Suomessa on meneillään historiallinen sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden toimintaa valmistellaan kuumeisesti. Alueiden palveluita kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jossa perustetaan laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia (lyhyemmin sote-keskuksia) alueiden peruspalveluita turvaamaan.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmalla on yhteys Sanna Marinin hallituksen työkykyohjelmaan ja työllisyystoimiin. Työkykyohjelmassa pyritään lisäämään osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten moniammatillisten tiimien perustamista, jossa ihmistä pystytään auttamaan työkyvyn haasteissa useamman eri tahon toimijan yhteen kootulla osaamisella. Työkykyohjelmassa kehitetyt työkyvyn tukitoimet pyritään tuomaan osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia.
Miten Kela voi osallistua työkyvyn tukemiseen?
Vedän Kela sote-keskuksissa-nimellä kulkevaa projektia, jossa teemme yhteistyötä työkykyohjelmaan valtionavustusta saaneiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
Minä ja 10 projektityöntekijää olemme tehneet projektityötä päätyönämme vuoden verran. Olemme yhdessä kuntien hankkeiden kanssa päässeet suunnittelemaan työkyvyn tukea tulevaisuuden sote-keskuksiin ja pilotoimaan toimintaa.
Pilotointi tarkoittaa käytännön asiakastyön tekemistä. Testaamme, mistä asiakkaat löytyvät, miten heidät ohjataan palveluihin ja tärkeimpänä: miten voimme auttaa heitä kohti työllistymistä yhdessä sote- ja työllisyystoimijoiden kanssa.
Työkyvyn tukemisessa erilaisia yhteistyötapoja
Eri hankkeissa työkyvyn tukea on toteutettu eri tavoin. Kelan projektityöntekijöitä toimii esimerkiksi työkyvyn tuen tiimeissä. Tiimissä selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa hänen työ- ja toimintakykynsä nykytila ja sitä, millä palveluilla sitä voidaan tukea tai parantaa.
Tiimien kokoonpano vaihtelee alueittain. Usein mukana on edustus kunnan sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta (esimerkiksi lääkäri ja terveydenhoitaja), työllisyyspalveluista ja Kelasta. Toistaiseksi asiakkaita ohjataan tiimeihin pitkälti työllisyyspalveluista. Parhaimmillaan tarve voi tulla esiin esimerkiksi asiakkaan käydessä tavallisella lääkärin vastaanotolla. Lääkäri ohjaa asiakkaan tiimiin oman alueensa pelisääntöjen mukaan.
Yhteistyötä tarvitaan, koska kumppanien palveluita ei aina tunneta kovin syvällisesti
Milloin työkyvyn tukea tarvitsevan ihmisen auttamisessa sitten tarvitaan Kela-osaamista? Usein yhteisen asiakkaamme toimeentulo tulee Kelasta, ja työkyvyn tukeen liittyvät toimet voivat aiheuttaa epävarmuutta taloudellisesta turvasta ennen työllistymistä. Kelan työntekijät osaavat auttaa myös esimerkiksi Kelan kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuksen oikea-aikaisuuden arvioimisessa.
Projektissa olemme todenneet, että yhteistyötä tarvitaan, koska emme aina tunne muiden toimijoiden palveluita ja toimintaa kovin syvällisesti. Aina kumppanit eivät esimerkiksi tunnista, milloin asiakkaalla olisi tarvetta myös Kelan etuuksille ja palveluille. Siksi on tärkeää, että Kela on mukana rakentamassa kumppaniverkostoa yhteisten asiakkaiden ympärille.
Toistaiseksi hankkeiden paino on pidempään työttömänä olleiden auttamisessa, mutta samalla harjoittelemme myös tukea tarvitsevien ihmisten tunnistamista entistä aiemmin. Jotta asiakas hyötyy tukitoimista parhaalla mahdollisella tavalla, niitä on tärkeää tarjota oikeaan aikaan.
Parhaillaan sekä hyvinvointialueilla että Kelassa pohditaan, millaiseen toimintaan rahkeemme riittävät jatkossa. Uskon, että yhteistyössä saamme aikaan vaikuttavampaa tulosta ja säästämme pidemmällä aikavälillä kaikkien resursseja. Olisi hienoa nähdä, että tällainen yhteistyö vakiintuisi normaaliksi toiminnaksi ja lisääntyisi myös monessa muussa asiassa kuin työttömien työkyvyn tukemisessa. Toivonkin, että voimme siirtyä sote-uudistusten myötä yhteistyössä seuraavalle tasolle, yhteiseen tekemiseen.
