Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
16.11.2020

Kattava tulorekisteri mittaa kansan­talouden pulssin

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tulorekisteri laajenee vuoden 2021 alussa kattamaan myös eläkkeet ja Kelan maksamat etuudet. Se avaa tutkijoille ja päättäjille uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin läpivalaisuun ja muutosten ennakointiin.
Teksti Jukka Nortio | Kuvat Vesa Tyni
Otto Toivanen on ottanut silmälasit käteensä ja katsoo kameraan

”Tulorekisteristä saadaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen ajantasaista tietoa, jonka merkitys korostuu epävarmassa taloustilanteessa”, kertoo taloustieteen professori Otto Toivanen. Tietoja käytetään muun muassa Helsinki Graduate School of Economicsin tilannehuoneessa.

Suomen tulorekisteriä käyttävät jo ahkerasti viranomaisten lisäksi myös kansantalouden tutkijat. Se antaa kansantaloudesta nopean tilannekuvan. Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa.

Aiemmin kansantalouden tilaa ja yritysten kassavirtaa selvitettiin arvonlisäverotiedoista, jotka kertyivät pari kuukautta todellisesta tilanteesta jäljessä.

Nyt tulorekisteristä saadaan ajantasainen tieto koko suomalaisen kansantalouden edellisen kuukauden palkkakertymästä.

Tulorekisteri rikastuttaa tutkimusta

Helsinki Graduate School of Economicsin professori ja akateeminen johtaja Otto Toivanen kertoo, että tulorekisteri on merkittävä tiedon lähde lokakuussa 2020 perustetussa Helsinki GSE:n tilannehuoneessa.

”Tulorekisterin sisältö on rikasta ja tiedot ajantasaisia. Edellisen kuukauden palkkatiedot yrityksistä ovat huomattavasti ajantasaisemmat kuin arvonlisäveroilmoitusten kautta tulevat tiedot yritysten liikevaihdosta”, Toivanen sanoo.

Tiedon merkitys kasvaa koronaepidemian luomassa epävarmassa taloustilanteessa.

”Käytän tulorekisteriä juuri nyt sen selvittämiseen, kuinka moni yritys sulkee ovensa ja kuinka moni aloittaa. Aiemmin tällaista tietoa on voitu tarkastella vain vuositasolla.”

Kelan etuuskäsittely automatisoituu yhä

Tulorekisteriin ilmoitetaan 1.1.2021 alkaen vuodenvaihteen jälkeen maksetut eläke- ja etuustulot, vaikka niiden määräytymisjakso olisi vuoden 2020 puolella. Tiedon tuottajia ovat muun muassa Kela, eläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori ja kunnat.

Kelan etuuskäsittelijöillä on sen jälkeen käytettävissään Kelan etuustietojen lisäksi muidenkin etuuksien myöntäjien tiedot.

Etuuskäsittelyn automatisointi helpottuu, kun tulorekisteristä saadaan lähes kaikki tiedot, joiden perusteella etuuksia myönnetään.

Viranomaiset ja muut tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain tiedon, johon he ovat oikeutettuja ja jota he tarvitsevat toiminnassaan. Tulorekisteri ei tuo nykyiseen verrattuna lisää oikeuksia tietojen käsittelyyn tai näkemiseen.

Toistuvien tulotietojen lukeminen rekisteristä voidaan automatisoida. Etuuspäätöksiin tarvittavia liitteitä ei tarvitse enää pyytää.

Tukipäätösten tekeminen helpottuu, kun työvaiheita on vähemmän.

”Jatkossa näemme etuuksien etuusjakson, maksupäivän, nettomäärän sekä mahdollisen ulosmittauksen”, kertoo Kelan toimeentulotukiryhmän suunnittelija Asta Luukkonen.

Tulorekisterin tietoja hyödynnetään etuuskäsittelyn lisäksi erilaisten asiakasmaksujen, verotuksen, eläke-etuuksien sekä vakuutuskorvausten suuruuden laskennassa.

Laki tulotietojärjestelmästä määrää, mitkä etuudet kuuluvat tulorekisterin piiriin. Siksi esimerkiksi toimeentulotukea ei sinne ilmoiteta.

Etuuksien takaisinperintä vähenee

Kelan asiakkaiden ei tarvitse enää toimittaa hakemustensa liitteiksi tositteita tulotiedoistaan.

Koska tulorekisterin tiedot ovat lähes reaaliaikaiset, etuuksia myönnetään todellisen tilanteen eikä viimeisten tositteiden perusteella. Tämä voi merkitä esimerkiksi opintorahan takaisinperinnän vähentymistä, kun opiskelijat saavat tukea todellisten tulojensa mukaan.

Tietojen luovuttajien työ kevenee, kun tiedot ilmoitetaan vain yhteen paikkaan. Näin esimerkiksi työnantaja voi automatisoida toistuvien palkkatietojen ilmoittamisen.

Ainutlaatuisen rekisterin ajantasaisuudesta kertoo se, että siihen ilmoitetaan maksutiedot viimeistään viisi päivää maksatuksen jälkeen.

Tutkijat ennakoivat talouden muutoksia

Otto Toivanen käyttää tutkijakollegojensa kanssa tulorekisteriä myös yhdistämällä sen tietoja Kelan rekistereihin.

”Selvitämme näillä tiedoilla juuri nyt esimerkiksi sitä, miten huhti‒toukokuussa asumistukea hakeneiden henkilöiden tulot ovat kehittyneet”, Toivanen kertoo.

Kelan tietoja hyödynnetään pseudonymisoimalla ne Tilastokeskuksessa ja yhdistämällä tulorekisterin tietoihin. Näin tutkijat voivat seurata henkilöitä tunnisteella siten, että tutkittavien henkilötiedot pysyvät salassa.

Kuinka paljon tutkimusta sitten haittaa se, ettei tulorekisterissä ole toimeentulotukitietoja?

”Eri puolilta kerätyt aineistot voidaan aina linkittää teknisesti. Oleellisempaa on, että viranomaisaineistot ovat laajasti tukijoiden ulottuvilla ja aineistot saadaan käyttöön nopeasti ja tietoturvallisesti ilman turhaa byrokratiaa”, Toivanen sanoo.

Kymmeniä miljoonia ilmoituksia

Tulorekisteriin on jätetty vuoden 2019 alusta 97 miljoonaa palkkatietoilmoitusta. Ilmoituksia on samanaikaisesti jaettu edelleen 766 miljoonaa kertaa.

”Tietojen oikeellisuudesta vastaa tietojen tuottaja. Tulorekisteri on tietovirran mahdollistaja”, sanoo Tulorekisteriyksikön viestintäsuunnittelija Heidi Saarela.

Jokaiselle tiedon käyttäjälle tehdään tietolupapäätös, jossa määritellään, mitä yksittäisiä tietoja tiedon käyttäjälle luovutetaan ja mihin käyttötarkoitukseen. Iso osa tietopyynnöistä on kuukaudesta toiseen toistuvia.

Kela, Verohallinto, työeläkelaitokset, työttömyyskassat, Tilastokeskus ja Työllisyysrahasto käyttävät ahkerasti palkkatietoja. Vuoden 2021 alusta alkaen myös ulosottoviranomaiset voivat pyytää tietoja.

Tulorekisteri tarjoaa uusia mahdollisuuksia työsuojelun parantamiseen, harmaan talouden ehkäisyyn sekä ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan. Kun viranomaisilla on sama reaaliaikainen tieto yhtä aikaa käytössä, niiden välistä yhteistyötä voidaan koordinoida entistä paremmin.

Arkaluontoinen toimeentulotuki

Vaikka tulorekisteri ei sisällä toimeentulotukitietoja, se ei estä Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan kattavan kuvan muodostamista suomalaisten toimeentulosta. Korpela on perehtynyt toimeentulokysymyksiin.

Tutkijat voivat hakea Kelasta tutkimuskäyttöön perustoimeentulotukitietoja ja pyytää Tilastokeskusta yhdistämään ne tulorekisteritietoihin. Tilastokeskus pseudonymisoi tiedot niin, ettei rekistereissä olevia henkilötietoja voi nähdä.

Korpela muistuttaa, että toimeentulotuki on osa sosiaalihuoltoa. Toimeentulotuki ei vaikuta muiden tukien myöntämiseen eikä sitä veroteta, joten sen sisällyttäminen tulorekisteriin olisi turhaa.

Tarvittaessa sosiaalihuollon viranomaisilla on oikeus saada tietoa asiakkaidensa toimeentulotukiasioista Kelasta.

Toimeentulotukeen oikeutettujen ihmisten asemaa voidaan silti selvittää jatkossa aiempaa paremmin tulorekisterin avulla.

Toimeentulotuen tutkimuksessa aiemmin käytetyt vuositason tiedot antavat hyvin karkean kuvan siitä, kuinka monella olisi voinut olla toimeentulotukeen oikeus. Tulot voivat vaihdella kuukausittain suurestikin.

”Tulorekisteri ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että toimeentulotuen määrään vaikuttaa myös varallisuus. Tuen hakijoiden pitää jatkossakin toimittaa tiliotteet ja muut selvitykset omaisuudestaan. Muista kuin toimeentulotuen saajista näitä tietoja ei ole, joten kaikkia tukeen oikeutettuja ei voida aukottomasti päätellä”, Korpela sanoo.

Mikä on tulorekisteri?

  • Tulorekisteri on 1.1.2019 käynnistynyt reaaliaikainen järjestelmä, johon työnantajat ilmoittavat ajantasaiset tiedot Suomessa maksetuista palkkatuloista.
  • Kela ja työeläkelaitokset ilmoittavat 1.1.2021 alkaen tulorekisteriin maksamansa eläkkeet ja etuudet.
  • Rekisterien ulkopuolelle jäävät muun muassa pääomatulot, yrittäjätulo ja toimeentulotuki.
  • Nimetyillä viranomaisilla on oikeus käyttää tulorekisteriä tulojen ja etuuksien tarkistamiseen. Tutkijat voivat hakemuksesta saada tulorekisterin käyttöoikeuden tutkimustarkoituksiin.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet