Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustulotutkimuksen tulokset ovat haastava uutisoitava

Perustulosta käytiin kiihkeää keskustelua mediassa jo ennen kuin tutkimus oli käynnissä. Vaarana on saatujen tulosten yksinkertaistaminen, kertoo aihetta tutkinut Katja Mäkkylä.
Teksti Heli LaakkonenKuvat Kela

Perustulokokeilu on puolessavälissä, ja vaikka tuloksia saadaan odottaa vielä pitkään, on suomalainen ja myös ulkomainen media tarttunut aiheeseen innokkaasti sen ainutlaatuisuuden vuoksi. Kokeilun osallistujista on tehty jopa pienimuotoisia mediajulkkiksia.

Katja Mäkkylä on tutkinut Kelassa perustulokeskustelua osana opintojaan. Hänen mukaansa on luonnollista, että mediaa kiinnostaa kokeiluun osallistuvien kokemukset. Perustulokokeiluita on ollut maailmanlaajuisestikin vähän. Kokeilun vaikutukset yleiseen hyvinvointiin ja osallistujien työmarkkinakäyttäytymiseen kiinnostavat, ja varsinkin henkilötarinat konkretisoivat näitä vaikutuksia.

Aihe kiinnostaa myös tutkijoita. Mäkkylä ja Kelan tutkija Miska Simanainen ovat tarkastelleet media-analyysin avulla perustulokeskustelun intensiteettiä ja sisältöjä toimituksellisessa ja sosiaalisessa mediassa.

Keskustelun kolme huippukohtaa

Perustulokeskustelu Suomessa voidaan Mäkkylän mukaan jakaa Twitter-keskustelun näkökulmasta kolmeen huippukohtaan.

”Selvitykset ruokkivat keskustelua.”

”On nähtävissä tiettyjä hetkiä, jolloin keskustelu on ollut todella intensiivistä. Tällainen hetki oli, kun Kelan tutkimusryhmä luovutti esiselvityksen maaliskuussa 2016 ministeri Mäntylälle”, Mäkkylä toteaa.

Perustulo nousi keskusteluun laajasti vuoden 2015 eduskuntavaalien myötä, ja tätä voidaan myös pitää keskustelun ensimmäisenä huippukohtana. Vaalien aikoihin noin kaksi kolmesta kansanedustajaehdokkaasta ilmoitti kannattavansa sosiaaliturvan vähimmäistason korvaamista perustulolla.

Perustulotviittien määrä oli korkeimmillaan vuonna 2016.

Toinen huippu keskustelussa saavutettiin sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle Kelan tutkimusryhmän 30.3.2016 luovuttaman esiselvityksen myötä. Perustuloaiheisten tviittien määrä oli tuolloin korkeimmillaan.

Kolmas huippukohta keskustelussa koettiin, kun kokeilu alkoi 1.1.2017.

Julkisuuden henkilöiden kannanotot lisäävät keskustelua.

Keskustelua on myös vauhdittanut Elinkeinoelämän keskusliiton esittämä oma perustulomalli, joka sai runsaasti huomiota. Lisäksi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen blogikirjoitukset herättivät keskustelua.

”Huippukohdista näkee, että kun erilaiset julkisuuden henkilöt ja asiantuntijat ottavat osaa perustulokeskusteluun, keskustelu lisääntyy”, Mäkkylä toteaa.

 Perustulo kiinnostaa ympäri maailman

Keskustelu perustulosta on tällä hetkellä maailmanlaajuista. Maat kuten Kanada, Alankomaat ja Kenia suunnittelevat omia perustulokokeiluitaan. Mäkkylän mukaan monissa maissa puhutaankin perustulosta, mutta erilaisessa kontekstissa.

Tunnistetta #finland käytetään koko ajan enemmän.

”Jos kysyy, että kannatatko perustuloa, niin sehän ei sinänsä kerro vielä minkä tasoista perustuloa ja kenelle.”

Englanninkielisessä keskustelussa perustuloon viitataan usein termillä basic income.  Mäkkylä kertoo, että Twitterissä tämän hakusanan sisältävien tviittien määrä on kasvanut jatkuvasti, ja korkein huippu saavutettiin vuoden 2017 tammikuussa, jolloin perustulosta tviitattiin kansainvälisesti lähes 40 000 kertaa. Myös tviittejä, joissa esiintyy tunniste #finland, on julkaistu koko ajan enemmän.

Suomalaisten mielipiteistä ei saa varmuutta Twitterin perusteella.

Yksi Twitterin hyvistä puolista on Mäkkylän mukaan sen avaama mahdollisuus julkisen keskustelun demokratisoitumiseen. Mäkkylä kehottaa kuitenkin muistamaan, että vain 10–15 % suomalaisista käyttää Twitteriä aktiivisesti. Twitterissä käytävän keskustelun perusteella ei siis voida vetää varmoja johtopäätöksiä suomalaisten mielipiteistä.

Tuloksista uutisoiminen haastavaa

Kokeilun tuloksista uutisoiminen tulee Mäkkylän mukaan olemaan haastavaa, sillä kokeilun luonne on monisyinen, ja julkinen keskustelu vaikuttaa sekä kansalaisten että päättäjien mielipiteeseen.  Koska kokeilua ei ole tehty tyhjiössä, ei tuloksiakaan voida siinä tarkastella.

”Voi olla vaarana, että tuloksia yksinkertaistetaan.”

”Voi olla vaarana, että keskustelu lähtee tietyille urille, tuloksia yksinkertaistetaan tai että kokeilu leimautuu tietynlaiseksi”, Mäkkylä muistuttaa.

Tällä hetkellä ajankohtaisen aktiivimallin ansiosta myös perustulokeskustelu on saanut vauhtia.  Mäkkylä on ilahtunut, että sosiaaliturvan eri malleista keskustellaan.

”On kiinnostavaa, vakiintuuko perustulo osaksi suomalaista keskustelua ja erilaisia vaihtoehtoja.”

Lue myös:

Satavuotias näyttäytyy maailmalla toimeliaana edelläkävijänä