Hallitusohjelma sisältää ehdotuksen uudenlaisesta Kela-korvausmallista. Mallin tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon saatavuutta, kun useammalla asiakkaalla olisi mahdollisuus käyttää myös yksityisiä yleislääkäripalveluita.
Mallia on valmisteltu Kelassa hallitusneuvottelijoiden pyynnöstä. Sen lopullinen sisältö, toteutus ja aikataulu ovat uuden hallituksen käsissä.
Uusi korvausmalli on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen ja tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola vastaavat korvausmallia koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.
1. Mitä uusi Kela-korvausmalli käytännössä tavoittelee ja tarkoittaa?
Hallitusohjelman mukaan uusi Kela-korvausmalli olisi määräaikainen keino parantaa hoitoon pääsyä hyvinvointialueiden perusterveydenhuollossa.
Jos malli toteutuu sellaisena kuin Kela on alun perin kaavaillut, se tarkoittaa, että asiakas voi valita, meneekö yleislääkärille sote-keskukseen tai yksityiselle lääkärille. Lääkärikäynnin hinta olisi asiakkaalle sama riippumatta siitä, kumman vaihtoehdon hän valitsee.
Meidän näkemyksemme mukaan malli lisäisi yhdenvertaisuutta terveyspalveluissa ja olisi myös kustannustehokas tapa lyhentää hoitojonoja. Malli vapauttaisi resursseja julkisessa terveydenhuollossa niille ihmisille, joiden palvelutarve on suuri ja edellyttää moniammatillista palvelua. Joustavaa mallia voidaan helposti myös muuttaa ja kehittää. Se voi olla voimassa määräajan, tai se voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa.
Parhaillaan odottelemme, että hallitusohjelman linjaukset etenevät normaaliin päätöksentekoprosessiin. Sen jälkeen selviää, missä muodossa malli lopulta toteutuu. Korvausmalli vaikuttaa joka tapauksessa laajasti Kelaan, asiakkaisiimme ja kumppaneihimme.
2. Paljonko uuden Kela-korvausmallin kustannukset ovat?
Hallitusohjelman mukaan mallin kustannukset ovat 335 miljoonaa euroa. Rahoituksen tarkka kohdentuminen ja jaksotus tarkentuu jatkovalmistelussa. Ohjelmassa todetaan, että rahoitus allokoidaan kohdevuosille tarkoituksenmukaisella, mahdollisimman etupainotteisella ja vaikuttavalla tavalla.
Kela esitti hallitusohjelmakuulemisissa erilaisia vaihtoehtoisia laskelmia uuden Kela-korvausmallin kustannuksista. Emme kuitenkaan vielä tiedä, mikä lopullinen korvausmalli on.
3. Mitä mallin onnistuminen vaatii meiltä Kelassa ja hyvinvointialueilta?
Tärkeintä on, että malli suunnitellaan ja toimeenpannaan alusta lähtien laajassa yhteistyössä. Toimeenpanijoiden eli hyvinvointialueiden ja Kelan on tärkeää olla mukana lainsäädäntötyössä alusta lähtien, jotta ymmärrys mallin yksityiskohdista kasvaa ja terveydenhuollon toimeenpanon näkökulma saadaan esiin.
Mallia on tuoreeltaan kritisoitu esimerkiksi siitä, ettei se kata pitkäaikaissairaiden tarpeita. Malli onkin ensisijaisesti tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tietävät, mitä hoitoa tarvitsevat. Siihen voidaan luoda alkuvaiheeseen palvelutarpeen kartoitus, jolloin pitkäaikaissairaat ja paljon palveluja tarvitsevat ihmiset ohjataan oikeiden palvelujen piiriin. Kun malli mahdollistaa pääsyn yleislääkärille nykyistä helpommin, myös pitkäaikais- ja monisairaat pääsevät sujuvammin tarvitsemansa palvelun piiriin.
Hyvinvointialueet vastaavat oman alueensa asukkaiden terveydenhuollon palveluista ja siitä, että asukkaat pääsevät hoitoon tarpeensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Toimintamalli vaatii hyvää yhteistyötä, käytäntöjen sopimista ja tiedon liikkumista Kelan, hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien kesken.
4. Miten Kela on tukemassa sitä, että malli saavuttaa tavoitteensa?
Ensinnäkin Kelalla on kyky ja lähes valmiit tietojärjestelmät hoitaa uusi Kela-korvausmalli. Lisäksi Kelalla on parhaat edellytykset toimia ”tietoalustana”, jolla on kattavasti tietoa eri sote-toimijoista, kuten työterveyshuollosta ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Tieto siitä, missä palvelussa ja järjestelmässä asiakas milloinkin liikkuu, auttaa hyvinvointialueita ohjaamaan palvelutuotantoaan ja kehittämään toimintaansa.
Kelassa voimme analysoida myös yksityisen markkinan ja asiakasrakenteen kehittymistä. Nykyinen järjestelmä ei esimerkiksi ota huomioon sitä, että myös terveydenhuollon palvelujen jonottaminen maksaa yhteiskunnalle. Kela voisikin tuottaa tietoa siitä, paljonko jonottaminen maksaa sosiaaliturvaetuuksien puolella. Kokonaisuuden pitää toimia järkevästi, jotta säästöjä voidaan saada aikaiseksi.
Hallitusohjelmassa on myös useita hyviä kirjauksia sekä Kanta-palvelujen kehittämisestä että asiakastiedon liikkuvuuden edistämisestä. Kannan avulla tieto kulkee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä, mikä on tärkeää silloin, kun potilas käy hoidettavana eri paikoissa.
Kelassa olemme myös valmiita pohtimaan tarkemmin, miten 335 miljoonaa euroa kohdennettaisiin kustannustehokkaimmin niin, että eri väestöryhmien tarpeet otetaan huomioon.
5. Millaista uutta tietoa uusi Kela-korvausmalli voisi tarjota yhteiskunnalle?
Malli antaa paljon mahdollisuuksia yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja sekä Kelan etuustietoa. Näin hyvinvointialueet voivat saada tietoa niin toiminnan johtamiseen kuin strategiseen kehittämiseen.
Esimerkiksi hoitojonoissa oleville ihmisille maksettujen sairauspäivärahojen määrän vähenemisestä voitaisiin saada tietoa hyvinvointialueittain ja kunnittain. Terveydenhuollossa jonottaminen ei maksa vain asiakkaalle ajallisesti ja elämänlaadullisesti, vaan siitä seuraa myös rahallisia kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle.
Kelan tuottaman ajantasaisen tiedon avulla hyvinvointialueet voisivat seurata, missä asiakkaat ovat ja mitä palveluja he käyttävät. Pystymme myös seuraamaan tarkasti, paljonko rahaa kuluu mallin toimeenpanoon ja paljonko se puolestaan säästää esimerkiksi sairauspäivärahamenoissa.
***
Seuraamme Kelassa korvausmallin käsittelyn etenemistä ja päivitämme tätä juttua, kun tiedot uudesta Kela-korvausmallista tarkentuvat.
