Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Pitäisikö ansio­sidonnaista työttömyys­turvaa laajentaa?

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta on yksi seuraavien vaalien keskeisistä kysymyksistä. Ansiosidonnaisen turvan laajentamista kaikille palkansaajille selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
Teksti Jukka Nortio Kuvat Vilja Harala ja Patrik Lindström
Mikael Pentikäisen mielestä sosiaaliturvaa pitää kehittää niin, että se tukee nopeaa työllistymistä.
Mikael Pentikäisen mielestä sosiaaliturvaa pitää kehittää niin, että se tukee nopeaa työllistymistä.

Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille palkansaajille käynnistyi alkukeväästä. Ajatus on ollut esillä aiemminkin. Tällä kertaa keskustelun avasivat sinisiä edustavat hallituksen ministerit.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen käyttää kaikille palkansaajille avatusta ansiosidonnaisesta turvasta nimeä universaali työttömyysturva. Se on hänen mielestään selvittämisen arvoinen asia. Hän suhtautuu sen mahdolliseen toteutumiseen myönteisesti.

”On perusteltua pohtia, onko [nykyinen] järjestelmä kunnossa ja onko se oikeudenmukainen”, hän sanoo.

Suomen Yrittäjät kannattavat työttömyysturvan laajentamista

Suomen Yrittäjät ovat mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän TOIMI-hankkeen työryhmässä. Pentikäinen arvioi, että universaalia työttömyysturvaa pitää tarkastella aikanaan TOIMI-hankkeen ja perustulokokeilun tulosten valossa.

”Sosiaaliturvajärjestelmää pitää kehittää niin, että se tukee nopeampaa työllistymistä. Nykyistä järjestelmää on syytä yksinkertaistaa ja kehittää niin, että se kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Nyt keskusteltava asia parantaisi nimenomaan yhdenvertaisuutta”, hän sanoo.

”Sosiaaliturvajärjestelmää pitää kehittää niin, että se tukee nopeampaa työllistymistä.”

Pentikäinen on tyytyväinen siitä, että sosiaaliturvaan liittyviä kokeiluja tehdään.

”Seuraavissa hallitusneuvotteluissa päätetään, miten asiassa edetään”, hän lisää.

Pentikäinen arvioi, että työttömyysturvan muutokset vaikuttavat koko etuusjärjestelmään.

”Jos työttömyysturva nousee, pitää muiden tukien ilman muuta laskea”, hän toteaa.

”En usko, että tällä on vaikutusta työllisyyteen vähentävästi tai lisäävästi. Pikemminkin asiaa pitää katsoa niin, että kaikki ne, jotka rahoittavat työttömyysturvaa, saavat maksuilleen vastinetta.”

”Jos työttömyysturva nousee, pitää muiden tukien ilman muuta laskea.”

Työttömyyskassojen hallintokulut liian korkeat

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisessa on korvauksen suuruus. Leikataanko esimerkiksi suurimpien palkkojen korvauksia, vai olisiko kuukausipalkasta laskettava korvausprosentti kaikille sama?

Suomen Yrittäjät ei ole vielä kantaansa päättänyt.

”Sitä keskustelua emme ole käyneet. Mutta siitä pitää huolehtia, että uudistus on kustannusneutraali. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että päivärahakauden kestoa rajoitetaan tai porrastetaan. Näillä toimenpiteillä kannustetaan myös työllistymään”, Pentikäinen jatkaa.

Pentikäinen uskoo, että turva voidaan rahoittaa nykyisin periaattein. Peruspäivärahaa vastaavan osuuden maksaa valtio ja ansiosidonnaista vastaavan osuuden maksavat työttömyysvakuutusmaksuin työnantajat ja työntekijät.

Pentikäinen uskoo, että kaikille tarkoitettu turva voitaisiin rahoittaa nykyisin periaattein.

”Meillä ei ole ajatusta siitä, että rahoituksen lähteitä pitäisi nyt muuttaa. On kuitenkin korjattava se harhaluulo, että 95 % kustannetaan verovaroista, sillä osa tästä tulee työntekijöiden ja työnantajien kustantamista veronluonteisista työttömyysvakuutusmaksuista. Viisi prosenttia tulee kassoilta, mikä merkitsee noin 150 milj. euroa”, Pentikäinen korostaa.

”Samanaikaisesti työttömyyskassojen ja Työttömyysvakuutusrahaston hallintokulut ovat 100 milj. euroa, joka on kyllä aikamoinen vyyhti. On paikallaan miettiä, onko nykyjärjestelmä tehokas”, hän lisää.

Osa kassoista seuraa Pentikäisen mielestä tarkasti kustannusrakennettaan.

”Mutta 100 milj. euroa on silti paljon rahaa”, Pentikäinen jatkaa.

Pentikäinen haluaa varmistaa Suomen Yrittäjien osalta, että TOIMI-hankkeeseen liittyvät selvitykset tehdään huolellisesti. Hän uskoo, että vain siten voidaan tehdä niiden pohjalta harkittuja päätöksiä.

TOIMI-hankkeen rinnalla on käynnistynyt peruspalveluministeri Pirkko Mattilan perustama ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisen selvitys. Työtä vetää Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti Mauri Kotamäki. Lokakuun lopussa valmistuva selvitystyö limittyy väistämättä TOIMI-hankkeen työhön.

”Tämä selvitys nivoutuu hyvin TOIMI-hankkeen selvitykseen, sillä näiden asioiden päätöksenteon hetki tulee vasta seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Jokainen puolue ja etujärjestö tuo asiat sitten harkintansa mukaan omaan vaaliohjelmaansa”, Pentikäinen korostaa.

Työntekijän muutosturva on yrittäjän etu

Suomen Yrittäjät haluaisi vahvalla työllisyyspolitiikalla varmistaa, että sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliturvaan saadaan riittävästi resursseja.

”Tarvitsemme yhteiskunnan, joka pitää kaikista huolen. Se on mahdollista vain, jos meillä on korkea työllisyysaste. Työttömyysturvajärjestelmämme pitää kaikella tavalla tukea työllisyyttä. Meillä ei ole varaa siihen, että ihmiset kieltäytyvät työstä siksi, että he saavat saman toimeentulon tekemättä mitään. Ammumme itseämme jalkaan, jos järjestelmämme mahdollistaa sellaisen toiminnan”, hän perustelee.

”Meillä ei ole varaa siihen, että ihmiset kieltäytyvät työstä siksi, että he saavat saman toimeentulon tekemättä mitään.”

Suomen Yrittäjät otti kantaa ministeri Mattilan käynnistämän selvityshankkeen tueksi heti tuoreeltaan. Syykin on selvä.

”Näemme, että tässä työelämän muutoksessa on yrittäjän etu, että työntekijöillä on muutosturva, jos väkeä joudutaan vähentämään. Toisaalta työvoimapulan ja työvoiman saatavuuden kannalta järjestelmän pitää olla sellainen, että se kannustaa töihin, kun töitä on tarjolla. Tämä selvitys tukee yrittäjyyden edellytysten vahvistamista Suomessa”, hän listaa.

Jos ansiosidonnainen työttömyysturva laajenee, se voi väistämättä aiheuttaa muutoksia rahoitukseen. Minkälainen rooli nykymuotoisille työttömyyskassoille jäisi? Kuka haluaisi maksaisi enää kassojen jäsenmaksuja?

”Tämä riippuu paljon siitä, mitä kautta järjestelmää pyöritetään. Jos kaikki maksut kerätään Kelan kautta, kassoja ei tarvita. Olemme kyllä pohtineet erilaisia vaihtoehtoja, mutta emme ota ainakaan vielä kantaa siihen, mikä olisi paras tapa jatkossa toimia”, Pentikäinen sanoo.

Hän arvioi, ettei laajennetun turvan aikana enää voisi luoda vaikutelmaa, että liittoon kuuluminen olisi työttömyysturvan edellytys.

”Monet ovat tämän jo oivaltaneet, sillä Yleisen työttömyyskassan (YTK) jäsenmäärä on kasvanut yli 400 000:n. Kentällä on tullut vastaan myös yrityksiä, jotka maksavat työntekijän puolesta kassamaksun, yleensä YTK:hon. Satasen vuosikustannus ei ole iso mutta takaa työntekijälle turvan.”

Siniset ehdottavat ansiosidonnainen kaikille -mallia

Sinisten ministereistä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ovat tuoneet kärkkäimmin esille ansiosidonnaista kaikille -mallia. Asiasta ei ole sovittu hallitusohjelmassa, vaan kyseessä on sinisten oma hanke.

Pelin avasi ministeri Terho, joka otti asian esille helmikuun lopussa. Hän totesi kirjoituksessaan: ”Kaikki työttömät ovat samanarvoisia. Kaikille työssäoloehdot täyttäneille työttömille on jatkossa maksettava ansiosidonnaista työttömyysturvaa kassajäsenyyksistä riippumatta.”

Ansiosidonnaista turvaa selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi lokakuussa.

Ulostulo ei jäänyt pelkäksi ideaksi. Maaliskuussa ministeri Mattila asetti työryhmänsä asiaa ruotimaan. Työryhmää vetävän Mauri Kotamäen on määrä selvittää lokakuun loppuun mennessä muun muassa, mitä vaikutuksia muutoksella olisi julkiselle taloudelle ja työntekijöille.

Selvitystyön tueksi nimetään seurantaryhmä, johon kutsutaan edustajat työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Kotamäki asettui elokuussa 2017 voimakkaasti puoltamaan universaalia työttömyysturvaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yhteiskuntapolitiikka-lehteen laatimassaan artikkelissa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolesta ja sitä vastaan

Sinisten esiintulo nostatti kiivaan mielipiteenvaihdon puolesta ja vastaan. Oikeistoliberaalin ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen ehti asettua Terhon ulostulon jälkeisenä päivänä uudistuksen kannalle ja perusteli sen erinomaisuutta muun muassa sillä, että nykyjärjestelmä on epäoikeudenmukainen.

Kiesiläisen mukaan mallia kannatti jo kuuluisassa työreformissaan vuonna 1998 Suomen Keskusta ja mallin tueksi asettui vuonna 2015 kokoomusministeri Laura Räty, kun laajapohjainen viisihenkinen asiantuntijakollegio nosti asian esille Sitralle tekemässään selvityksessä. Kokoomukselainen kansanedustaja Juhana Vartiainen lausui tuolloin: ”Nykyinen pitkään kestävä ansiosidonnainen päivärahamalli vaikuttaa kielteisesti työllistymisen kannustimiin ja luo pahimmillaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Se heikentää julkistalouden kantokykyä.”

Ehdotettu malli on kohdannut myös vastustusta – odotetusti ammattiyhdistysliikkeen taholta. Ensimmäisenä ääneen ehätti Demokraatti-lehden haastattelussa STTK:n ekonomisti Ralf Sund. Hän huomautti, että työttömyyskassan maksua vastaan saa vakuutuksen, joka antaa tietyn turvan. Maksu kattaa vain 5 % ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoista. Se on Sundin mukaan tulosta työmarkkinaneuvotteluista, jossa työntekijät ovat vastaavasti luopuneet joistakin eduistaan.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on huomauttanut, että nykyinen ansiosidonnainen turva kannustaa palkansaajia kantamaan vastuuta omasta sosiaaliturvastaan. Työttömyyskassan jäsenyys takaa hänen mielestään työttömyyden varalta kohtuullisen turvan.

Saana Siekkinen vetää SAK:n työttömyysturvan kehittämishanketta.

”Kokonaisuus kuntoon, ei osaoptimointia”

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen harmittelee keskustelussa useaan kertaan, että ministeri Pirkko Mattila on ottanut selvitystyön kohteeksi juuri universaalin työttömyysturvan.

”Olisi paljon tärkeämpää katsoa koko työttömyysturvajärjestelmää. Kun katsotaan isoa kuvaa, tämä nyt selvitettävä asia on vain yksi osa-alue. On monia muitakin kehittämistarpeita”, sanoo Siekkinen.

Hän muistuttaa, että valtaosa työntekijöistä kuuluu kassoihin ja saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

”Yhtä hyvin olisi voitu selvittää työttömyysturvan soviteltuun päivärahaan liittyviä ongelmia, joilla on suoria vaikutuksia työllisyyteen”, hän jatkaa.

Jos järjestelmää muutetaan yhdestä kohdasta, syntyy paineita muuttaa myös muita turvan elementtejä, varsinkin jos työttömyysturvamenot halutaan pitää ennallaan.

Jos järjestelmää muutetaan yhdestä kohdasta, syntyy paineita muuttaa myös muita turvan elementtejä.

”Meillä SAK:ssa on meneillään iso työttömyysturvan kehittämishanke, jossa mietitään lainsäädännön tasolla, miten järjestelmää voisi yksinkertaistaa. Miten esimerkiksi satunnaisia keikkatöitä tekevä voi järjestää toimeentulonsa”, Siekkinen kertoo.

Vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri mahdollistaa uudet toimintamallit. Sen myötä voidaan luopua esimerkiksi työaikojen laskennasta jälkikäteen, joka on teettänyt paljon töitä etuuden maksajille.

Jos nyt selvitettävä malli tulee voimaan, se ei voi SAK:n mielestä johtaa työttömyysturvan leikkauksiin toisaalla. Ainoa ratkaisu on silloin sama kuin se, jota siniset ovat ehdottaneet, eli lisärahoitus. Mistä nämä kymmenet tai sadat miljoonat eurot sitten saadaan?

”Valtion on vastattava ainakin osittain lisäkustannuksista. Ensin on kuitenkin katsottava, minkälaiseen malliin päädytään. Nytkin on jo niin, että työttömyysvakuutusmaksuista yli 200 milj. euroa menee Kelan perusturvarahoitukseen ihmisille, joilla ei ole ansiosidonnaista turvaa.”

”Työttömyysvakuutusmaksuista 200 milj. euroa menee jo nyt niiden ihmisten perusturvan rahoittamiseen, joilla ei ole ansiosidonnaista turvaa.”

Jos selvitys johtaa konkreettisiin toimiin, millä aikataululla uudistus voisi vaikuttaa suomalaisten arkeen?

”Hallitusohjelmaneuvottelut ovat se paikka, jossa tämän kokoluokan asioita ratkotaan. Olisihan se aika iso muutos sosiaaliturvajärjestelmäämme, jos haluttaisiin luopua kassoihin perustuvasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvajärjestelmästä”, Siekkinen pohtii.

Työttömyysturva on ollut vuosikymmenten ajan ammattiyhdistysliikkeelle tärkeä osa tupo-neuvotteluja, kun on sovittu palkoista, työehdoista ja muista työelämän kysymyksistä. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina on useamman kerran tyydytty maltillisiin palkkaratkaisuihin, kun on haluttu parantaa jäsenistön työttömyysturvan tasoa.

”Työttömyys on ollut osa monien jäsentemme työuraa. Työttömyysajan palvelujen ja toimeentulon takaaminen on ollut meille äärimmäisen tärkeä asia. Ja on sitä edelleen”, Siekkinen lisää.