Kelan hoitaman sosiaaliturvan kokonaismenot lisääntyvät vuodesta 2008 vuoteen 2016 asti keskimäärin 1,9 % vuodessa. Eniten lisäystä selittää työttömyysturvamenojen kasvu. Asumistukimenot kasvavat seuraavaksi eniten. Hallituksen esittämät yli 200 milj. euron leikkaukset sairaanhoitovakuutukseen taittavat Kelan kokonaiskulujen lisäyksen vuonna 2016.
2000-luvun alussa sairausvakuutus kasvatti kuluja
Kelan kokonaismenot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 reaalisesti 874 milj. euroa (7 %) eli keskimäärin 0,9 % vuodessa. Etuusmenojen lisäys johtui lähinnä työtulovakuutuksen ja sairaanhoitovakuutuksen noin 50 %:n kasvusta.
Myös vammaisetuuksien menot suurenivat väestön ikääntyessä. Asumisen tuet kasvoivat lähinnä eläkkeensaajien määrän suurentuessa. Muiden etuusryhmien menot pienenivät. Eläke-etuudet vähenevät työeläkejärjestelmän ”kypsymisen” vuoksi. Lapsietuudet ja opintoetuudet vähenivät pääasiassa siksi, että opintoraha ja lapsilisä eivät olleet indeksiin sidottuja. Eniten pienenivät työttömyysturvan menot (28 %) työttömyyden hellittäessä.
Tarkastelukauden merkittävin muutos maksajien rahoitusosuuksissa liittyi vuoden 2006 sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen. Silloin vakuutettujen rahoitusosuus kasvoi ja Kelalle tuloutetut alv-osuudet lopetettiin. Kuntien osuudet kasvoivat ja valtionosuudet pienenivät 2006–2007, koska kunnat alkoivat rahoittaa osuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta.
Työttömyys on lisännyt kuluja vuodesta 2008
Kelan hoidettavaksi on siirtynyt viime vuosina elatustuki (2009–) ja vammaisten tulkkauspalvelu (2010–). Tässä tarkastelujaksossa uusina etuuksina tulivat mukaan maahanmuuttajien erityistuki (2003–2011), pitkäaikaistyöttömien eläketuki (2005–2009) ja takuueläke (2011–).
Kelan hoitaman sosiaaliturvan kokonaismenot kasvavat vuodesta 2008 vuoteen 2016 reaalisesti 2 078 milj. euroa (16 %) eli keskimäärin 1,9 % vuodessa. Etuusmenojen lisäys johtuu työttömyysturvan kasvusta (139 %) ja asumistukien (61 %) kasvusta. Tätä selittää vuonna 2008 alkanut huono talous- ja työllisyyskehitys.
Etuuksiin tehdään jatkuvasti pieniä muutoksia. Euromääräisesti suurimpia rakenteellisia parannuksia viime vuosina ovat olleet työttömyysturvan tasokorotus vuonna 2012 ja uusi asumistukilaki, joka tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Kasvanut työttömyys ja mainitut uudistukset ovat tärkeimmät syyt siihen, että työttömyysturvan ja asumistuen etuusmenojen yhteenlasketut kulut ovat tarkastelukaudella lisääntyneet 1 950 milj. eurolla.
Lääkekorvaukset leikkurissa
Valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet myös Kelaan. Lääkekorvausmenojen kasvua on pyritty hillitsemään lainsäädännön ja korvausjärjestelmän muutoksilla mm. vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2013. Viime vuosina suurimmat euromääräiset etuusleikkaukset ovat kohdistuneet sairaanhoitovakuutukseen.
Vuodesta 2008 vuoteen 2016 sairaanhoitovakuutuksen kulut vähenevät 83 milj. eurolla (4 %). Nämä säästöt painottuvat ensi vuoteen. Vammaisetuudet kasvavat 40 %, työtulovakuutuksen menot 12 % ja opintoetuudet 6 %. Eläke-etuudet sen sijaan vähenevät 11 %, samoin lapsietuudet 2 %.
Vuosina 2009–2010 valtion rahoitusosuudet kasvoivat ja työnantajien osuudet vähenivät, koska työnantajien kansaneläkemaksu lakkautettiin huhtikuussa 2009.
Työttömyysturvakulut pienenevät viiveellä
Valtiovarainministeriö ennustaa kuluvan vuoden bruttokansantuotteen pysyvän lähes ennallaan. Ensi vuoden kasvuksi arvioidaan 1,3 %.
Vuonna 2015 työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysaste nousee kuluvana vuonna 9,6 %:iin ja laskee vain hiukan vuonna 2016. Kuluvana vuonna kuluttajahinnat laskevat arviolta 0,1 % ja nousevat 1,1 % vuonna 2016. Vuonna 2015 palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,5 % ja 1,5 % vuonna 2016.
Työmarkkinatuen saajien määrä seuraa työttömyysasteen laskua viiveellä.
Vaikka työttömyysasteen oletetaankin laskevan vuodesta 2016 lähtien, työmarkkinatuen saajien määrät seuraavat tätä kehitystä viiveellä. Suuri osa yleisen asumistuen ruokakuntiin kuuluvista työikäisistä saa työmarkkinatukea.
Kelan kokonaiskulut vuonna 2016 ovat 14,9 mrd. euroa käyvässä rahassa. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 etuusmenot vähenevät reaalisesti 0,7 %. Ainoastaan työttömyysturvan ja asumistuen menojen arvioidaan kasvavan.
Valtio rahoittaa kokonaiskuluista 10,2 mrd euroa. Sairausvakuutuksen kuluista rahoitetaan vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla 1,9 mrd. ja työnantajien maksuilla 1,7 mrd. Kuntien 0,9 mrd. euron suorituksilla rahoitetaan lastenhoidon tukea ja työttömyysturvaa. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan työttömyysturvaa 0,2 mrd euroa.
Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät
Kansaneläkeindeksiin (KEL) sidotut etuudet pienenevät vuonna 2016, koska vuoden 2015 inflaatio painui miinukselle. Vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen negatiivisen inflaation vuoksi KEL:n pisteluku ja siihen sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %. Indeksiin sidottuja etuuksia ovat kansaneläkkeet, vammaisetuudet, yleinen perhe-eläke, lastenhoidon tuet, työttömän perusturva ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat. Indeksitarkistus vähentää Kelan etuusmenoja 21 milj. euroa vuonna 2016.
Hallituksen esityksen mukaan opintotuki ja lapsilisä poistetaan indeksitarkistuksen piiristä 2016, joten niiden euromäärät säilyvät vuoden 2015 tasolla. Hallituksen esityksen mukainen takuueläkkeen tasokorotus lisää menoja 30 milj. euroa vuodessa. Ruokavaliokorvauksen lakkauttamisella säästetään 10 milj. euroa.
Sairaanhoitovakuutuksen leikkaukset taittavat kulujen kasvun
Vuoden 2016 säästöarviot perustuvat 16.11.2015 annettuihin hallituksen esityksiin. Aiemmin päätettyjen 58 milj. euroa lääkekorvaussäästöjen lisäksi hallitus esittää nyt lisäsäästöjä lääkekorvauksiin siten, että säästö on yhteensä 78 milj. vuonna 2016.
Hallitus esittää matkakorvausten kustannuksista säästettäväksi 25 milj., hammaslääkärinkorvauksista 40 milj. ja lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksista yhteensä 38 milj. Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta säästetään 21 milj. Yhteensä säästö sairaanhoitovakuutuksessa on arviolta 202 milj. euroa vuonna 2016.
Yhteensä säästö sairaanhoitovakuutuksessa on arviolta 202 milj. euroa vuonna 2016.
Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa parannetaan 11 milj. eurolla. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta kehitetään 10 milj. eurolla.
Työtulovakuutuksen vanhempainrahasta säästetään 5 milj. euroa vuonna 2016 ja seuraavana vuonna säästö on 13 milj. euroa. Sairauspäivärahasta ja erityishoitorahasta säästetään 20 milj. euroa vuonna 2016 ja 28 milj. euroa vuonna 2017.
Itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden
toisen asteen opiskelijoiden opintotuen
tulorajoja korotetaan vuonna 2016.
Vuonna 2016 yleisen asumistuen menot kasvavat vielä vuoden 2015 uudistuksen vuoksi. Lisäksi asumistuessa on otettu 1.9.2015 alkaen huomioon 300 euron ansiotulojen suojaosuus. Tämä lisää asumistukimenoja arviolta 45 milj. euroa vuonna 2016. Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuoden 2015 tasolle vähentää yleisen asumistuen menoja vuositasolla 33 milj. eurolla. ■