Siirry sisältöön
kari-pekka, Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
12.4.2017

Lääkejakelun valvontaa on kiristettävä

Ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta kriittistä palvelua, lääkehuoltoa, on kyettävä valvomaan aukottomasti.

Apteekkijärjestelmä on ollut näkyvästi julkisuudessa viimeisen vuoden aikana. Mediassa on käsitelty epäilyjä muutaman apteekin väärinkäytöksistä lääkejakelussa. Poliitikot ovat ottaneet kantaa apteekkimonopolin purkamiseen.

Apteekkijärjestelmää haluavat pistää uusiksi myös Kesko ja lääketukkuri Oriola-KD, jotka kertoivat perustavansa yhteisen yrityksen. Sen tavoitteena on ajan kuluessa päästä apteekkitoimijaksi.

Monet yritykset ovat lähteneet rakentamaan hyvinvoinnin kokonaiskonseptia.

Keskon ohella myös monet muut yritykset ovat lähteneet rakentamaan niin kutsuttua hyvinvoinnin kokonaiskonseptia. Pisimmällä on ehkä OP Ryhmä, joka nykyisellään toimii finanssialalla, mutta omistaa myös sairaalaverkoston. Itse en olisi kovin yllättynyt, jos he ilmoittaisivat varautuvansa mahdolliseen apteekkimonopolin purkamiseen.

Lääkejakelun valvonta pitää varmistaa sote-ratkaisusta huolimatta

Riippumatta siitä, mihin sote-uudistuksessa päädytään, on hyvin todennäköistä, että hyvinvointisektorin palvelut ketjuuntuvat 2020-luvulla laaja-alaisiksi toimijoiksi. Näiden ytimessä on ajatus kokonaisvaltaisesta asiakkaan koko terveydenhuollon hallinnasta.

Riippumatta siitä, mihin sote-uudistuksessa päädytään, hyvinvointisektorin palvelut todennäköisesti ketjuuntuvat.

Järjestettiinpä palvelut miten tahansa, niin kauan kuin ne rahoitetaan verovaroilla tai veronluonteisilla maksuilla, julkisen vallan tulee huolehtia myös riittävästä valvonnasta ja ohjauksesta.

Kuka valvoo apteekkaria?

Apteekeista toimitetaan vuosittain yli 40 miljoonaa Kelan korvaamaa lääkemääräystä. Tällaisen määrän valvonta edellyttää mahdollisimman pitkälle vietyä automatisointia.

Viime vuoden puolella tuli julkisuuteen pari hyvin ikävää tapausta, jossa apteekkarin epäiltiin väärinkäyttäneen Kelan lääkekorvausjärjestelmää. Oikeusprosessit ovat osittain kesken, mutta jo nyt voidaan todeta, että apteekkien toiminnan valvontaa tulisi edelleen kehittää.

Vaikka lääkehuollon ohjauksen ja valvonnan nykyinen työnjako sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja Kelan välillä on kohtuullisen toimiva, edellä mainitut tapaukset ovat nostaneet esille tarpeen tarkastella toimijoiden rooleja ja yhteistyötä hieman kriittisemmästä näkökulmasta.

Apteekkariliitolla on keskeinen rooli apteekkien ja apteekkarien omavalvonnassa.

Apteekkariliitolla on keskeinen rooli apteekkien ja apteekkarien omavalvonnassa. Proviisorikunnan ammattietiikka on toki korkea. Ammattikunnan sisäistä valvontaa on käsitykseni mukaan ryhdytty Apteekkariliitossa kuitenkin terävöittämään entisestään.

Tietoa, kiitos!

Toinen tarkastelua vaativa kohta on Kelan ja Fimean välinen työnjako apteekkien toiminnan valvonnassa. Nykysäädösten mukaan Fimea vastaa ja valvoo apteekkien toimintaa ja Kela valvoo sairausvakuutuslain toteutumista.

Käytännössä Kela valvoo ja toimeenpanee lääkekorvausjärjestelmää yhdessä apteekkien kanssa.
Jos Kelalla olisi tiedot niistä korvattavista valmisteista, joita tukkuliikkeet toimittavat apteekeille, Kelalla olisi paremmat edellytykset valvoa apteekkien tilittämien lääkekorvausten oikeellisuutta. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista luovuttaa suoraan tukkuliikkeistä Kelalle.

Mikäli väärinkäytöksiä halutaan estää tehokkaammin, Kelalle tulisi antaa nykyistä laajemmat oikeudet Kanta-arkiston tietojen käyttöön.

Mikäli väärinkäytöksiä halutaan estää tehokkaammin, Kelalle tulisi antaa nykyistä laajemmat oikeudet Kanta-arkiston tietojen käyttöön. Kelan tiedonsaantioikeuksia ei ole päivitetty vastaamaan toimintaympäristön kehitystä ja sen mahdollistamia uusia valvontakeinoja.

Lääkkeiden valvojilla on eri roolit. Kela on tehnyt 1.3.2016 STM:lle esityksen tiedonsaantioikeuksien laajentamisesta. Tuolloin tiedonsaatioikeuksien laajentamista ei pidetty mahdollisena, koska lain mukaan Fimea vastaa apteekkien valvonnasta, eikä toimenpiteisiin ryhdytty. Pahimmillaan tämä linjaus tarkoittaa sitä, etteivät väärinkäytökset jääneet viimeisiksi.

Lain mukaan Fimea voi ilmoittaa

Fimealla ei ole velvollisuutta oma-aloitteisesti ilmoittaa Kelalle apteekkitarkastuksissa havaitsemistaan epäselvyyksistä. Lääkelain 90 § perusteella Fimealla on kuitenkin mahdollisuus luovuttaa tietoja Kelalle. Lainsäädännössä tulisi todeta nykyistä selkeämmin, että Fimea voi tehdä tämän myös oma-aloitteisesti ilman Kelan erillistä pyyntöä.

Lääkelaissa sanotaan, että Kela voi ilmoittaa oma-aloitteisesti Fimealle sellaisista apteekkeja ja apteekkareita koskevista seikoista, joilla voi olla vaikutusta apteekkiluvan myöntämiseen tai voimassaoloon. Tätä mahdollisuutta Kelassa on jo aktiivisesti käytetty.

Viime vuoden alussa Suomessa oli yhteensä 815 apteekkia. Käsittääkseni Fimeassa työskentelee neljä apteekkitarkastajaa, jotka vastaavat kaikkien näiden valvonnasta. Resurssit tuntuvat riittämättömiltä vastuuseen nähden.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma johdattelee blogeissaan sosiaaliturvan ajankohtaisiin kysymyksiin

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje