”Nykyinen sosiaaliturvamme on rakennettu maailmaan, jossa mentiin 20-vuotiaana paperitehtaaseen töihin ja tultiin sieltä 65-vuotiaana prenikan kanssa ulos”, kärjistää kansanedustaja Osmo Soininvaara.
Tällaisessa maailmassa työttömyys tarkoitti sitä, että laskusuhdanteessa tehtaasta laitettiin osa kiinni ja duunarit lomautettiin. Talouden kääntyessä kasvuun ihmiset palasivat töihin. Työttömyys oli vain hetkellinen katkos muuten vakaalla työuralla.
Nyt elämme jo toisenlaista aikaa. Itsensä työllistäjien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Pätkissä jatkuva työ ja vuokratyö ovat monien arkea. Pelkkä työn tekeminen ei riitä, vaan työnantajat vaativat työintoa ja motivaatiota. Sosiaaliturva ei ole pysynyt kaikilta osin muutoksessa mukana.
”Suurin rikos on yrittäjyys”
Soininvaaran mukaan yrittäjyys tulkitaan Suomessa samanlaiseksi rikokseksi kuin työstä kieltäytyminen.
”Molemmista rangaistaan karenssilla”, selventää tämä sosiaaliturvan moniottelija.
Soininvaaran ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen eikä edellytä sosiaaliturvan kokonaisremonttia. Riittää, että työttömän yritystoiminnasta saamiin pieniin tuloihin suhtaudutaan kuin pieniin palkkatuloihin.
Nykyisin työtön voi ansaita 300 e/kk menettämättä työttömyysturvaansa.
”Suojaosa voisi yritystoimintaa käynnistäville olla jopa 500 euroa. Jotkut sanovat, että on väärin käyttää työttömyysturvaa starttirahana. Minusta se olisi hyvin tarkoituksenmukaista”, Soininvaara sanoo.
Työttömistä on pidettävä huolta
Kannustavuus! Sana toistuu usein Arja Juvosen puheessa. Se tarkoittaa työnteon ensisijaisuutta suhteessa joutenoloon. Nämä arvot kansanedustaja imi itseensä jo lapsuudenkodissaan Pohjois-Savon Siilinjärvellä.
”Työ on peruspilari, joka pitää ihmisen pystyssä”, Juvonen kiteyttää.
Juvoselle työelämän muutokset tarkoittavat ennen kaikkea palkkatyösuhteiden muuttumista aiempaa epävarmemmiksi. Vakituisetkin työsuhteet ovat uhattuina alasta riippumatta.
”Ennen puhuttiin, että valtion leipä on pitkä ja kapea. Sekään ei ole enää selviö. Edes hoitotyössä ei ole varmaa, etteivät irtisanomiset kosketa”, pohtii muun muassa perushoitajaksi ja geronomiksi kouluttautunut Juvonen.
Hän on sitä mieltä, että työttömäksi jääneistä pitäisi huolehtia paremmin heti irtisanomisen jälkeen. Työttömyyden aiheuttaman järkytyksen käsittelyyn pitäisi olla nykyistä parempia keinoja.
”Ihmisestä pitää ottaa koppi, kun tulee yt-neuvottelut ja lappu kouraan. Se on iso pommi silloin, kun on perhettä ja suuri velka”, Juvonen vaatii.
Mitä kopin ottaminen käytännössä tarkoittaisi? TE-toimistot voisivat ainakin tarjota aktiivisemmin työpaikkoja ja mahdollisuutta psykologin palveluihin. Tämän tarkemmin Juvonen ei ota kantaa.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja uskoo avoimeen keskusteluun samoin kuin siihen, että asioita selvitetään tarkemmin. Äkkinäisiä päätöksiä ei pidä tehdä ilman kunnon taustatyötä.
Yksi mahdollisuus työttömyyden hoitoon olisi uusien työpaikkojen luominen avustaviin hoivatehtäviin. Juvosen mielestä eniten apua tarvitsevilla vanhuksilla tulisi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan samoin kuin vammaisilla.
Perustulo jakaa mielipiteet
Silpputyötä tekevälle ja itsensä työllistäjälle nykyinen toimeentuloturva on hankala. Monen yksinyrittäjän ja freelancerin mieltä painaa huoli töiden jatkuvuudesta ja asioinnin hankaluudesta TE-toimistojen kanssa.
”Itsenäinen rakennustyöläinen joutuu myymään kaikki työkalut pois, ennen kuin saa työttömyysturvaa. Näin halutaan varmistaa, ettei hän enää syyllisty yrittämisen rikokseen”, Soininvaara kärjistää.
Osmo Soininvaara on puhunut ja kirjoittanut perustulon puolesta 1990-luvun alusta asti. Tänä päivänä perustulo tarkoittaa Soininvaaralle noin 500 euron kuukausituloa, jonka päälle voisi hankkia muita palkka- tai yrittäjätuloja. Se helpottaisi kaikkein pienituloisimpia palkansaajia sekä niitä, jotka kokoavat elantonsa erilaisista puroista.
”Ei perustulo tarkoita, että ihmiset saisivat rahaa laiskottelusta. Sehän on jo nyt mahdollista.
oimeentulotukea voidaan vähän pienentää mutta sitä ei voi evätä kokonaan. Ei silloinkaan kun ihminen ei ota hänelle tarjottua työtä vastaan”, Soininvaara pohtii.
Juvoselle perustulo tuo ensimmäisenä mieleen runsaan rahasumman, joka maksetaan kaikille ja joka sellaisenaan riittää elämiseen.
Juvosen mielestä kattavan perustulon määrittely olisi käytännössä hankalaa. Elämisen kustannukset ovat etelässä suuremmat kuin pohjoisessa. Miten mallista saataisiin muotoiltua tasapuolinen kaikkien kannalta?
”Vastikkeeton ajattelumalli ei ehkä ole paras vaihtoehto. Sosiaaliturvan pitäisi aina kannustaa työn tekemiseen”, Juvonen muistuttaa.
Osittaiselle perustulolle Juvonen näyttää kuitenkin varovaisesti vihreää valoa. Perustulo voi olla pesämunana silloin, kun se kannustaa työhön. Ainakin yrittäjille tarvittaisiin jokin turva niille ajoille, kun toiminta pyörii hiljaisemmin eikä tuloja juuri tule.
”Sellaisena se voisi olla ihanteellinen ja antaisi pohjatulon, mutta sen lisäksi pitäisi voida tehdä lyhyitä työsuhteita ja keikkoja.”
Viilauksia eläkejärjestelmään
Jos työura jää katkonaiseksi, se näkyy myös eläkkeessä. Itsensä työllistäjistä osa maksaa pienintä mahdollista eläkevakuutusmaksua, jolloin työeläkettä ei kerry kovinkaan paljon. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan jopa 43 % itsensä työllistäjistä arvioi maksavansa liian vähän eläkemaksuja.
Osmo Soininvaara ei näe yrittäjäeläkkeessä epäkohtia. Hänen näkökulmastaan ainut ero palkansaajan ja yrittäjän välillä on se, että yrittäjä näkee koko eläkemaksunsa suuruuden. Palkansaajalla osa maksusta näkyy omissa palkkatiedoissa ja osa jää työnantajan maksettavaksi.
”Samalla tavalla palkansaajalla eläkevakuutus on pois palkanmaksuvarasta. Ei voi olla niin, että palkansaajat kompensoivat yrittäjien sosiaaliturvaa”, Soininvaara sanoo.
Arja Juvoselle kysymys eläkejärjestelmän uudistamisesta tuo ensimmäisenä mieleen yli 80-vuotiaiden, pelkän takuueläkkeen varassa sinnittelevien naisten pärjäämisen.
”Hintojen nousu ja arvonlisäveron suuruus aiheuttavat eniten ongelmia köyhille ja pienituloisille”, Juvonen muistuttaa.
Juvonen laskisi yli 55-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja. Maksujen alennusta voitaisiin kompensoida korottamalla helpommin työllistyvien ikäluokkien maksuja.
Osmo Soininvaara ehdottaa eläkejärjestelmään kahta muutosta. Molemmissa on kyse tasa-arvosta. Ensimmäinen liittyy omaisuuden tasaamiseen avioerotilanteessa. Kun avioliitto kariutuu, karttunut omaisuus jaetaan yleensä puoliksi. Soininvaaran mielestä myös eläkevarallisuus pitäisi puolittaa. Esimerkiksi Saksassa tehdään näin.
Toisaalta omien lasten hoitamisesta pitäisi kertyä kunnolla eläkettä. Se vahvistaisi erityisesti naisten asemaa, koska naiset jäävät edelleen hoitovapaalle ylivoimaisesti miehiä useammin.
”Eläketurva perustuu ketjukirjeeseen, jossa seuraava sukupolvi maksaa edellisten eläkkeet. Kukaan ei voi sanoa, että maksaa itse eläkkeensä. On ristiriitaista, jos seuraavan maksajasukupolven tuottamisesta ei makseta kunnollista eläketurvaa”, Soininvaara perustelee.