Talouden taantumat jättävät työmarkkinoille pitkäkestoisen varjon.
Suomen 1990-luvun laman aikana puhuttiin työttömyyden kovasta ytimestä. Sen muodostivat myöhäisessä keski-iässä työttömiksi jääneet, joista osa syrjäytyi lopulta kokonaan työmarkkinoilta. Nykyisen hitaan talouskasvun aikana työttömyyden kova ydin uhkaa syntyä nuorimmista ikäluokista.
Talouden laskukaudet eivät kohtele kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla.
Talouden laskukaudet eivät kohtele kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla.
Raskaimman taakan joutuvat usein kantamaan nuorimmat ikäluokat, jotka ovat vasta vakiinnuttamassa asemiaan työmarkkinoilla. Oppilaitoksista valmistuvilla on vaikeuksia löytää ensimmäistä oman alan työpaikkaa, ja työsuhteet ovat usein määräaikaisia. Työpaikoilla työvoiman vähennykset kohdistuvat ensimmäisenä osa-aikaisiin tai määräaikaisiin työntekijöihin, jotka ovat usein nuoria.
Taantuman vaikutukset työmarkkinoille tuleviin eivät ole myöskään sukupuolineutraaleja. Globaalin rahoituskriisin jälkeisen taantuman aikana työpaikkoja on menetetty varsinkin teollisuudessa. Lisää työpaikkoja on sen sijaan syntynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden kaltaisille naisvaltaisille aloille.
Suomessa on odotettavissa seuraavan vuosikymmenen aikana selvästi viime vuosikymmeniä hitaampaa talouskasvua. Tämä muodostaa uhkan hyvinvointivaltion rahoitukselle ja vauhdittaa toimenpiteitä talouden kasvumahdollisuuksien sekä julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi. Näkymien kohentaminen vaatii työllisyyskehityksen, innovaatioiden sekä niin uusien kuin vanhojenkin yritysten toimintaedellytysten parantamista.
Julkista taloutta vahvistamalla parannetaan myös nuorten oman talouden näkymiä.
Julkista taloutta vahvistamalla parannetaan myös nuorten oman talouden näkymiä. Jos sopeuttamistoimia jätetään tekemättä, nykyiset nuoret joutuvat aikanaan sekä maksamaan valtaosan suurten ikäluokkien eläkkeistä ja terveys- ja hoivapalveluista että hoitamaan edellisen sukupolven velat. Varsinkin huoltosuhteen parantaminen työllisyysastetta kasvattamalla on tärkeää, jottei yksittäisen palkansaajan verorasitus kasva kohtuuttoman suureksi.
Työssä olevien reaktiot heikentyneeseen työmarkkinatilanteeseen riippuvat työmarkkinoille siirtymisen tai niiden ulkopuolella pysymisen kannusteista. On nuoria, jotka katsovat, että heillä on mielekkäitä vaihtoehtoja palkkatyölle.
Vaihtoehdot voivat olla perusteltuja yksilön kannalta, mutta jos saman valinnan tekee suuri joukko nuoria, sillä on merkittävät yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset. Verotusta, opintotukijärjestelmää ja sosiaaliturvaa sekä työmarkkinoiden toimintatapoja muuttamalla voidaan tehokkaasti vaikuttaa työn, opiskelun ja vapaa-ajan välillä tehtäviin valintoihin.
