Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
9.3.2018

Kuka nostaa asumisen tuet?

Sosiaalivakuutus.fi keskittyy vuoden 2018 alussa asumisen kuumiin kysymyksiin: Vaikuttaako asumistuki vuokratasoon? Miten voidaan hillitä asumistuen kustannuksia? Pahentaako asumistuki työttömän kannustinloukkua?

Neljä plus yksi tukea

Kela maksaa neljää erilaista asumisen tukea: eläkkeensaajan asumistukea, yleistä asumistukea, opintotuen asumislisää ja sotilasavustuksen asumisavustusta. Viime vuonna tukien yhteissumma kipusi ensimmäistä kertaa yli 2 mrd. euron. Kasvuvauhti on ollut hurja: vuonna 2007 asumistukien yhteissumma pysytteli noin miljardissa eurossa. Ja luvuissa ei ole mukana toimeentulotukea, jolla myös maksetaan asumisen kustannuksia.

Asumistukia saa jo yli puolet vuokralla asuvista.

Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui 863 000 ihmistä. Tukea saa jo yli puolet vuokralla asuvista. Joukossa on työttömiä, yksinhuoltajia, pienituloisia eläkeläisiä ja opiskelijoita. Suurin osa tuensaajista asuu yksin.

Nostaako tuki vuokria?

Vuosien ajan kuuma kysymys on ollut, nostaako asumistuki vuokria. Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreet tutkimukset osoittavat, että vuokratasoon vaikuttaa enemmän kysyntä ja tarjonta. Varsinkin muuttoliike kiihdyttää vuokra-asuntojen kysyntää kaupungeissa.

Suomessa noin 64 % ihmisistä asuu omistusasunnossa.

Vuokria nostavat myös asunnon tarpeen lyhytaikaisuus ja tilapäisyys sekä omistusasumisen yleisyys. Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola kertoo, että Suomessa noin 64 % ihmisistä asuu omistusasunnossa. Helposti myös ajatellaan, että kallistakin vuokraa voi maksaa hetken, koska ratkaisu on tilapäinen.

Suomessa on meneillään suurin muuttoliike sitten 1970-luvun. Liikekannalla ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Kaupungeissa ja kasvukeskuksissa on töitä ja työmahdollisuuksia, mutta asunnot ovat tiukassa ja vuokrat ovat korkeat.

Muuttoliike haastaa nykyiset sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin mallit.

Laki vuodelta 1994

Muuttoliike on myös kansainvälinen. Se haastaa nykyiset sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin mallit. Suomen asumisperusteinen lainsäädäntö on vuodelta 1994, jolloin liikkuvuus oli vielä hyvin pientä. Aiemmin Suomeen muutettiin pysyvämmin perhesyistä tai pakolaisina. EU:n laajenemisen myötä on yhä yleisempää, että ihminen tulee lyhyeksi aikaa työhön. Se on haaste asumisperusteiselle sosiaaliturvalle.

Asumisen ja sen tukemisen kuumiin kysymyksiin on törmännyt myös sosiaaliturvan uutta mallia tavoitteleva Toimi-hanke, jonka Sipilän hallitus käynnisti viime syksynä. Hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäki kertoo, että kodin ja asumisen teemoihin palataan hankkeessa toistuvasti eri näkökulmista. ”Asumisen tukeminen on julkisen talouden kestävyyden kannalta merkittävä asia, niin kuin on myös ihmisten elämäntilanteiden vaihteluun liittyvän liikkuvuuden mahdollistaminen.”

P.S. Kelan tutkimuksen verkkosivuille on koottu laaja tietopaketti asumistukien tilastoista ja tutkimuksesta.

Minna Latvala

Kelan asiakas- ja kumppaniviestinnästä vastaava viestintäpäällikkö

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje