Energiakriisi pistää tulevana syksynä ja talvena koko Euroopan tiukkaan tilanteeseen. Kriisin taustalla on Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja monien Euroopan maiden riippuvuus venäläisestä energiasta.
Suomen kattava sosiaaliturvajärjestelmä turvaa ihmisten elämää monenlaisten riskien toteutuessa, oli kyseessä sitten sairastuminen tai työttömyys. Korona-aikana sosiaaliturvamme onnistui vastaamaan hyvin myös ison, globaalin kriisin haasteisiin. Nyt pyrimme turvaamaan ihmisille mahdollisimman normaalin arjen hintojen noususta ja energiakriisistä huolimatta.
Muutosten toteuttamiseen tarvitaan monenlaista osaamista
Hallitus ehdottaa hintojen nousun vuoksi monia uusia tukimuotoja ja nykyisten tukien korotuksia. Toimenpidelistalla ovat useiden lapsiperheiden etuuksien tasokorotukset, määräaikainen sähkötuki ja lääkekaton jäädytys ensi vuodelle. Lisäksi hallitus ehdottaa, että jokaisesta lapsesta maksetaan joulukuussa ylimääräinen lapsilisä, joka poikkeuksellisesti ei vaikuttaisi perheen mahdolliseen toimeentulotukeen.
Valmistelemme nyt Kelassa muutosten toimeenpanoa. Työtä tehdään kovalla vauhdilla eri puolilla Kelaa. Mukana ovat niin etuuksien sisällön asiantuntijat, jotka muun muassa laativat muutoksista sisäisiä ohjeita asiakaspalvelua ja etuuskäsittelyä varten, kuin aktuaarit ja talousasiantuntijat, jotka voivat laskea esimerkiksi lakiehdotusten vaikutusta valtiontalouteen. Kun asioita tehdään vauhdilla, on tärkeää hyödyntää kaikki talosta löytyvä asiantuntemus.
Kela on myös ollut taustalla mukana suunnittelemassa kokonaan uuden etuuden, sähkötuen, toteutusta. Sähkötuen kohdejoukkoa on pohdittu huolella, jotta kaikki tukea tarvitsevat saataisiin siihen mukaan.
Erityisen tärkeää budjettiriihen muutoksissa on se, että kaikki viranomais- ja muut toimijat tekevät hartiavoimin yhteistyötä siinä, että asiat saadaan viestittyä riittävän selkeästi. On tärkeää kertoa siitäkin, jos vielä ei tiedetä, miten asiat menevät. Kelaan on tullut budjettiriihestä asti runsaasti ihmisten kysymyksiä siitä, miten ehdotetut muutokset vaikuttavat heidän etuuksiinsa. Kaikkiin kysymyksiin meilläkään ei ole vielä vastausta, mutta olemme koonneet verkkosivuillemme sen tiedon, joka meillä on.
Energiakriisi on sosiaaliturvalle uusi haaste
Tulevasta talvesta voi tulla hankala, jos inflaatio jatkuu, taloustilanne synkkenee eikä energian saatavuuskaan ole varmaa. Silloin sosiaaliturvalla on väistämättä iso rooli ihmisten perustarpeiden turvaamisessa.
Energiakriisiin vastaaminen vaatii paljon koko yhteiskunnalta, eikä kukaan meistä – viranomaisetkaan – ole kriisin ulkopuolella. Kansalaiset ovat avainasemassa esimerkiksi energian säästämisessä. Viranomaisille monitahoinen kriisi taas tarkoittaa sitä, että nyt tarvitaan erityisen paljon yhdessä tekemistä. Sähkön hintaan liittyvien tukitoimien viestinnässä esimerkiksi vaaditaan Kelan ja Verohallinnon yhteistyötä, jotta asiakas pääsee perille siitä, onko hänelle oikeus sähkötukeen vai ehkä kotitalousvähennykseen, ja miten hänen tulee missäkin tilanteessa toimia.
Moniin ongelmiin Suomen sosiaaliturvajärjestelmä onnistuu vastaamaan ilman muutoksiakin. Kela on esimerkiksi pystynyt koko ajan huolehtimaan perustoimeentulotuen saajien kohonneiden sähkö- ja lämmityskulujen maksamisesta, joten ne eivät ole syöneet toimeentulotukiasiakkaille käteen jäävää rahasummaa.
Hallituksen esittämät toimenpiteet teettävät Kelassa paljon työtä, ja muutokset tulevat voimaan nopeasti. Pikaisesta toimeenpanosta meillä on onneksi paljon kokemusta ja onnistumisia koronakriisin ajalta, kun Suomessa säädettiin vauhdilla esimerkiksi yrittäjien työttömyysturvasta, koronarokotusten korvaamisesta ja väliaikaisesta epidemiakorvauksesta toimeentulotuen saajille. Teemme parhaamme myös energiakriisin ja inflaation asettamiin haasteisiin vastaamiseksi.
