Nuorelle myönnetty työkyvyttömyyseläke tarkoittaa valitettavan usein jäämistä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Se merkitsee myös niukkuutta jokapäiväisessä elämässä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääville nuorille ei ehdi kertyä työtuloja. He ovat käytännössä Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajia. Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille (NEET-nuoret) suunnitellaan nyt osallistumistuloa, joka voisi avata osatyökykyisille nuorille uusia reittejä työelämään.
Työelämään ja yhteiskuntaan osallistuminen jää monelle osatyökykyiselle ja työhaluiselle nuorelle vain haaveeksi.
Suomessa jokaiselle taataan oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa sairauden ja työkyvyttömyyden varalta. Työelämään ja yhteiskuntaan osallistuminen jää sen sijaan monelle osatyökykyiselle ja työhaluiselle nuorelle vain haaveeksi.
Osallistavan sosiaaliturvan ja osallistumistulon tavoitteena on edistää ja vahvistaa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle päätyneiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Osallistuminen voi tarkoittaa kouluttautumista, palkkatyötä tai muuta aktiivista toimintaa.
Sairausperusteisen toimeentuloturvan käyttö tuplaantui
NEET-ryhmään kuuluvien nuorten määrän kasvu ja osatyökykyisten vaikeus päästä työelämään ja ansiotulojen piiriin ovat herättäneet erityistä huolta tutkijoiden ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Tilanteeseen haetaan apua muun muassa uudistamalla sosiaaliturvaa.
Sipilän hallitus päätti kevään 2017 puoliväliriihessä käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. Tavoitteena on, että sosiaaliturva parantaisi työllisyyttä ja toimeliaisuutta sekä vähentäisi eriarvoisuutta. Uudistustyön perusteluissa tunnustetaan, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tue etuuksien ja työtulojen yhteensovittamista.
Nuorten osatyökykyisten tilanne on erityisen haasteellinen. Vuonna 1999 tuli voimaan nuoren kuntoutusrahaa koskeva laki. Sen tavoitteena oli edistää osatyökykyisten nuorten osallistumista koulutukseen ja työelämään työkyvyttömyyseläkkeen sijasta.
Vaikka yhä useampi nuori on päässyt opiskelemaan Kelan tukemana, lain tavoite työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden nuorten määrän vähenemisestä ei ole toteutunut. Sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on kahdenkymmenen vuoden aikana tuplaantunut.
Selvityksessä ehdotetaan alle 25-vuotiaille nuorille suunnattua osallistumistuloa, jota maksettaisiin eri tasojen mukaan.
Eri tasoista osallistumistuloa tarpeen mukaan
Nuorten osallisuuden edistämistä koskevassa tuoreessa selvityksessä on otettu huomioon osatyökykyisten nuorten näkökulma. Selvityksessä ehdotetaan alle 25-vuotiaille nuorille suunnattua osallistumistuloa, jota maksettaisiin eri tasojen mukaan.
Perustason tuki määräytyisi perustoimeentulotuen mukaan ja aktiivitason tuki nykyisen työmarkkinatuen tason mukaan. Nuorille, joiden opiskelu- ja työkyky on alentunut ja jotka ovat erityisten tukitoimien tarpeessa, voitaisiin myöntää korotettua tukea.
Mahdollinen korotettu osallistumistulo olisi takuueläkkeen tasoinen (760,26 e/kk vuonna 2017). Korotettu tuki voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa alle 25-vuotias nuori on jo saanut opiskeluun kuntoutusrahaa ja päättänyt opintonsa, mutta hänellä on vaikeuksia työllistyä.
Moni nuori jää kuntoutusrahan päätyttyä työkyvyttömyyseläkkeen tai toimeentulotuen saajaksi.
Vuonna 2011 julkaistu nuoren kuntoutusrahan saajien seurantatutkimus paljastaa, että moni nuori päätyy kuntoutusrahan päätyttyä työkyvyttömyyseläkkeen tai toimeentulotuen saajaksi. Nuoren kuntoutusrahaa saaneista yli 50 % siirtyi viiden vuoden seurannassa työkyvyttömyyseläkkeen saajaksi. Yli puolet nuorista oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.
Osallistumistulo ei toimi ilman tukipalveluja
Osallistumistuloon liittyisi palveluja, jotka kannustaisivat nuoria opiskeluun ja työelämään. Tukipalveluja tarjoava yksikkö kokoaisi maakunnallisesti yhteen eri alojen asiantuntemusta hieman samaan tapaan kuin kunnissa nykyisin toimivat matalan kynnyksen palvelupisteet, Ohjaamot.
Nuoria ohjattaisiin opiskelua ja työllistymistä tukeviin palveluihin, mukaan lukien Kelan kuntoutuspalvelut, joka tukisi nuorten opiskelu- ja työkykyä eri elämäntilanteissa. Yksikkö olisi osin viranomaistoimintaan perustuva moniammatillinen palvelukokonaisuus eikä siis korvaisi nykyisten Ohjaamojen kaikille nuorille suunnattua urapalvelua.
Nuorille on tarjolla erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja.
Nuorelle sopivia kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi nuorten mielenterveyskurssit (Nuppu- ja Itu-kurssit) tai kuntoutuspsykoterapia, oppimista tukevat Opi-kurssit, ammatillinen kuntoutusselvitys, ammatillinen koulutus ja koulutuskokeilu, ammatillinen kuntoutuskurssi tai työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja kuvataide-tai musiikkiterapia. Kela on julkaissut nuorten kuntoutusta esittelevän videon, jossa nämä eri kuntoutusvaihtoehdot myös tuodaan esille.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä mallintaa parhaillaan osallistumistuloa nyt julkaistun raportin pohjalta. Ministeriön mukaan ehdotusten jatkotyöstämisessä on tärkeää muun muassa täsmentää nykytilan kuvausta ja osallistumistulon perusrakennetta sekä määrittää osallistumistulojen tasot ja selkiyttää kannustamismekanismeja.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä kasvussa
Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Se tarkoittaa sai noin 1,3 % alle 25-vuotiaista.
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten osuudet ovat kasvaneet 2010-luvulla vuosi vuodelta. Valtaosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Seuraavaksi yleisimmät syyt liittyvät synnynnäisiin epämuodostumiin, kromosomipoikkeavuuksiin ja hermoston sairauksiin.
Nuorimpien työkyvyttömyyseläkkeensaajien mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt liittyvät useammin älylliseen kehitysvammaisuuteen, skitsofreniaan tai psyykkisen kehityksen häiriöön kuin masennukseen.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena ovat nuorilla lisääntyneet.
Kelan kuntoutuspalveluja sai vuonna 2016 yhteensä noin 15 300 16–24-vuotiasta nuorta. Alle 25-vuotiaiden saama kuntoutus on useimmiten ammatillista kuntoutusta. Seuraavaksi yleisin kuntoutusmuoto on kuntoutuspsykoterapia.
Yhä useampi on saanut 2010-luvulla nuoren kuntoutusrahaa. Sitä maksetaan opiskelun tai työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan myöntämisen perusteena ovat yhä useammin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Nuoren kuntoutusrahaa sai vuonna 2016 alle 25-vuotiaista 1,14 %. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 0,62 %.
Miksi työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet?
Alle 25-vuotiaille myönnettävien työkyvyttömyyseläkkeiden yleistymiselle on monta syytä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin luettavia sairauksia tunnistetaan esimerkiksi aiempaa paremmin. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD) ovat yleistyneet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena.
Varhaisen tuen ja palvelujen avulla olisi tärkeää ehkäistä vaikeuksia ammattiin kouluttautumisessa ja työelämään siirtymisessä, jotta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei jouduttaisi turvautumaan.
Syitä voidaan myös hakea työelämästä ja työnantajien asenteista. Osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden on Suomessa hyvin vaikeata päästä osalliseksi työelämään.
Väite ja vastaus
”Osatyökykyisten nuorten on Suomessa hyvin vaikeata päästä osalliseksi työelämästä.”
Pitää paikkansa. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa huonosti etuuksien ja työtulojen yhteensovittamisen.
”Osallistumistulo voisi avata osatyökykyisille nuorille uusia reittejä työelämään.”
Kyllä. Nuorten osallisuuden edistämiseksi tarvitaan etuuksien ja palveluiden uudistamista ja monialaista yhteistyötä. Tuore selvitys osoittaa, että osallistumistulo voisi edistää nuorten työllistymistä, etenkin jos siihen kytkettäisiin vahvasti opiskeluun ja työelämään siirtymistä tukevia palveluja.
Lähteet
Eurofound (2016) Exploring the diversity of NEETs. Luxembourg, Publications Office of the European Union.
Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 1/2015, 29.
Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 3/2011, 22-30.
Koskenvuo K. Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 29.9.2017.
Kun nuori ei voi hyvin – nuorten kuntoutusta esittelevä animaatio haastaa aikuiset auttamaan