Varallisuuden suhdetta terveyteen on selvitetty niin EU- kuin OECD-maissakin, kerrotaan Sosiaalivakuutuksen terveydenhoitomalleja käsittelevässä jutussa. Tuloihin liittyviä terveyseroja tuottaa etenkin työttömyys, sillä julkisenkin puolen asiakasmaksut saattavat olla ylivoimaisen kalliita työttömyysetuuden varassa eläville. Suomi ei sijoitu terveyspalvelujen vertailussa kovinkaan kunniakkaasti.
Ilmiö itse, pienituloisuuden suhde heikkoon terveyteen, on maailmanlaajuinen. Jos etsii Suomelle ominaisia eriarvoistumisen syitä, niitä voi ehkä löytää tälle maalle tyypillisistä piirteistä: Suomi on pitkä maa.
Matkakorvaukset ovat jo tällä hetkellä yksi huolestuttavasti kasvavista sosiaaliturvan kustannuksista.
Sairaanhoidon matkakorvaukset poikkeavat rajusti toisistaan EU-maissa. Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät järjestää alueen terveydenhoidon varsin itsenäisesti, matkakorvausten yksityiskohdat mukaan lukien, eikä ole olemassa yhtä yhtenäistä Ruotsin-mallia.
Suomessa sen sijaan tavoitellaan pikemminkin yhtä kansallista ja tasalaatua tuovaa sote-ratkaisua. Matkakorvaukset ovat kuitenkin jo tällä hetkellä yksi huolestuttavasti kasvavista sosiaaliturvan kustannuksista.
Kun erikoissairaanhoito keskitetään suurempiin ja harvalukuisempiin yksiköihin, myös potilaiden kulkemat matkat pitenevät. Jos sairaalamatkoja ei korvata riittävään mittaan, kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta päästä hoitoon. Ja jos matkat korvataan täysimääräisesti, siirretäänkö sote-uudistuksen säästöt suoraan matkakorvauskuluihin?
Entä jos uudistuksesta, jonka sivutuotteena piti syntyä myös hoitoon pääsyn ja terveyden tasa-arvoa, tuleekin uudenlaista eriarvoistumista luova mekanismi?
Entä jos uudistuksesta, jonka sivutuotteena piti syntyä myös hoitoon pääsyn ja terveyden tasa-arvoa, tuleekin uudenlaista eriarvoistumista luova mekanismi? Tämä aihe pitää käsitellä ennen kuin palvelujärjestelmä pistetään remonttiin.
Kelan tilastotietokanta Kelasto kertoo, että väestömäärään suhteutettuna pitkäaikaistyöttömiä on erityisen paljon Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa pitkäaikaistyöttömyydessä ollaan lähellä maan keskiarvoa. Kun työttömyysluvut yhdistää Pohjois-Suomen ja osin Itä-Suomenkin pitkiin välimatkoihin, herää väistämättä kysymys yhdenvertaisuuden toteutumisesta terveydenhuollossa. Sairaalamatkathan ovat pisimpiä siellä, missä sairaaloita on harvassa.
Suomen sadasta vuodesta Kela on kulkenut sen rinnalla 80 vuotta. Käymme oman juhlavuotemme aikana läpi sosiaaliturvan kipukohtia ja menestystarinoita. Kelan merkitystä pohtivat hallituksen puheenjohtaja ja valtuutettujen puheenjohtaja. Poliittisten ryhmien yli saadaan kiinnostavaa dialogia myös näin.
