Valtiovarainministeriön asettama teknologianeuvottelukunta esittää muun muassa panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin (TKI), osaajien lisäämistä ja julkisen hallinnon tehostamista automaation keinoin. Raportti sisältää myös sosiaali- ja terveysalan kannalta runsaasti ajateltavaa.
Automaattinen päätöksenteko sosiaalietuja myönnettäessä herättää keskustelua. Monet etuudet perustuvat pelkästään yksiselitteisiin, ehtoihin perustuviin päättelysääntöihin. Tämän päättelyn automatisointi varmistaisi kaikkien henkilöiden tasapuolisen kohtelun ja nopeuttaisi päätösten saamista. Myös taloudelliset hyödyt voivat olla merkittäviä. Neuvottelukunta näkee, että näitä mahdollisuuksia tulisi selvittää esimerkiksi kokeilujen avulla.
Lähitulevaisuudessa yleislainsäädäntö mahdollistaa todennäköisesti sääntöpohjaisen automaation. Se avaa viranomaisten kehittämistyölle täysin uusia ulottuvuuksia. Esimerkiksi monet Kelan etuudet ovat niin säädeltyjä, että automaattisen päätöksenteon edellytykset täyttyvät.
Kaikkea päätöksentekoa ei luonnollisesti voi automatisoida. Esimerkiksi työkyvyn, kuntoutustarpeen tai sosiaalihuollon tarpeen arvioimisessa päätösautomaatiota ei voida käyttää. Sellaisissakin tilanteissa voidaan hyödyntää avustavan automaation keinoja. Automaatio tuottaa tietoa, jonka käsittelijä joutuisi muutoin hakemaan manuaalisesti. Ratkaisun tekee aina ihminen.
Kelan toiminta on hakemuslähtöistä. Etuudet myönnetään hakemuksesta, ja Kelan oikeus saada ja käyttää tietoja perustuu vireillä oleviin asioihin. Tämä toimii hyvin sellaisten asiakkaiden kohdalla, jotka ymmärtävät oikeutensa ja pystyvät hakemaan tarvitsemiaan etuuksia.
Tulevaisuudessa, kun asiakkaiden tarpeet ovat viranomaisilla paremmin tiedossa ja viranomaisen toiminta näistä tarpeista lähtevää, liian tiukka hakemussidonnaisuus voi haitata asioiden hoitamista. Ennakoiva ja aktiivinen viranomaistoiminta edellyttää uudenlaista ajattelua ja myös muutoksia lainsäädäntöön.
Henkilökohtaisten terveys- ja hyvinvointitietojen analysoinnilla voitaisiin ylläpitää ihmisten toimintakykyä, ennaltaehkäistä sairauksia ja kohdentaa hoito nykyistä tarkemmin. Tällainen henkilötietojen käyttö ei kuitenkaan ole nykyisin sallittua tietosuojan varmistamiseksi.
Neuvottelukunta näkee kuitenkin, että näitä mahdollisuuksia olisi tutkittava huomioiden tietosuoja ja henkilön oma tahto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on alkanut selvittää edellytyksiä ikäihmisten monialaisen palvelutarpeen ennakoinnille tekoälyn avulla. Tästä pilotista odotetaan saatavan merkittävää uutta tietoa mahdollisuuksista ja haasteista.
Nopeita ratkaisuja henkilötietojen käyttöä ja automaattista päätöksentekoa koskevien kysymysten osalta on mahdotonta saavuttaa. Neuvottelukunta näkee kuitenkin, että myös näitä asioita on tärkeää jatkossa tarkastella avoimesti.
Julkaistuun teknologiapolitiikkaan sisältyy myös runsaasti toimenpiteitä, jotka tukevat sosiaali- ja terveysalalla käynnissä tai suunnitteilla olevaa kehitystä.
Neuvottelukunta tuo esille, että tietojen todennettavuus on yksi isoista haasteista tietoyhteiskunnassamme. Markkinoilta on puuttunut yleiskäyttöinen tapa varmistaa tietojen oikeellisuus – tietojen alkuperä ja sisällön eheys läpi sektorirajojen.
Yleiskäyttöiselle vahvistetun datan verkolle on laaja joukko käyttökohteita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja kuluttajien keskuudessa. Vahvistetun datan verkkojen kehittämiseen panostetaan EU:ssa ja globaalisti paljon, sillä niiden avulla voidaan edistää ihmiskeskeistä datataloutta, reilua kilpailua ja datasuvereniteettia.
Yleistä, yhteistä ja turvallista vahvistetun datan verkkoa kehitetään juuri perustetussa Findy-osuuskunnassa, jossa Kela on mukana yhtenä perustajajäsenenä. Sosiaali- ja terveysalalla tiedon luottamuksellisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen voi luoda merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä ja säästöjä, kun pystytään toteuttamaan luottamuspohjaisia monikanavaisia asiakasprosesseja.
Tutustu julkaisuun: Suomen teknologiapolitiikka 2020-luvulla: Teknologialla ja tiedolla maailman kärkeen.
