Ennen suurta remonttia on hyvä selvittää, miten työ kannattaa tehdä, jotta tulee hyvää jälkeä. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus on yksi Suomen historian suurimmista putkiremonteista.
Jotta sosiaaliturvan kokonaisuudistus onnistuu, päättäjien ja toimeenpanijoiden on tiedettävä, mitä tehdään ja miksi. Sosiaaliturvamallien kansainvälinen vertailu voi antaa arvokasta lisätietoa komitealle, kun se etsii ratkaisuja tulevaisuuden sosiaaliturvaan.
Onko sosiaaliturvamallien vertailu mahdoton tehtävä?
Sosiaaliturvamallien arviointi on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Mikä toimii yhdessä maassa ei välttämättä toimi toisessa.
Väestörakenne voi poiketa kahdessa eri maassa täysin toisistaan. Toisessa maassa voi olla paljon vanhuksia ja toisessa taas paljon lapsiperheitä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaisia etuuksia maiden kansalaiset tarvitsevat.
Väestörakenne, historia ja kulttuuriset arvot vaikuttavat muiden muassa siihen, miten sosiaaliturvaa rakennetaan.
Myös historia, kulttuuriset arvot sekä sosiaaliturvan ja palveluiden suhde vaikuttavat siihen, miten sosiaaliturvaa rakennetaan. Toisissa maissa sosiaalietuuden saa pääosin rahana ja toisissa palveluna.
”Esimerkiksi Etelä-Euroopassa perheellä ja suvulla on suurempi merkitys ihmisten elämässä. Siellä ajatellaan, että perhe on ensisijainen tuki ja elättäjä, kun taas Suomessa turvaudutaan helpommin yhteiskunnan apuun. Aina emme tiedä, mikä on syy ja mikä on seuraus. Esimerkiksi Suomessa kannustetaan sekä kulttuurisesti että sosiaaliturvan tasolla itsenäistymään varhain verrattuna moniin muihin maihin”, kuvaa Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Omaisten antaman hoiva voi olla oleellinen osa sosiaaliturvaa.
Omaisten antaman hoiva vaikutus ei välttämättä näy lainkaan tilastoissa, mutta se on oleellinen osa sosiaaliturvaa.
”Emme Suomessakaan tiedä, kuinka paljon eläkkeellä olevat isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan. Ikääntyneiden hoiva ja omaisten rooli tulevat olemaan meillä iso kysymys. Yhteiskunnalle tulee todella merkittävä säästö siitä, jos omaishoitaja pystyy huolehtimaan omaisestaan kotona eikä uuvu”, toteaa Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
Sosiaaliturvan Suomi‒Tanska-maaottelu?
Haasteista huolimatta sosiaaliturvamallien vertailu kannattaa. Sosiaaliturvan kehittämiseen voi vertailemalla saada käytännössä koettua tietoa. Kehittämisessä ei siis olla pelkästään mallintamisen varassa.
Vertailuun kannattaa valita maita, joissa on sekä samanlaisia että toisistaan poikkeavia piirteitä.
Sosiaaliturvan uudistamiskomiteaa vetävä THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio muistuttaa, että vertailuun kannattaa valita maita, joissa on sekä samanlaisia että toisistaan poikkeavia piirteitä.
Hyvä esimerkki toimivasta vertailuparista ovat Suomi ja Tanska. Kummatkin ovat pohjoismaisia hyvinvointivaltioita, mutta niissä on päädytty hyvin erilaisiin sosiaaliturvamalleihin.
Mikrosimuloinnissa lainataan naapurin sosiaaliturvamallia
Yksinkertaisinta olisi mitata sosiaaliturvamallin onnistumista numeerisin tai taloudellisin mittarein. Nämä sosiaaliturvamallin tuloskeskeiset vertailut voivat perustua bruttokansantuotteeseen, mediaanituloon tai köyhyysasteeseen.
Sosiaaliturvaa voi vertailla mittaamalla yksittäisten etuuksien vaikutuksia. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi EUROMOD-mikrosimulointimalli.
Mikrosimuloinnin avulla voidaan vertailla EU-maiden verojen ja etuuksien vaikutuksia kotitalouksien tuloihin ja työn kannustimiin kunkin maan väestössä.
Mikrosimuloinnin avulla voidaan vertailla EU-maiden verojen ja etuuksien vaikutuksia kotitalouksien tuloihin ja työn kannustimiin.
”Mallin avulla voidaan ikään kuin siirtää jonkun EU-maan malli toiseen maahan ja vertailla eroavaisuuksia tiettyjen osa-alueiden suhteen. Sosiaaliturvajärjestelmä voidaan pilkkoa osiin ja keskittyä esimerkiksi vain työttömien tilanteeseen tai lapsiperheisiin”, kuvaa Ilmakunnas.
Kelan asumistukiraportissa on vertailtu asumistuen ominaisuuksia eri maissa. Vertailun tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi, kuka on oikeutettu tukeen ja mihin tukea saa.
Asumistukien vertailu osoittaa, että Suomen, Tanskan ja Ruotsin asumistukijärjestelmien poikkeavuuksia selittävät myös erot asuntomarkkinoissa. Tanskassa ja etenkin Ruotsissa vuokra-asuntomarkkinat ovat pitkälti säänneltyjä.
Sosiaaliturvan stressitasoa mittaamassa
Etuuksien vertailu paljastaa myös niiden kestävyyden kriisin iskiessä. Työttömyyttä tutkittaessa kiinnitetään esimerkiksi huomiota työttömyysturvan kestoon, sanktioihin ja toimeentulotuen ehtoihin.
OECD-taxben-laskentatyökalun avulla voi vertailla, kuinka paljon perheen tulot vähenisivät esimerkiksi työttömyyden seurauksena ja pelastaisiko sosiaaliturva köyhyydeltä. Se paljastaa myös, kuinka hyvin sosiaaliturvamalli kestää koronapandemian kaltaisia yhteiskunnallisia kriisejä.
Taloudellisen kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että ihmiset tuntevat hyötyvänsä sosiaaliturvasta.
Taloudellisen kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että ihmiset tuntevat hyötyvänsä sosiaaliturvasta. Silloin he ovat myös valmiita osallistumaan järjestelmän kustannuksiin esimerkiksi maksamalla veroja, jos järjestelmä kustannetaan verorahoin.
”Kun järjestelmä on hyvä ja sen hyödyt näkyviä, ihmiset ovat siitä valmiita maksamaan”, uskoo Ilmakunnas.
”Järjestelmä voi tähdätä julkisen talouden tasapainoon ja menojen pienentämiseen.”
Sosiaaliturvaa voidaan lähestyä Mikkolan mukaan taloudellisen kestävyyden kannalta hyvin monen talouspoliittisen suuntauksen näkökulmasta.
”Järjestelmä voi tähdätä julkisen talouden tasapainoon ja menojen pienentämiseen. Toisaalta sosiaaliturva voidaan nähdä investointina hyvinvoivaan ja terveeseen työvoimaan, joka voi sitten myöhemmin tuottaa verotuloja, joilla sosiaaliturvajärjestelmää rahoitetaan”, hän lisää.
Varmaa kuitenkin on, että sosiaaliturva ei yksinään voi ratkaista julkistalouden haasteita.
Näin eriarvoisuuden vähenemistä voitaisiin mitata
Koska Suomessa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaaliturvamallin onnistumisen keskeinen mittari olisi Suomen kannalta eriarvoisuuden väheneminen.
Eriarvoisuus ja sen mittarit voidaan Moision mukaan luokitella taloudellisen eriarvoisuuden, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen sekä terveyden eriarvoisuuden mittareihin.
Köyhyys on oleellinen eriarvoisuuden mittari.
Taloudellisesti arvioituna köyhyys on oleellinen eriarvoisuuden mittari. Köyhyysasteen perusteella voidaan laskea, kuinka suuri osa kotitalouksista jää toimeentulossaan alle köyhyysrajan.
Köyhyysraja määritellään yleensä suhteessa väestön keskimääräisiin tuloihin. Raja ilmoitetaan prosenttiosuutena mediaanitulosta, ja osuus on yleisimmissä määritelmissä 40-60 prosenttia.
EU käyttää köyhyysrajan määrittelyssä 60 prosenttia mediaanitulosta. Maailmanpankin määritelmän mukaan köyhyysrajan alapuolella ovat ihmiset, joiden on pärjättävä alle 1,90 dollarilla päivässä.
Toisaalta köyhyysasteella tai muilla tulonjakomittareilla saatavat tulokset eivät kerro vain eroista sosiaaliturvassa, vaan niihin vaikuttavat myös esimerkiksi verotus ja palkkaerot.
”Vertailussa taloudelliset mittarit dominoivat, sillä ne ovat yksiselitteisempiä ja helpommin saatavilla. Eriarvoisuutta perusoikeuksien toteutumisessa, kuten syrjintää, on hankalampi mitata”, Moisio kuvaa.
Mihin suuntaan maailma vie sosiaaliturvaa?
Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden kannalta, kun vertaillaan sosiaaliturvamalleja? Minkälainen malli menestyy tulevaisuudessa?
Globalisoitunut maailma ja kulttuurinen muutos kiistämättä haastavat sosiaaliturvaa.
”Nykysukupolvet pystyvät riskinottoon aiempia sukupolvia paremmin.”
Mikkola korostaa, että nykysukupolvet pystyvät riskinottoon aiempia sukupolvia paremmin. Työelämää pitää Mikkolan mukaan kehittää tulevia sukupolvia ajatellen kannusteiden, ei sanktioiden kautta.
”Yhä enemmän pitäisi kehittää yksilöllisiä ratkaisuja, eikä tarjota samaa kaikille.”
Ilmakunnas on korostaa, että ratkaisuja pitää saada erityisesti keikka- ja alustatyön ja yrittäjyyden välimaastoon.
”Meillä tulisi olla herkkyyttä tunnistaa uusia työn muotoja. Freelancereiden tulotaso voi vaihdella ja sen tasaaminen olisi tärkeää. Sosiaaliturvan tulisi antaa enemmän joustavuutta tulojen vaihdellessa eikä leikata välittömästi etuuksia.”
Maahanmuuttoa ei voida myöskään sivuuttaa sosiaaliturvakeskustelussa. Kun syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee, tarvitsemme lisää työvoimaa. Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.
”Palveluiden ja sosiaaliturvan yhdistäminen on yhä tarpeellisempaa, koska maahanmuuttajilla ei ole hiljaista tietoa Suomen työmarkkinoista ja vastaan tulee muun muassa kielihaasteita”, kertoo Ilmakunnas.
Ainoaa oikeaa sosiaaliturvan mittaria ei ole
Moision mukaan ei ole syytä olettaa, että olemassa olevat sosiaaliturvan mallit ovat päätepysäkki.
Koronakriisi on herättänyt monissa maissa keskustelun perustulosta. Suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluva lähes päättymätön työmarkkinatuki ja subjektiivinen oikeus toimeentulotukeen jäävät monissa muissa maissa haaveeksi.
Kaikki kolme asiantuntijaa ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaaliturvamallien arvioinnissa pitäisi mitata myös perusoikeuksien toteutumista. Sukupuolten välinen tasa-arvo, palkkaerot ja vähemmistöjen syrjintä ovat yhä todellisuutta.
”Onneksi asenneilmapiiri on muuttunut ja erityisesti uudet sukupolvet ovat nostaneet esiin tasa-arvon kannalta tärkeitä asioita”, kertoo Moisio.
”Ei ole yksiselitteistä totuutta siitä, mikä mittari on tärkein. Vastaus riippuu siitä, miten hyvinvointi kussakin maassa määritellään. Se ratkaisee, millaista mittaria arvioinnissa kannattaa käyttää”, Mikkola lisää.
Miksi Tanskan malli nousee aina esiin?
Tanskassa palvelut ovat erottamaton osa sosiaaliturvaa, kun taas Suomessa palvelut ja taloudelliset etuudet tuotetaan erillään. Meillä on sosiaaliturvassa mukana paljon palveluita, joita ei aina lasketa vertailuissa mukaan.
Tanska on kulkenut sosiaaliturvassa omaa linjaansa, joka on saanut laajan poliittisen hyväksynnän. Maassa on korkea vähimmäismääräinen sosiaaliturva, vastikkeellisuus on suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa ja vähimmäismääräiset eläkkeet ovat korkeammat.
Tanskan sosiaaliturva on velvoittavaa, eli täysimääräisiä etuuksia ei voi saada tekemättä jotain niiden eteen. Sosiaaliturvaan kuuluvat palvelut, kuten työllistymispalvelut, auttavat tanskalaisia velvoitteiden toteuttamisessa.
Kaikki eivät Tanskassa ole sosiaaliturvaan oikeutettuja. Esimerkiksi maahanmuuttajia on rajattu ulkopuolelle.
Suomessa lasta voi hoitaa kotona kolmevuotiaaksi asti kotihoidon tuella. Tanskassa lapset viedään päivähoitoon aiemmin, yleisesti jo 1–2-vuotiaina. Moni lapsi aloittaa päivähoidossa jo alle yksivuotiaana.
Tanskassa on samanlaiset perusterveydenhuoltopalvelut koko väestölle. Heillä on omalääkärijärjestelmä ja parhaassa tapauksessa henkilöllä voi olla sama lääkäri koko elämän.
Suomessa on erillinen työterveyshuolto työelämässä oleville, mutta työelämän ulkopuolella olevat kuuluvat kunnallisen terveydenhuollon piiriin.
Jaahttps://sosiaalivakuutus.fi/mista-mittarit-sosiaaliturvan-kauneuskilpailuun-%e2%80%92-ken-on-maista-parhain-sosiaaliturvassa/#box-story-0
Näistä maista Suomi voisi ottaa oppia
- Belgia: ”Belgia luetaan kansainvälisissä vertailuissa joskus Keski-Euroopan ryhmään, joskus taas Pohjoismaiden joukkoon. Olisi mielenkiintoista tutkia lisää heidän reseptiään ja tunnuslukujaan erityisesti etuuksien ja palveluiden suhteen.” (Ilari Ilmakunnas)
- Britannia: ”Britanniassa on tehty iso Universal Credit -uudistus. Siinä on monia elementtejä, joita suomalaisessakin keskustelussa on ollut esillä, kuten yksinkertaistaminen, eri etuuksien yhdistäminen sekä työtulojen ja sosiaaliturvan yhdistäminen toimeentulossa. Toimeenpanossa on kuitenkin ollut vaikeuksia.” (Hennamari Mikkola)
- Hollanti: ”Osa-aikatyö on Alankomaissa hyvin tyypillistä. Heidän sosiaaliturvansa vastaa hyvin tällaiseen työskentelyn muotoon.” (Ilari Ilmakunnas)
- Singapore: ”Monissa maissa asuntopolitiikkaan panostetaan paljon ja se nähdään osana sosiaalipolitiikkaa. Suomessa asumista tuetaan suoraan rahalla. Singaporessa sen sijaan suurin osa ihmisistä asuu valtion omistamissa vuokra-asunnoissa.” (Pasi Moisio)
- Viro: ”Viro on pieni ja ketterä maa, jonka sosiaaliturva on pitkälle automatisoitu. Viro on itsenäistymisen jälkeen muutamassa vuodessa pystynyt löytämään nopeita ja luovia ratkaisuja digitaalisissa palveluissa esimerkiksi sähköisen henkilökortin avulla.” (Hennamari Mikkola)
https://sosiaalivakuutus.fi/mista-mittarit-sosiaaliturvan-kauneuskilpailuun-%e2%80%92-ken-on-maista-parhain-sosiaaliturvassa/#box-story-1
Kirjoitus on artikkelisarjan ”Mikä maa tarjoaa asukkailleen parasta sosiaaliturvaa?” ensimmäinen osa.
Jutun kainalosta on 23.9.2020 poistettu maininta OECD:n Faces of Joblessness -raportista, jonka tulokset julkistetaan lokakuussa 2020.