Perustulokokeilun esiselvitystyö käynnistyi viime lokakuussa. Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas ja tutkija Ville-Veikko Pulkka laskevat, että sen jälkeen he ovat antaneet haastatteluja ulkomaisille viestimille viikoittain.

Yhteydenottoja on tullut muun muassa Ruotsista, Norjasta, Virosta, Puolasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Sveitsistä, Belgiasta, Valko-Venäjältä, Meksikosta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Taiwanista, Japanista ja Australiasta.

Lisäksi tutkimusryhmän edustajat ovat osallistuneet lukuisiin tapahtumiin eri maissa ja käyneet keskustelua kansainvälisissä tutkijaverkostoissa.

– On selvää, että perustulokokeilu on tuonut Suomelle enemmän myönteistä huomiota kuin mikään yksittäinen maabrändikampanja olisi onnistunut tuottamaan, Pulkka sanoo.

Kansainvälinen tutkimusviestintä ei kuitenkaan käy aina helposti: tutkimusasetelman hahmottaminen voi olla toimittajille vaikeaa, ja aihe mahdollistaa räväkät otsikot. Väärinymmärryksiä onkin tapahtunut.

– Ulkomaalaisten toimittajien kanssa suurin haaste on ollut saada perille viesti siitä, että tekeillä on vasta kokeilu, ei perustulon toimeenpano, Pulkka sanoo.

Enemmän vai vähemmän työtä?

Se, mitkä asiat perustulossa erityisesti kiinnostavat, vaihtelee maittain.

– Esimerkiksi Sveitsissä perustulo nähdään usein vastauksena siihen, että ihmistyön kysyntä saattaa tulevaisuudessa vähentyä. Kansainväliset toimijat ihmettelevät toisinaan, miksi teknologiamurros ei nouse voimakkaammin esiin Suomen perustulokeskustelussa, Pulkka kertoo.

Suomessa näkökulma on ollut suorastaan päinvastainen: perustulosta on toivottu keinoa työn tarjonnan lisäämiseen, ja keskustelu on pyörinyt ennen kaikkea työnteon kannustavuuden ympärillä.

– Meksikossa taas perustulo nähdään ennen muuta keinona jakaa vaurautta oikeudenmukaisemmin.

Perustuslaki puhuttaa eri näkökulmista

Myös eri maiden Suomen-suurlähettiläät ovat olleet perustulokokeilusta kiinnostuneita. Toukokuun puolivälissä Meksikon, Portugalin ja Itävallan suurlähettiläät Norma Bertha Pensado Moreno, Maria de Fátima de Pina Perestrello ja Elisabeth Kehrer vierailivat Kelassa kuulemassa kokeilusta.

Itävallassa tällainen kokeilu ei olisi mahdollinen.

Suurlähettiläitä kiinnosti erityisesti se, miten Suomen perustuslaki suhteutuu kokeiluun. Perustuslaki vaatii kohtelemaan ihmisiä yhdenvertaisesti, mutta perustulokokeilussa koehenkilöt saisivat sosiaalietuuksia eri ehdoilla ja erisuuruisina kuin muut.

– Itävallassa tällainen kokeilu ei olisi mahdollinen, Kehrer toteaa.

Olli Kankaan mukaan perustuslaillisuus sekä kokeilulain kirjoittaminen ja vahvistaminen ovatkin tällä hetkellä suurimpia kysymyksiä kokeilun etenemisessä.

– Yhdenvertaisuusvaatimus on kirjattu perustuslakiin, mutta toisaalta siitä on mahdollista poiketa perustellusta syystä, esimerkiksi merkittävän yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseksi. Nähtäväksi jää, mitä perustuslakivaliokunta asiasta linjaa, hän sanoo.

Kokeilulaki valmistelussa

Perustulokokeilu on kirjattu Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Kelan johtama tutkimusryhmä selvittää, miten se voidaan käytännössä toteuttaa. Tutkimusryhmä jätti väliraporttinsa maaliskuun lopussa, ja tällä hetkellä kokeilun eteneminen on poliittisten päätöstentekijöiden käsiteltävänä.

Kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2017 alussa. Se vaatii kokeilulain, joka eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan on hyväksyttävä ennen kuin kokeilu voidaan aloittaa.