Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tuli voimaan 1.1.2021. Sen myötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut laajenivat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kun palveluihin oikeutettujen opiskelijoita oli ennen noin 125 000, uudistuksen jälkeen heitä on 270 000. Uudessa mallissa myös Kelalla on iso rooli: se vastaa palvelujen riittävyydestä ja saavutettavuudesta koko maassa.
YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi kertoo, että ensimmäisen vuoden perusteella muutos on pääpiirteissään sujunut varsin hyvin.
”Olemme onnistuneet organisoimaan hyvin palvelupisteidemme verkoston, tekemään rekrytointeja ja perehdyttämään työntekijät uudenlaiseen toimintaympäristöön. Rekrytointeja tarvitaan toki vielä lisääkin.”
Pandemia lisäsi korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmia
Kuluneeseen vuoteen mahtuu myös huolestuttavaa kehitystä. Pandemia on mullistanut opiskelijoiden elämän, vähentänyt radikaalisti yhteisöllisyyttä ja pahimmillaan eristänyt opiskelijat pieniin asuntoihinsa vieraalla paikkakunnalla.
”Opiskelijoiden mielenterveyden palvelujen kysyntä on kasvanut tavalla, jota emme voineet mitenkään arvioida, kun palvelujen mitoitusta suunniteltiin vuonna 2019. Tällä hetkellä face-to-face tapahtuviin mielenterveyspalveluihimme on parin kuukauden jono, joka on tietenkin aivan liikaa”, Metsäniemi kuvailee nykytilannetta.
Viimeisen vuoden aikana YTHS:n palveluja on käyttänyt kolmannes palveluihin oikeutetuista opiskelijoista. Käytetyistä palveluista kolmasosa oli mielenterveyspalveluita. Keväällä 2019 mielenterveyspalveluita tarvitsi 2,3 prosenttia opiskelijoista, loppusyksystä 2021 lähes tuplaten, 4,5 prosenttia opiskelijoista.
Metsäniemi kertoo, että tilanteeseen toi hieman apua valtion viime vuoden lopussa myöntämä viiden miljoonan euron avustus. YTHS:n kokonaisbudjetti vuodelle 2022 on hieman yli 80 miljoonaa euroa.
Mielenterveystyöhön tarvittaisiin Metsäniemen mukaan edelleenkin lisää resursseja.
Joka kuudes ei maksa terveydenhoitomaksua ajallaan
Lakimuutoksen seurauksena läsnäolevaksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat maksavat nyt Kelalle pakollisen terveydenhoitomaksun jokaiselta lukukaudelta eli kaksi kertaa vuodessa.
Ennen vuotta 2021 yliopisto-opiskelijat maksoivat YTHS-maksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Amk-opiskelijoille maksu on kokonaan uusi.
Terveydenhoitomaksun kerääminen ei ole täysin mutkatonta. Maksusta ei lähetetä laskua, vaan opiskelijoiden pitää maksaa se oma-aloitteisesti OmaKelassa. Maksusta on viestitty opiskelijoille yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Lisäksi Kela on muistuttanut opiskelijoita maksusta markkinointikampanjoilla, joissa on hyödynnetty muun muassa sosiaalisen median vaikuttajayhteistyötä.
Kela ei voi lähettää opiskelijoille laskua terveydenhoitomaksusta, koska ennen maksun eräpäivää Kelassa ei ole tietoa siitä, ketkä ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi kyseiselle lukukaudelle. Terveydenhoitomaksun eräpäivät on säädetty laissa.
Tiimipäällikkö Emmi Lehtonen Kelan hankinta- ja lakiyksiköstä kertoo, että noin joka kuudes opiskelija ei ole maksanut terveydenhoitomaksua ajoissa.
”Kevätlukukaudella 2021 maksuvelvollisia oli noin 257 000. Heistä maksua ei maksanut ajallaan noin 17 prosenttia, ja lopulta ulosottoon se päätyi noin 6 000 henkilöllä. Syksyllä 271 000 opiskelijasta 16 prosenttia ei maksanut maksua ajallaan, ja 7 000 maksua meni ulosottoon.”
Ammattikorkeakouluopiskelijoissa ajoissa maksamatta jättäneiden osuus on selkeästi yliopisto-opiskelijoita suurempi. Suhteellisesti eniten maksumuistutuksen saaneita on ylemmän amk-tutkinnon suorittajissa ja 30–49-vuotiaiden ikäryhmässä.
Lehtonen arvioi, että ajoissa maksamatta jättäneiden parissa saattaa olla esimerkiksi työterveyshuollon piirissä olevia, jotka kokevat, että eivät tarvitse YTHS:n palveluita. Joidenkin yhteydet opinahjoihinsa saattavat olla sen verran etäiset, että esimerkiksi opiskelijakanavien kautta tapahtunut viestintä maksuvelvollisuudesta ei ole heitä tavoittanut.
Mukaan mahtunee myös esimerkiksi unohduksia sekä henkilöitä, joilla on vaikeuksia myös muiden laskujen hoitamisen kanssa. Terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudelta. Opiskelija, jolla on maksuvaikeuksia, voi saada sen maksamiseen apua myös toimeentulotuesta.
Lehtonen kertoo, että maksamatta jättäneiden määrää pyritään vähentämään tehostamalla tiedotusta entisestään. Tavoitteena on myös siirtyä entistä enemmän paperittomuuteen, esimerkiksi paperisista maksumuistutuksista sähköisiin.
”Terveydenhoitomaksun maksamisen tulisi olla sekä opiskelijalle että toimeenpanon kannalta mahdollisimman helppoa, yksinkertaista ja selkeää. Arvioimme ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella, miten voimme kehittää maksun keräämistä ja perintää nykylainsäädännön puitteissa ja tarvittaessa viestimme lainsäädännön kehittämistarpeista ministeriön suuntaan”, Lehtonen sanoo.
YTHS:n palvelupisteitä on ympäri maata
Uudistuksessa YTHS levittäytyi myös maantieteellisesti uusille alueille eli kuntiin, joissa on amk-opetusta, mutta ei yliopistoja.
YTHS:n palveluverkostoon kuuluu nyt 22 omaa ja 30 yhteistyökumppaneiden hoitamaa palvelupistettä. Noin 500 henkilön rekrytoinnin myötä YTHS:n oman henkilökunnan määrä on noussut tuhanteen, joista osa on osa-aikaisia.
Metsäniemi kuvailee, että yhteistyö kuntien ja alihankkijoiden kanssa on sujunut hyvin. Mielenterveyspalveluita lukuun ottamatta palvelujen kysyntä on ollut arvioidulla tasolla. Pandemiatilanne on tosin tuonut palveluihin yleisestikin pientä säädön tarvetta.
”Pandemian takia osa opiskelijoista ei ole ollut lainkaan opiskelupaikkakunnallaan vaan opiskelijat ovat tehneet opintoja etänä kotiseudultaan käsin. Tämän takia joillakin paikkakunnilla palveluja on käytetty varsin vähän ja jossakin toisaalla on ollut taas ruuhkaa.”
Amk-opiskelijat ovat toistaiseksi käyttäneet YTHS:n palveluja hieman vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa prosenttisuhde on 40–60. Toisaalta AMK-opiskelijat ovat kuitenkin käyttäneet suun terveydenhuollon palveluja enemmän kuin yliopisto-opiskelijat.
”Amk-opiskelijoiden vähäisempi palvelujen käyttö selittynee ennen kaikkea sillä, että moni heistä on jo työterveyspalvelujen piirissä. Ahkeraa suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä puolestaan selittänee se, että nämä palvelut eivät tavallisesti kuulu työterveyshuollon piiriin.”
Metsäniemi arvioi, että tiedotus on onnistunut ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat perillä oikeudestaan YTHS:n palveluihin.
”Vielä alkuvuodesta 2021 tilanne saattoi olla uusi, siitä kertoi varmasti osaltaan myös suuri vaihtelu palvelujen käyttöasteessa eri palvelupisteissämme. Olemme kuitenkin tehneet paljon tiedotusta yhteistyössä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa.”
YTHS-uudistuksen keskeinen tavoite saavutettu
Kelan erikoistutkija Timo Hujanen luonnehtii uudistuksen isoa kuvaa hyvin samalla tavalla kuin Metsäniemi: kokonaisuus näyttää hyvältä.
”Uudistuksen keskeinen tavoite, palvelujen yhdenvertaisuus, on kehittynyt huomattavasti. Näyttää myös esimerkiksi siltä, että laskut pysyvät niissä raameissa, mitä toiminnalle on annettu.”
Myös Hujasta huolestuttaa mielenterveyspalvelujen kasvanut tarve – ja se, miten tähän pystytään vastaamaan.
”Tulevaisuudessa mietityttää myös hieman YTHS:n ja hyvinvointialueiden yhteistyö: minkälaiseksi hoitoketjut muodostuvat ja miten toimintaa sekä vaikuttavuutta pystytään tältä osin seuraamaan.”
Metsäniemi näkee, että YTHS:n työtaakkaa asiointi kuntien sijasta hyvinvointialueiden kanssa saattaa kuitenkin vähentää.
”Meille on helpotus, että yhteistyökumppaneita on vähemmän.”
Byrokratia hidastaa kehitystyötä
Hujanen harmittelee, ettei lainsäädäntöuudistus tuonut helpotusta kehittämistyöhön.
”Jos olisimme rekisterinpitäjä, niin pääsisimme helposti kiinni kaikkeen tietoon, jota tarvitsemme palvelujen kehittämistä ja räätälöintiä varten. Tällöin pystyisimme tekemään kehittämistyötä nykyistä nopeammin ja reaaliaikaisen tiedon pohjalta.”
Tällä hetkellä kehittämistyötä vaikeuttaa monimutkainen ja aikaa vievä byrokratia.
Hujasen mielestä palveluita pitäisi pystyä kehittämään nopeasti ja joustavasti opiskelijoiden muuttuvien tarpeiden mukaan.
”Meidän pitäisi olla auttamassa ja tukemassa opiskelijaa, varmistamassa että hän voi hyvin ja pääsee eteenpäin opinnoissaan haluamallaan aikataululla. Tällöin tarvitaan esimerkiksi läheinen, tasavertainen yhteys opiskelijoihin ja mahdollisuus reagoida nopeasti heidän toiveisiinsa. Opiskelijat itse ovat asiantuntijoita siinä, minkälaisia palveluita he tarvitsevat ja mitä ehkä eivät.”
YTHS kehittää digipalveluitaan
Kela ja YTHS tekevät tiivistä yhteistyötä. Kuukausittain käydään läpi esimerkiksi käyntien määrät, odotusajat ja potilasturvallisuuden tunnusluvut.
Kela myös auditoi vuosittain noin kymmenen YTHS:n palvelupistettä.
YTHS:ssä on panostettu viime aikoina esimerkiksi digipalveluihin. Opiskelijoille tarjotaan sekä etä- että lähivastaanottoja.
”Hoidontarpeen arviointi onnistuu hyvin digitaalisesti. Myös esimerkiksi ehkäisyasioita ja seksitauteja varten on omia digipalveluita”, Päivi Metsäniemi kertoo.
YTHS:ssä on kehitetty myös mielenterveyttä tukevia digitaalisia palveluja. Ne ovat kuitenkin Metsäniemen mukaan vain lisänä lähivastaanotoille.
Hän mainitsee, että YTHS aikoo jatkossakin kehittää digitaalisia palveluitaan.
Hujasen mielestä suunta on hyvä.
”Moni opiskelija ei ehkä aina edes halua lähteä käymään lääkärissä kasvokkain. Heille saattaisi sopia paremmin vaikkapa reaaliaikainen chat-palvelu. Digimaailmassa kasvaneet nuoret ovat tottuneet siihen, että palvelut ovat heidän ulottuvillaan nopeasti ja matalla kynnyksellä”, Hujanen pohtii.