Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, vuonna 2020 Suomessa on 144 asiointipistettä ympäri maan. Niissä asiakas voi yhdellä käynnillä hoitaa asioita monen eri viranomaisen kanssa. Tavoitteena on, että asiointipisteiden myötä viranomaispalvelut tulevat lähemmäksi sellaisillakin paikkakunnilla, joissa ei ole enää aikoihin ollut kaikkien toimijoiden palvelupisteitä.
Taustalla on valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke, jonka tavoitteena on tuoda julkisen hallinnon asiointipalveluja kansalaisten ulottuville yhdenvertaisesti ja kohtuullisen matkan päässä asuinpaikasta. Tällä hetkellä asiointipisteitä kokeillaan Mikkelissä, Oulun Kiimingissä, Paraisilla, Pelkosenniemellä ja Saarijärvellä.
Kela on mukana jo kokeiluvaiheessa. Muita viranomaisia, joiden palveluita asiointipisteistä saa, ovat poliisin lupahallinto, Verohallinto, maistraatti, TE-toimisto ja kunnat. Kela on niissä mukana sopimusperusteisesti. Muut viranomaiset ovat sen sijaan lakisääteisesti velvoitettuja toimintaan.
”Asiointipisteistä saa kaikkia Kelan palveluja. Siellä voi jättää hakemuksen tai sen liitteitä vaikkapa asiakaspäätteellä”, kertoo suunnittelupäällikkö Soili Orre Kelasta.
Asiointipisteen palveluneuvoja antaa yleisneuvontaa ja tukee asiakasta verkkoasioinnissa. Jos asiakas tarvitsee Kelan tai muun viranomaisen asiantuntijapalvelua, hänet ohjataan etäasiointihuoneeseen. Sieltä voi videolaitteiden avulla ottaa suoran yhteyden viranomaisen toimipaikkaan.
Asiakkaan ei tarvitse edes tietää, minkä viranomaisen palvelua hän tarvitsee.
Asiointi kasvokkain jatkuu
Kelan asiointi on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Mobiililaitteiden lisääntyminen on kasvattanut tarvetta ja mahdollisuuksia, ja toisaalta Kela on itsekin panostanut vahvasti verkkopalveluihin.
”Lähes kaikkia Kela-asioita pystyy hoitamaan verkossa, ja tarvittavat liitteetkin pystyy lähettämään sähköisesti. Verkkopalvelut helpottavat asiointia, koska asioita voi hoitaa vuorokauden ympäri”, Orre sanoo.
Kuitenkin Kelalla on myös asiakkaita, jotka eivät käytä verkkoa. Heitä varten on tärkeää säilyttää kasvokkain asioimisen mahdollisuus. Osa asioista on myös nettiä kätevämpää hoitaa virkailijan kanssa, joko ajanvarauksella tai ilman.
”Ajanvarauspalvelu on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan elämäntilanne on muuttunut.”
Kelassa tarkastellaan uusiin palvelupisteisiin osallistumisen laajuutta kokeiluvaiheen kokemusten perusteella. Kokeilupaikkakunnista esimerkiksi Pelkosenniemellä ei entuudestaan ollut Kelan toimistoa, joten asiointipiste tuo Kelan palvelun lähemmäksi asiakasta.
Mukana monta toimijaa
Jo ennen asiointipisteitä on ollut yhteispalvelupisteitä, joissa viranomaiset ovat tarjonneet palvelujaan yhdessä. Uusien asiointipisteiden merkittävin ero yhteispalvelupisteisiin on se, että asiointipisteet ovat lakisääteisiä, kun taas yhteispalvelupisteet ovat perustuneet palveluntuottajien ja kunnan välisiin sopimuksiin. Eri yhteispalvelupisteissä on myös ollut tarjolla erilainen yhdistelmä palveluita, kun taas asiointipisteissä tietyt palveluntuottajat ovat aina lakisääteisesti mukana.
”Asiakas tietää etukäteen, mitä palveluita asiointipisteestä aina vähintään saa”, sanoo ylitarkastaja Jaana Salmi hankkeen veturina toimivasta valtiovarainministeriöstä.
Osa yhteispalvelupisteistä muuttuu uudistuksessa asiointipisteiksi. Uusien palvelupisteiden rinnalle voi myös jäädä yhteispalvelupisteitä niille paikkakunnille, joille ei tule asiointipistettä.
”Kaikkein eniten asiakas hyötyy siitä, että palveluntuottajat ovat samassa paikassa. Asiakkaan ei tarvitse oikeastaan itse edes tietää, minkä viranomaisen palvelua hän on menossa hakemaan. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt voi samalla käynnillä ilmoittautua työttömäksi TE-toimistossa, hakea asumistukea Kelalta ja saada verokortin Verohallinnolta”, Salmi sanoo. ■
Mikä asiointipiste?
Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelupiste, jossa ovat lakisääteisesti mukana poliisin lupahallinto, Verohallinto, maistraatti, TE-toimisto ja kunnat sekä sopimusperusteisesti myös Kela.
Perusteilla 144 asiointipistettä ympäri maan.
Asiointipisteitä koskeva laki menee eduskuntaan vuoden 2015 syksyllä, ja asiointipisteet on tarkoitus perustaa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä.