Suomessa on keskusteltu viime viikkoina vilkkaasti työperäisestä maahanmuutosta ja siitä, olisiko sitä tarpeen lisätä. Aihe on pinnalla myös parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. Myös se on herättänyt keskustelua, onko Suomi ylipäätään houkutteleva kohdemaa, ja miten Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten työntekijöiden silmissä voitaisiin lisätä.
Kela on usein mukana Suomessa pidempään olleiden ihmisten elämässä, ja siksi näemme läheltä, millaisia haasteita ihmiset kokevat Suomeen tullessaan. Myös Kelan toiminnalla on vaikutusta siihen, miten Suomen tavoitteet työperäisen maahanmuuton suhteen toteutuvat.
Arjen toimivuus ja ennakoitavuus tärkeää
Suomeen tulleille ihmisille koko perheen käytännön arjen toimivuus ja ennakoitavuus on kokemuksemme perusteella tärkeää – maahantulon syystä riippumatta. Suomeen muuttajat ovat hyvin moninainen ihmisryhmä, joten heidän kokemissaan haasteissakin on eroja. Tietyt Kela-asioihin liittyvät kehittämistarpeet kuitenkin toistuvat eri tilanteissa.
Haasteita aiheuttaa ensinnäkin lainsäädäntö. Eri viranomaiset määrittelevät esimerkiksi perheenjäsenet, tulot ja oleskeluoikeuden eri tavoin. Nämä eroavuudet vaikeuttavat maahan tulijoiden mahdollisuuksia ennakoida omaa ja perheenjäsentensä tilannetta maahantulon jälkeen.
Viranomaiset ja muut toimijat eivät myöskään tee tällä hetkellä yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla, jotta maahan muuttaneen arki lähtisi sujumaan. Esimerkiksi henkilötunnuksen tai pankkitilin saaminen voi olla hyvin hidasta. Tämä hankaloittaa monia käytännön asioita, kuten mahdollisuutta hakea ja saada Kelasta etuuksia, joihin ihminen olisi muuten oikeutettu. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa pitäisikin parantaa muun muassa varmistamalla, että eri lainsäädännöt mahdollistavat joustavan toiminnan Kelan ja muiden viranomaisten (kuten Digi- ja väestötietovirasto ja Maahanmuuttovirasto) välillä.
Maahan muuttaneiden arkea hankaloittaa myös se, että eri toimijoiden digitaalisia palveluita voi saada pitkälti vain suomeksi ja ruotsiksi. Yhteiskunnan palvelujen kokonaisuuden hahmottaminen ei ole helppoa syntyperäisille suomalaisillekaan, ja vielä haastavampaa se on muualta muuttaneille. Vaarana onkin, että maahan muuttaneelta tai hänen perheenjäseneltään jäävät tarpeelliset palvelut saamatta, mikä voi myös hankaloittaa kotoutumista. Tulevan hallituksen pitäisikin Kelan mielestä löytää keinoja, joilla mahdollistaisimme asioinnin eri palveluissa suomen ja ruotsin lisäksi vähintään englanniksi.
Säännöt ja prosessit selkeämmiksi
Mitä selkeämpiä säännöt ja prosessit arjen kannalta olennaisissa peruspalveluissa ovat, sitä nopeammin Suomeen muuttavat pääsevät yhteiskuntaan ja työelämään kiinni. Yksinkertaiset säännöt myös virtaviivaistavat hallinnon prosesseja, ja säädösten välisen yhteentoimivuuden parantaminen vähentäisi hallinnollisia kustannuksia.
Kela ja muut yhteiskunnan palvelut ovat tärkeässä roolissa siinä, että maahan muuttaneen arki lähtee sujumaan, ja että hän pystyy perheineen suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Tulevan hallituksen onkin tärkeää varmistaa, että maahanmuuttoa koskevat säännökset ja viranomaisten käytännöt tukevat Suomen työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä tavoitteita.
