Helena Pesolalle pitkä ura yhteiskunnan palveluksessa on ollut luonteva valinta. Kelan keskeisistä toiminnoista vastaavana johtajana hän on päässyt vaikuttamaan
sosiaaliturvan kehitykseen.
”Olen ollut hyvin onnekas, sillä minulla on ollut mahdollisuus tarttua erittäin kiinnostaviin tehtäviin. En ole suunnitellut uraani etukäteen, mutta olen aina halunnut auttaa muita ihmisiä tavalla tai toisella”, hän kuvailee.
Pesola pätevöityi tehtäväänsä muun muassa Jyväskylän sosiaalitoimen talousjohtajana, kokoomuksen kansanedustajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä Harri Holkerin hallituksessa 1987−89. Kelan johtajana hän aloitti tammikuussa 1990.
”Eurojen takana on aina ihminen.”
Pesola on ollut valmistelemassa monia keskeisiä sosiaaliturvan uudistuksia. Hänen aikanaan on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelumuotoiluun ja asiakaslähtöisyyteen. Palvelujen suunnittelussa ovat olleet avuksi Kelan perustamat asiakasraadit, joissa on eri asiakasryhmien edustajia.
”Maksamme tänä vuonna yli 14,5 miljardia euroa etuuksina asiakkaillemme. Pitää muistaa, että näiden eurojen takana on aina ihminen tarpeineen”, Pesola sanoo.
Kela koordinoimaan kuntoutusta
Pesolan vastuulla ovat muun muassa Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto, terveysosasto, kenttäosasto ja koko maan kattava palveluverkko. Vastuualueelle kuuluu myös kuntoutus, joka on kehittynyt paljon viime vuosina. Pesola kaipaa silti lisää koordinaatiota kuntoutukseen, jossa on mukana useita eri toimijoita. Tämä saattaa näyttäytyä kuntoutujille hajanaisena ja vaikeaselkoisena.
”Kuntoutuksen koordinointi sopisi hyvin Kelalle.”
Pesolan mukaan kuntoutuksen koordinointi sopisi hyvin Kelalle, joka on muun muassa ottanut laajemmin vastuuta esimerkiksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisestä.
”Olemme laatineet Kelassa vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen sähköisen kuntoutumissuunnitelmalomakkeen, joka tukee kuntoutuksen suunnittelua ja Kelan ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä. Kuntoutussuunnitelman lisäksi eri tahot tekevät asiakkaalle muita suunnitelmia. Nämä ovat monesti päällekkäisiä, eikä tarpeellinen tieto kulje eri tahojen välillä”, Pesola kertoo.
”Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että asiakkaan monialaista ja moniammatillista kuntoutuksen järjestämistä varten rakennettaisiin yksi yhteinen sähköinen suunnitelma eri toimijoiden käyttöön. Tässä työssä voisi vallan hyvin hyödyntää Kelassa rakennettua sähköistä lomaketta. Päällekkäisen työn poistaminen vapauttaisi voimavaroja varsinaiseen asiakastyöhön, sillä asiakashan on kuntoutuksen keskipiste.”
Kolmatta sektoriakin tarvitaan palveluntuotannossa
Pesola on seurannut läheltä myös sote-uudistuksen etenemistä.
”Vaikka suunnitteluprosessista voidaan olla monta mieltä, pidän hyvänä sitä, että prosessin aikana kaikki poliittiset puolueet ja muutkin tahot tunnustivat uudistuksen tarpeen. Edessä on kuitenkin vielä iso savotta, jotta asiat saadaan vietyä päätökseen niin, että myönteiset vaikutukset näkyvät konkreettisina parannuksina asiakkaiden arjessa.”
”Pidän hyvänä sitä, että kaikki poliittiset puolueet ja muutkin tahot ovat tunnustaneet sote-uudistuksen tarpeen.”
Pesola oli Kelan edustajana mukana monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja selvittäneessä työryhmässä.
”Jatkotyössä ei ole mielestäni varaa näperrellä enää vain rakenteiden parissa. Asiakas on nostettava vihdoinkin uudistuksen keskiöön. On uskallettava tunnustaa, että tarvitsemme julkisen sektorin lisäksi yksityisiä palveluntuottajia ja kolmatta sektoria palveluiden tuottajiksi.”
Kela loi sote-uudistusta varten yhteisrahoitteisen vakuutusmalliin. Se mahdollistaa yksityisten palveluntuottajien osallistumisen palveluiden tuottamiseen julkisten toimijoiden rinnalla muun muassa lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa, jos palveluntuottajat sitoutuisivat enimmäishintoihin ja laatukriteereihin.
”Sairaanhoitovakuutus on luonteeltaan kuin palveluseteli. Erillistä palvelusetelijärjestelmää ei tarvittaisi.”
Kelan kehittämä malli parantaisi asiakkaan valinnanvapautta. Vakuutusmaksuina kerätty rahoitusosuus tasaisi sekä väestöryhmien eroja että alueellisia eroja eikä olisi riippuvainen kuntatalouden heilahteluista.
”Pidän malliamme reiluna koko yhteiskunnan kannalta”, Pesola toteaa. ■