Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
18.1.2016

Tanska leikkasi pakolaisten toimeentulotukea

Tanskassa on ollut syyskuun alusta 2015 lähtien voimassa laki, joka jakaa sosiaaliturvan saajat kahteen kastiin.
Teksti Annukka Oksanen | Kuvat Thinkstock

Tanska pyrkii muutoksilla vähentämään maansa houkuttelevuutta ja hillitsemään pakolaisvirtaa.

Tanskasta oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saavat noin puolet vähemmän integraatiotukea kuin siellä pitkään asuneet ja maan kansalaiset saavat toimeentulotukea. Tämä koskee syyskuun jälkeen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Niin sanottu integraatiotuki vastaa lähinnä Suomen toimeentulotukea ja on perheettömälle ennen veroja noin 810 euroa kuussa, kun täysi toimeentulotuki Tanskan kansalaiselle tai maassa pitkään asuneelle on vastaavassa tilanteessa 1 490 euroa kuussa. Muutoksia on tulossa myös eläkkeisiin ja tiettävästi lapsilisiin.

Integraatiotuki perheettömälle oleskeluluvan saaneelle on ennen veroja noin 810 euroa kuussa.

Tanskan hallituksen mukaan uudistus vähentää Tanskan houkuttelevuutta pakolaisille ja kannustaa jo maassa olevia hakeutumaan töihin ja integroitumaan yhteiskuntaan. Uudistuksesta saatavilla säästöillä pystytään investoimaan tulevaan kasvuun, hallitus perustelee.

Laajenee koskemaan myös Tanskan kansalaisia

Uusi alennettu integraatiotuki on samalla tasolla opintotuen kanssa. Mutta toisin kuin opintotuen saaja, turvapaikanhakija ei voi tukea saadessaan tehdä töitä. Tukea saa kuukaudessa noin 200 euroa lisää, jos alkaa opiskella tanskaa. Tanska on 15–20 % Suomea kalliimpi maa.

Uusi alennettu integraatiotuki on samalla tasolla opintotuen kanssa

Suunnitelmien mukaan laki laajenee vähitellen niin, että täyden integraatiotuen ja muita tukia saadakseen henkilön on täytynyt asua Tanskassa vähintään seitsemän vuotta kahdeksan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uudistus koskee siis myös tanskalaisia, jotka asuvat välillä ulkomailla.

YK:n pakolaiskomissaarin mukaan laki rikkoo Geneven pakolaissopimusta.
YK:n pakolaiskomissaarin mukaan laki rikkoo Geneven pakolaissopimusta.

Lakia edelsi ja seurasi kovasävyinen keskustelu. Oikeusoppineiden mielestä se on ristiriidassa kansalaisten yhtäläisen kohtelun kanssa. YK:n pakolaiskomissaarin mukaan laki rikkoo Geneven pakolaissopimusta, jonka mukaan pakolaisia pitäisi kohdella yhtäläisesti heidän asuinmaansa muiden asukkaiden kanssa. Lakiesitystä varten pyydettiin lausuntoja 35 järjestöltä. Lausunnoista vain yhdessä kannatettiin esitystä.

Nyt lähestytään jo köyhyysrajaa

Joulukuussa julkistetun selvityksen mukaan lain määräämä alempi sosiaaliturva koskee tänä vuonna 20 000:ta Tanskassa asuvaa. Se tarkoittaa Center for Alternativ Samfundsanalyse -ajatuspajan mukaan, että joka neljännellä Tanskassa asuvalla pakolaisella ei ole varaa ostaa lääkärin määräämiä lääkkeitä eikä käydä hammaslääkärissä ja että alempaa integraatiotukea saavien sosiaaliturva laskee “selvästi köyhyysrajan alapuolelle”. Kaikilla ei tule olemaan myöskään varaa kolmeen ateriaan päivässä, raportti arvioi.

Uutta lakia on arvostellut myös Tanskan kuntien etujärjestö KL. Sen mukaan halpoja vuokra-asuntoja tarvitaan tuhansittain lisää, kun turvapaikanhakijoiden tuet romahtavat.

“Odotamme, milloin hallitus kutsuu meidän keskustelemaan lisärahasta ja helpotuksista”, KL:n erikoisasiantuntija Pernille Helledie Isaksen sanoo. Kunnilla on velvollisuus löytää niihin asumaan osoitetuille pakolaisille asunnot ja järjestää kielikursseja ja muutenkin auttaa integraatiossa.

Suomi aikoo pienentää vastaanottorahaa

Suomeen tulijoiden ja jo pitkään Suomessa asuneiden sosiaaliturvaa ei ole eriytetty Tanskan mallin mukaan. Hallitus linjasi syyskuussa maahanmuuttopoliittisissa toimenpiteissään, että turvapaikanhakijoille tarkoitettu kotouttamisraha pitäisi eriyttää suomalaisesta, asumisperäisestä sosiaaliturvajärjestelmästä.

Tavoitteena on yhdistää kotouttamistoimet ja rahallinen etuus nykyistä tiiviimmin toisiinsa.

Käytännössä se tarkoittaa, että turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvan lähtötaso olisi muuta väestöä alhaisempi. Sosiaali- ja terveysministeriössä ja sisäministeriössä on käynnissä selvitys asiasta. Tavoitteena on yhdistää kotouttamistoimet ja rahallinen etuus nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Hallituksen syyskuisen linjauksen mukaan “päämääränä on vastaanottorahan tason laskeminen”.

Johtaja Essi Rentola sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta kertoo, että hanketta valmistellaan hallituksen linjauksen mukaisesti, mutta sen tarkka etenemisaikataulu ei ole vielä selvillä.

Keskustelu Tanskan toimista käy vilkkaansa

Tanskan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka oli eurooppalaisittain tiukkaa jo ennen viime vuoden kriisiä, mutta syksyllä se kiristyi entisestään. Tanskan hallitus julkisti joulukuussa listan lisätoimista, joilla se pyrkii hillitsemään tulijoita.

Eniten kansainvälistä arvostelua herätti kohta, jonka mukaan pakolaisilta voisi takavarikoida arvoesineitä vastineeksi ylläpidosta. Tanska on myös julkaissut arabilehdissä ilmoituksia, joissa se kertoo, ettei Tanskaan kannata tulla.

Marraskuun 2015 loppuun mennessä Tanskasta oli sen vuoden aikana saanut oleskeluluvan 9 927 turvapaikanhakijaa.

Marraskuun 2015 loppuun mennessä Tanskasta oli sen vuoden aikana saanut oleskeluluvan 9 927 turvapaikanhakijaa. Perheiden yhdistämisen kautta lupia sai 11 284. Turvapaikanhakijoita Tanskaan oli tullut yhteensä 18 492.

Loppusyksystä tulijoita on majoitettu telttaleireihin muiden majoitustilojen loppuessa. Välillä ihmisiä on siirretty leireistä sisätiloihin, kun talvimyrskyt ovat iskeneet telttoihin.

 

Tanskan integraatiotuki vastaa Suomen toimeentuloturvaa

Integraatiotukea myönnetään Tanskasta oleskeluluvan saaneille, kun he muuttavat pois vastaanottokeskuksesta. Tukea maksetaan, mikäli oleskeluluvan saanut ei ole töissä tai pysty muuten elättämään itseään ja perhettään. Integraatiotuki vastaa lähinnä Suomen toimeentulotukea.

Perheetön pakolainen voi saada integraatiotukea ennen veroja noin 810 euroa kuussa, kun täysimääräinen toimeentulotuki Tanskassa on noin 1 490 euroa kuussa. Yli 30-vuotias pakolaispariskunta, jolla on lapsia, saa tukea noin 2 250 euroa kuussa, kun täysimääräinen toimeentulotuki Tanskan kansalaiselle tai pitkään maassa asuneelle olisi vastaavassa tapauksessa noin 3 900 euroa kuussa. Alennettu tuki on tarkoitus laajentaa jatkossa koskemaan kaikkia, jotka eivät ole asuneet Tanskassa viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden aikana vähintään seitsemää vuotta.

Työttömyyspäiväraha maksetaan Tanskassa työttömyyskassoista, joita kutsutaan “a-kassoiksi”. A-kassojen jäsenille maksetaan työttömyyspäivärahaa vain, jos he ovat olleet töissä vähintään 1 924 tuntia eli noin vuoden kolmen viime vuoden aikana ja jos he ovat rekisteröityneet työnhakijoiksi ja laatineet asianmukaisen CV:n työnvälityksen nettisivuille.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje