Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi

Kuntoutusrahan käyttö on kasvanut. Kasvun keskittymistä yhteen sairausryhmään selvitetään.
Teksti Ville Kokkonen, suunnittelija, Kela & Karoliina Koskenvuo, erikoistutkija, Kela

Kela on maksanut nuoren kuntoutusrahaa vuodesta 1999 alkaen. Tavoitteena on ollut turvata 16–18-vuotiaille vajaakuntoisille nuorille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja järjestää työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtoehtoinen toimeentulon turva.

Nuorelle laaditaan kotikunnassa henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kun nuori alkaa saada kuntoutusrahaa, ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet saattavat olla vielä alustavia. Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman perusteella nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa riippumatta siitä, onko hänelle tehty jo varsinainen kuntoutuspäätös.

Vuonna 2002 nuoren kuntoutusrahan yläikäraja nostettiin 20 ikävuoteen. Käytännössä nuoren kuntoutusrahaa on maksettu myös tätä vanhemmille, jos koulutus tai muu kuntoutus on alkanut ennen ikärajan täyttymistä. Lakiin kirjattiin myös, että sen tavoitteena on edistää työllisyyttä. Vaikka nuori siirtyisi kuntoutuksen päätyttyä eläkkeelle, tavoite voi täyttyä, jos nuori voi koulutuksen ansiosta hankkia lisätuloja.

Nuoren tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti

Kelan ammatillista kuntoutusta koskenut lakimuutos vuoden 2014 alussa vaikutti  nuoren kuntoutusrahaan. Nyt nuorten vajaakuntoisuutta arvioitaessa pyritään sairausperusteiden lisäksi huomioimaan aiempaa laajemmin nuoren kokonaistilanne, kuten pitkittynyt työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen tai taloudelliset vaikeudet.

Kasvu keskittyy yhteen sairausryhmään

Kun vuonna 2011 alettiin maksaa takuu­eläkettä, työkyvyttömyyseläkkeestä tuli saajalleen kuntoutusrahaa edullisempi. Vuoden 2015 tasossa vähimmäiseläke on 746,57 euroa ja vähimmäismääräinen kuntoutusraha 600,50 euroa. Vaikutus ei kuitenkaan näy nuoren kuntoutusrahan saajien määrissä, vaan ne ovat kasvaneet 2010-luvulla takuueläkkeestä huolimatta.

Käyttöasteen kasvu 2010-luvulla liittyy selvästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (F-diagnoosit). Vuonna 2013 nuoren kuntoutusrahaa sai F-diagnoosin perusteella 1,47 % koko väestön 18-vuotiaista, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 0,73 %.

Nuoren kuntoutusrahan saajaosuuksien tarkastelu osoittaa, ettei kehitys johdu väestön ikärakenteen muutoksista. Kuntoutusrahan myöntämisedellytyksissäkään ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä selittäisi käyttöasteen viimeaikaisen kasvun. Tarkempi selvitys nuoren kuntoutusrahan käytön kehityksestä ja käyttöasteen kasvun keskittymisestä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmään on meneillään. ■

Lähteet: Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008. Kuntoutus 2010;2: 34–43.

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013.