämään monipuolisen tiedon helppoa saatavuutta. On maakunnille eduksi, että asiakkaat tietävät oikeutensa ja löytävät helposti tarvitsemansa tiedot.
Vertailutiedon pitäisi olla myös tuottajien käytettävissä laadun kohentamisen tueksi.

”He voisivat käydä katsomassa laatutietoja kilpailijoistaan ja ottaa niistä opiksi”, Pekola visioi.

Palvelujen vertailutietoja on nyt saatavissa esimerkiksi hoitopaikanvalinta.fi -verkkopalvelusta.

Palvelujen vertailutietoja on nyt saatavissa esimerkiksi hoitopaikanvalinta.fi -verkkopalvelusta. Palvelussa on eniten tietoa rajat ylittävästä hoitopaikan valinnasta sekä terveysaseman valinnasta, jotka ovat jo nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollisia. Palvelussa on myös Kelan yksityisiltä palveluntuottajilta keräämiä hintatietoja, jotka perustuvat sairausvakuutuskorvausrekisteriin.
Kela kehittää nyt myös kuntoutuspalveluiden rekisteröintimenettelyä ja siihen tiiviisti kytkeytyvää vertailutietojärjestelmää, jotta kilpailu toimisi paremmin.

Soten valinnanvapautta ja kilpailua pitää vielä tutkia

Pekola uskoo, että valinnanvapausjärjestelmää kehitetään ajan mittaan ja toimintaa saadaan hiottua paremmaksi. Kehittämistarpeet nousevat sekä kokemuksista että tutkimustuloksista. Pekola kannustaakin eri toimijoita panostamaan kilpailun tutkimukseen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kun sote-uudistus poistaa palveluntuottajien välisen hintakilpailun ja kilpaillaan laadulla, kustannusriski jää tuottajalle. Sen omalla vastuulla on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti, jotta toiminta olisi kannattavaa.

”Uskon, että sote-uudistuksen jälkeen nähdään lisää innovaatioita, jotka leviävät tuottajalta toiselle”, Pekola arvioi.