Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
22.2.2021

YTHS-palvelu avautui amk-opiskelijoille: ”Korkeakoulu­opiskelijoilla vihdoin yhtenäiset terveydenhuolto­palvelut”

Ammattikorkeakouluopiskelijat saavat nyt samantasoista opiskeluterveydenhuollon palvelua riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Samalla täyttyy myös opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite.
Teksti Maarit Seeling | Kuvat Anna-Katri Hänninen
Mikkelin AMK:ssa opiskeleva Terppa Kuismin istuu ja lukee kampuksella.

Amk-opiskelija Terppa Kuismin pitää korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden yhtenäistämistä hyvänä asiana. Muun muassa palveluiden laajeneminen hammashuoltoon on hänen mielestään iso parannus.

Ammattikorkeakouluopiskelijat pääsivät vuoden 2021 alusta yhdenvertaiseen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut laajenivat koskemaan myös heitä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat olivat aiemmin kunnallisen opiskeluterveydenhuollon asiakkaita. Opiskelijoiden terveyspalvelujen tasalaatuinen järjestäminen on ollut kunnille iso haaste.

”Opiskelijoiden sairaanhoito jouduttiin usein siirtämään terveysasemille. Muissakin asioissa hoidon kokonaisuus jakaantui usein eri yksiköihin niin, että opiskelijan kokonaistilanne jäi hahmottamatta”, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.

Korkeakouluopiskelijat ovat yleensä täysi-ikäisiä ja itsenäistymässä.

”Se tuo esimerkiksi toisen asteen opiskelijoihin verrattuna erilaisia haasteita, kuten aikuisuuteen kasvamista ja oman itsen löytämistä. Opiskelijat tarvitsevat tukea opiskelukyvyn vahvistamiseen sekä oman riittävyyden pohdintaan. YTHS:llä on kokemusta ja palvelukonsepteja, joissa on huomioitu nämä tarpeet”, hän kuvailee.

Jahnukainen näkee uudistuksen hyvänä myös toisen asteen opiskelijoiden kannalta. He kuuluvat eri lain eli oppilas- ja opiskelijahuoltolain piiriin.

”Kunnallisen opiskeluterveydenhuollon vastuulle jäävät vain toisen asteen opiskelijat, joten kunnilla on mahdollisuus kohdistaa voimavaroja heidän palveluihinsa.”

Terveydenhuolto toimi kunnissa vaihtelevasti

Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) hyvinvointipolitiikan asiantuntija Hannele Kirveskoski on myös uudistuksesta hyvillään. Liitto on tehnyt jo parikymmentä vuotta työtä, jotta korkeakouluopiskelijoita kohdeltaisiin terveydenhuollossa tasavertaisesti.

”Kunnallinen opiskeluterveydenhuolto toimi tosi vaihtelevasti eri puolilla maata. Joillakin paikkakunnilla asiat olivat hyvin ja kunnat pystyivät kohdentamaan henkilökuntaa työskentelemään nimenomaan opiskelijoiden kanssa. Paikoitellen opiskeluterveydenhuolto jouduttiin kuitenkin järjestämään vähimmäistasolla. Kohtelu ei ollut yhdenvertaista kaikille”, Kirveskoski kertoo.

SAMOK nosti amk-opiskelijoiden terveydenhuollon esiin jo parikymmentä vuotta ennen tuoretta lakiuudistusta. Työ tuotti muun muassa laajan selvityksen aiheesta sekä ohjeistuksen kunnille.

Jahnukainen muistuttaa, että pitkä valmisteluaika on ollut myös hyväksi.

”Uudistus on tarvinnut aikaa kypsyäkseen. Kun lähdetään lakia muuttamaan, se ei tapahdu hetkessä. Amk-opiskelijoiden terveydenhuollon kokeilusta YTHS:llä vuosina 2011‒2014 saatiin paljon tietoa, jolla on ollut lopputuloksen kannalta hyvä vaikutus”, hän lisää.

YTHS purkaa palveluruuhkaa

YTHS:n palvelujen avautuminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on näkynyt ruuhkina alkuvuodesta 2021. Amk-opiskelijat ovat kiirehtineet varaamaan heille uusia, YTHS:n tarjoamia palveluita, kuten mielenterveyspalveluita ja hammashoitoa.

Kirveskoski uskoo, että YTHS saa kysynnän sumat purettua ja tilanne rauhoittuu. Laajentumisen toteuttamiseen oli valtion budjetissa varattu kolme miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Yleis- ja mielenterveyspalveluiden puolella ajanvarauksen alkuvuoden ruuhkat on saatu Kirveskosken mukaan lähes purettua helmikuuhun 2021 mennessä, vaikka koronaepidemia on lisännyt painetta terveydenhuoltoon.

”YTHS on palkannut uudistuksen vuoksi uutta henkilökuntaa, joka alkaa nyt perehdytysten jälkeen siirtyä täyspäiväisesti ajanvaraustyöhön”, hän lisää.

YTHS ohjaa opiskelijoita myös käyttämään verkkopalveluitaan. Jahnukainen muistuttaa, että YTHS on Suomessa terveydenhuollon verkkopalvelujen edelläkävijöitä.

Opiskeluterveyden uudistus madalsi kynnystä päästä hammaslääkäriin

Yhteisöpedagogiikka toista vuotta opiskeleva Terppa Kuismin pitää palveluiden laajenemista hyvänä. Esimerkiksi palveluiden laajeneminen hammashuoltoon on hänen mielestään ilman muuta iso parannus.

”Olen itsekin ajatellut tarkastuttaa hampaani, kun en ole sitä vähään aikaan tehnyt. Uskoisin, että aika moni ammattikorkeakouluopiskelija toimii nyt samoin. Hammashuolto on voinut olla kunnallisella puolella yllättävän kallista”, Kuismin perustelee.

Mikkelin AMK:ssa opiskeleva Terppa Kuismin seisoo kampuksen ulkopuolella
Terppa Kuismin on pääosin tyytyväinen siihen, että YTHS:n palvelut laajenivat myös amk-opiskelijoiden käyttöön. Toiveissa olisi vielä lisää joustavuutta esimerkiksi ajanvarauksiin.

Hän näkee opiskeluterveydenhuollon käytännöissä vielä parantamisen varaa.

”Ainakin nyt alkuvuodesta YTHS:ään on voinut jättää ainoastaan soittopyynnön. Tilaisuus ajanvaraukseen voi mennä ohi, jos ei pystykään vastaamaan juuri silloin, kun sieltä soitetaan. Aiemmin terveydenhoitajalle pystyi jättämään myös viestin, eli siinä mielessä entinen systeemi oli parempi”, Kuismin pohtii.

Kuisminin opiskelupaikka on Mikkelin kampus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:ssa. Mikkelin osaston opiskeluterveydenhuollosta vastasi vuodenvaihteeseen asti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote.

Opiskelijoiden terveyden­huolto mullistui vuoden alussa – mikä kaikki muuttui?
Mitä opiskelijan on syytä tietää uudistuksesta
Opiskelijoiden terveyden­huolto mullistui vuoden alussa – mikä kaikki muuttui?
elämässä.fi

Korkeakouluopiskelija maksaa terveydenhoitomaksun Kelalle

Osa opiskelijoista ei ole tottunut maksamaan opiskeluterveydenhuollosta mitään. Aiemmin yliopisto-opiskelijat maksoivat terveydenhuollosta osana ylioppilaskunnan jäsenyyttä.

Terveydenhoitomaksu on veronluonteinen, eli se pitää hoitaa, käytti palveluita tai ei. Maksaminen vaatii oma-aloitteisuutta, sillä summasta ei lähetetä erikseen laskua. Erillisiä käyntimaksuja ei peritä.

”Maksutavan oikeudenmukaiseksi kokeminen on iso haaste, jonka ratkaisemiseksi SAMOK, Kela ja YTHS ovat tehneet valtavasti töitä. Täytyy muistaa, että uudistus koskee lähes 300 000 opiskelijaa, jotka saattavat olla täysin erilaisissa elämäntilanteissa. On myös valitettavaa, että moni kokee, ettei ole saanut uudistuksesta riittävästi tietoa. Ilman muuta tästä täytyy ottaa opiksi”, Kirveskoski sanoo.

Ainakaan toistaiseksi laskua ei voi lähettää ennakkoon, koska Kela ei voi tietää, ketkä ilmoittautuvat läsnä olevaksi kullekin lukuvuodelle. Maksun joutuvat maksamaan vain läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat.

”Ammattikorkeakouluissa opiskelee paljon myös työssä käyviä ihmisiä, joilla on työterveyspalvelut käytettävissään. Heistä jotkut ovat ihmetelleet, miksi he joutuvat maksamaan palveluista, joita he eivät käytä. Vastaukseksi olen kannustanut selvittämään, kuuluuko työterveyshuoltosopimukseen esimerkiksi suuterveydenhuollon palvelut. Aika harva työnantaja maksaa ne niin kattavasti kuin YTHS”, Kirveskoski huomauttaa.

YTHS palvelee siellä, missä opiskelijat liikkuvat

Kuismin kiittelee YTHS:n ammattikorkeakoululaisille osoittamien palvelupisteiden sijainteja. Ne ovat kaikki kampuksen tuntumassa tai muuten kävellen saavutettavissa.

”Kynnys hakeutua palveluihin on aina matalampi, jos ne ovat siellä, missä asiakkaat muutenkin ovat. Opiskelijoille pelkät matkakustannukset voivat korottaa tuota kynnystä”, Kuismin kuvailee.

Hän arvioi, että terveydenhoitomaksun vuoksi moni opiskelija käy tarkastuksissa aiempaa ahkerammin.

”Varmaan aika moni varaa nyt ajan vuosienkin tauon jälkeen esimerkiksi juuri hammastarkastukseen. Ihan jo senkin vuoksi, että maksu pitää joka tapauksessa maksaa. Näinhän sen pitäisi myös olla. Nyt saa yhdellä perusmaksulla laajan kirjon palveluita, jotka ovat aika arvokkaita kunnallisella puolella. Terveydenhuolto ei saisi olla kenellekään säästökysymys”, Kuismin painottaa.

Vastaanottopalveluita opiskelijoille 52 paikkakunnalla

  • Keväästä 2021 alkaen jokainen perustutkintoa suorittava, läsnä olevaksi ilmoittautunut korkeakouluopiskelija maksaa lukukausittain terveydenhoitomaksun Kelaan. Kelalla onkin uudistuksen jälkeen iso rooli korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestäjänä, ja se vastaa palveluiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta koko maassa.
  • Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittaa pääosin valtio, jonka osuus rahoituksesta on 77 prosenttia. Opiskelijoiden maksamalla terveydenhoitomaksulla katetaan rahoituksesta 23 prosenttia.
  • Lähivastaanottopalveluita on saatavilla 52 paikkakunnalla. Näistä 21:llä on YTHS:n oma palvelupiste. Muilla paikkakunnilla lähivastaanottopalvelut tuottaa yhteistyökumppani.
  • Uudistuksen myötä YTHS:n omien palvelupisteiden määrä lähes tuplaantui. Omat palvelupisteet ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä opiskelupaikkakunnastaan riippumatta.

Juttua on päivitetty 22.2.2021 klo 23.10. Valtion budjettia koskevaan lauseeseen on korjattu oikea vuosi.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet