Vaikka Kelassa elettiin poikkeusvuotta, samalla Kela kykeni jatkamaan myös pitkän aikavälin sosiaaliturvan kehitystyötä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelman mukaisesti. Koronakriisin syventämä julkisen talouden epätasapaino tuo kuitenkin pilviä tulevaisuuden horisonttiin.
Kokonaisuutena voidaan sanoa, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on selviytynyt koronakriisistä kohtuullisesti. Kelan maksuvalmius turvattiin lisätalousarviolla ja etuusjärjestelmiä kyettiin muuttamaan muutetun lainsäädännön mukaisiksi.
Valtiovarainministeriö laati maaliskuussa kokonaan uudet talousennusteet vuoteen 2024 asti. Kelan aktuaari- ja talousasiantuntijat arvioivat oletuksiin ja Kelan skenaarion perustuvan uuden kehyslaskelman. Laskelman perusteella työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen sekä Kelan toimintakuluihin tarvittiin lisärahoitusta noin miljardi euroa. Toimeentuloa turvaavat muutokset kohdistuivat myös uusiin ryhmiin, kun yrittäjät tulivat työttömyysturvan piiriin.
Ministeriöt laativat lisätalousarvioesitykset. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion ja mahdollisti Kelalle taloudelliset edellytykset selviytyä koronaepidemian aiheuttamasta muutoksesta.
Kevään 2020 aikana Kela sai hoidettavakseen myös uusia etuustehtäviä, jotka katsottiin välttämättömiksi koronakriisin hoidossa. Tällainen oli esimerkiksi valmiuslain aikana voimassa ollut väliaikainen epidemiatuki, jota maksettiin lasta kotona hoitaville vanhemmille.
Sairaanhoitovakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvausjärjestelmä mahdollisti koronatestien korvaamisen. Väliaikaista epidemiakorvausta maksettiin syksyllä toimeentulotuen saajille. Hallitus on esittänyt myös muutosta, jossa koronarokottaminen korvattaisiin sairaanhoitovakuutuksesta valtion rahoittamana.
Sosiaaliturvaa kehitettiin hallitusohjelman mukaan
Vuoden 2020 alussa, ennen koronakriisin puhkeamista, Kelan hoitaman sosiaaliturvan pohjavire muuttui 2010-luvun jälkimmäisen puoliskon säästölinjasta sosiaaliturvan korottamiseen. Hallitusohjelman mukaiset Kelan etuuksien korotukset painottuivat hallituskauden alkuun.
Antti Rinteen (sd.) ja sittemmin Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelma toi useita muutoksia erityisesti pienituloisille Kelan asiakkaille vuoden 2020 alussa. Eläkeläiset saivat tasokorotuksia sekä takuu- että kansaneläkkeeseen, asumistukeen ja rintamalisään. Nuorten kuntoutusrahaa ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutustukea korotettiin ja opintoraha sidottiin indeksiin.
Paljon julkista keskustelua herättäneen aktiivimallin leikkuri poistettiin ja työttömyysturvaa sekä kuntoutus- ja vähimmäispäivärahaa korotettiin. Myös lapsiperheitä koskevia etuuksia korotettiin, esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea nostettiin.
Pienituloisille suunnatut perusturvan korotukset vähensivät toimeentulotuen tarvetta jonkin verran. Ennen koronaepidemiaa tehtyjen vaikutusarviontien perusteella hallitusohjelman mukaiset muutokset lisäsivät Kelan kuluja vuositasolla 0,3 miljardia euroa.
Julkisen talouden tasapaino romahti – miten edetään?
Koronakriisi romahdutti julkisen talouden tasapainon. Ilman epidemiaakin julkisen talouden heikentymisen ennustettiin voimistuvan 2020-luvun alkuvuosina. Kuntataloudessa alijäämäisyys on jatkunut vuosikausia ja kehitysnäkymät pysyvät edelleen heikkoina. Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja.
Julkisen talouden kestävyysvajetta pahentaa myös se, että koronaepidemia lisäsi nopeasti erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työttömyyttä, koska rajoitustoimet vaikuttivat erityisesti palvelu- ja matkailutoimintaan. Positiivista kuitenkin on, että pandemian vaikutukset tuskin jäävät pysyviksi, vaan palveluelinkeinot elpynevät ajan myötä.
Maahanmuutto on perinteisesti ollut Suomessa vähäisempää kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Maahanmuuton edistäminen kasvattaisi työvoiman tarjontaa ja auttaisi työvoimapulasta kärsiviä toimialoja. Toisaalta maahanmuuttajien työmarkkina-asema on Suomessa edelleen heikko verrattuna muuhun väestöön. Maahanmuuttajien heikompi työllisyys sekä pienituloisuus lisäävät etuuksien tarvetta. Maahanmuuttajien kotouttaminen yhteiskuntaamme siten, että he pärjäävät työmarkkinoilla vaikuttaisivat myönteisesti julkiseen talouteen.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen mahdollisuudet vaikuttaa työllisyyskehitykseen ovat rajalliset. Lähivuosien suuri sosiaalipoliittinen kysymys on, missä määrin eri etuuksia on mahdollista yhdistää vähemmän byrokraattiseksi ja tiiviimmäksi perusturvaverkoksi, joka samalla myös kannustaisi työn vastaanottamiseen enemmän kuin nykyinen järjestelmä.
Toisaalta nähtäväksi myös jää, joudutaanko sosiaaliturvaetuuksia supistamaan ja kohdentamaan uudelleen julkisen talouden alijäämän kasvaessa rajusti koronapandemian seurauksena.
