Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma aloittaa uudessa tehtävässään aikana, jolloin Kelan on vastattava tulevaisuuden suuriin haasteisiin. Yhdeksi keskeisistä tehtävistään hän nostaa sosiaali- ja terveysalan monikanavarahoituksen selkeyttämisen.
”Rakenteiden kehittäminen ei onnistu ilman kokonaisvaltaista rahoituksen tarkastelua. Se edellyttää kuitenkin maan hallitukselta nykyistä selkeämpää linjausta tavoitteista”, hän sanoo.
”Rakenteiden kehittäminen ei onnistu ilman kokonaisvaltaista rahoituksen tarkastelua.”
Mäki-Lohiluoma korostaa, että rahoitusjärjestelmien uudistus vaatii tuekseen yksikanavatiedon. Tällä hän tarkoittaa sitä, että riittävän luotettavasti ja laajasti kerätään tietoa ja tilastoja päätöksenteon pohjaksi.
”Tämä tulee haastamaan Kelan toimintaa enemmän kuin mikään muu. Toiminnan vaikuttavuutta pitää pystyä arvioimaan ja myös vastaamaan kysymykseen, miten säästetään oikein”, hän kiteyttää.
EU:n merkitys kasvaa
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman vastuualue Kelassa on pääosin sama kuin edeltäjän Helena Pesolan. Tarkemmin se määritellään Kelan käynnissä olevassa organisaatiouudistuksessa.
Mäki-Lohiluoman johdolla tuotetaan ainakin eläke- ja terveysetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Vastuualue kattaa etuuksien ja palvelun suunnittelun sekä hakemusten käsittelyn ja asiakaspalvelun johtamisen.
Edellisessä tehtävässään Mäki-Lohiluoma on jo tehnyt läheistä yhteistyötä Kelan toimijoiden kanssa.
”Kela ja kunnat luovat yhdessä hyvinvointia suomalaisille.”
”Kuntien ja Kelan intressit ovat hyvin lähellä toisiaan, sillä Kela ja kunnat luovat yhdessä hyvinvointia suomalaisille. Monet asiat tuntuvat nykyisessä tehtävässä siksi jo tutuilta”, hän kertoo.
Myös pohjoismainen ja EU-yhteistyö kiinnostavat Mäki-Lohiluomaa jo aiempien tehtävien perusteella.
”Pohjoismaisuus on meille oikea viitekehys, sillä meillä on pitkä pohjoismainen perinne. Uskon myös, että Euroopan unioni tulee vaikuttamaan toimintaamme koko ajan enemmän.”
”EU-lainsäädännöstä 60 % vaikuttaa meihin suoraan.”
Hän laskeskelee, että 60 % EU-lainsäädännöstä vaikuttaa Suomeen suoraan ja noin 20−30 % välillisesti. Sosiaalikysymysten hän uskoo nousevan käsittelyyn EU-tasolla yhä useammin. Siihen viittaa muun muassa mantereen laajuinen pakolais- ja maahanmuuttoliike.
Asiakkaan tarve yli kaiken
Mäki-Lohiluoma toivoo, että Kelassa analysoitaisiin vielä nykyistäkin paremmin asiakaskäyttäytymistä ja rakennettaisiin palvelukokonaisuuksia.
”Oleellista on ymmärtää asiakkaan todellinen tarve”, hän perustelee.
”Emme voi toimia pelkästään markkinoiden ehdoilla, kun käytämme verorahoja.”
”Emme voi toimia pelkästään markkinoiden ehdoilla ja mekanismeilla, kun käytämme verorahoja”, hän jatkaa.
Mäki-Lohiluoma varoittaa nykyhallitusta lyhytnäköisestä säästämisestä, jossa leikataan sieltä, mistä on helpointa.
”Euron säästöstä yhtäällä voi tulla kahden euron kulu toisaalla”, hän kuvailee.
Esimerkkinä tästä ovat edellisen laman säästöt lastensuojelusta ja mielenterveyspalveluista. Näennäisesti säästetyt kustannukset ovat moninkertaistuneet huostaanottoina ja vakavina sairastumisina.
Hallinto- ja valtiotieteilijänä Mäki-Lohiluoma arvostaa tutkimustietoa ja laadukasta keskustelua, jossa ymmärretään eurojen vaikutukset. Se varmistaa, että Kelassa pystytään jatkossakin ratkaisemaan, mikä on paras tapa luoda hyvinvointia. Sosiaaliturvan tehtävänä Mäki-Lohiluoma pitää tulevaisuudessakin sen varmistamista, että heikoimmista voidaan pitää huolta yhteisin varoin.