Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
1.6.2018

Kanta-palvelut yhden­mukaistavat sosiaalihuollon käytäntöjä

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston ensimmäinen pilottiorganisaatio on nyt liitetty Kanta-palveluihin. Arkisto avautuu kaikkien organisaatioiden käyttöön syksyllä 2018.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Essi Kuula

Asiakastietojärjestelmän liittäminen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ei ole pelkästään ICT-projekti vaan ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos, muistutetaan Kelasta.

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon on ensimmäisenä tallentanut tietojaan Vaasan kaupunki. Se on yksi neljästä pilottiorganisaatiosta. Piloteista valtaosa on julkisen palvelun organisaatioita, mutta joukossa on myös yksityinen toimija, Ensi- ja turvakotien liitto.

Toistaiseksi arkistoon on tallennettu pääosin ennen käyttöönottoa syntyneitä vanhoja asiakastietoja. Kesän aikana pilottiorganisaatiot alkavat tallentaa käsiteltävänä oleviin asioihin liittyviä asiakastietoja. Organisaatiot pääsevät toistaiseksi käsiksi vain omiin tietoihinsa.

Kesän aikana pilottiorganisaatiot alkavat tallentaa käsiteltävänä oleviin asioihin liittyviä asiakastietoja.

”Asiakastietojärjestelmän liittäminen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ei ole pelkästään ICT-projekti vaan ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos”, muistuttaa asiakkuusvastaava Hanna Hautaniemi Kelan Kanta-palveluista.

”Olemme nyt luomassa kansallista tapaa, jolla sosiaalihuollon asioista puhutaan ja niitä kirjataan”, hän lisää.

Sosiaalihuollon organisaatio valmistautuu maakuntien tuloon

Sosiaalihuollon toimijat ovat Hautaniemen mukaan hyvin tietoisia arkiston kehityksestä. Pilottivaiheeseen ja syksyn ensimmäisiin käyttöönottoihin osallistuu yhteensä kymmenisen organisaatiota.

”Kanta-palveluihin liittyminen edellyttää huolellista suunnittelua ja vaatii aikaa. Aikaa kuluu eniten määrittelyihin, joissa kuvataan muun muassa ratkaisuarkkitehtuuri, toiminnallisuudet, tietosisällöt sekä järjestelmien rajapinnat”, Hautaniemi kertoo.

Kirjauksissa käytettävät määrittelyt ja niitä tukevat tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat hankkeen myötä koko maassa.

Kirjauksissa käytettävät määrittelyt ja niitä tukevat tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat hankkeen myötä koko maassa. Sosiaalihuolto valmistautuu samalla yhtenäiseen sote-palveluun ja maakuntien organisaatioon.

”Pilottiorganisaatiot ovat olleet aktiivisesti mukana käyttöönottoprosessin ohjausmallin valmistelussa, palvelujen määrittelyssä ja toiminnallisuuksien viimeistelyssä tuotantovalmiuteen”, kertoo kehittämispäällikkö Maarit Rötsä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Vaasan kaupunki halusi olla alusta lähtien kehittämässä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston ominaisuuksia ja uutta kansallista toimintatapaa. Pilotointi oli Vaasan kaupungille strateginen hanke.

Pilotointi oli Vaasan kaupungille strateginen hanke.

Lastensuojelu liittyi arkistoon Vaasan kaupungin organisaatioista ensimmäisenä.

”Halusimme päästä mukaan arkiston liittämisen ensimmäiseen vaiheeseen, jotta asiantuntijoillamme olisi riittävästi aikaa omaksua uudet kirjaustavat. Otimme valmisteluun mukaan toimijoita eri puolilta lastensuojelun organisaatiota”, kertoo Vaasan kaupungin IT-pääsuunnittelija Terhi Kahlos.

”Halusimme päästä mukaan arkiston liittämisen ensimmäiseen vaiheeseen, jotta asiantuntijoillamme olisi riittävästi aikaa omaksua uudet kirjaustavat.”

”Saimme heiltä tietoa palvelujen koodiston ja määrittelyn kehittämiseen. Asiantuntijamme pitivät palvelujen asialuokitusta haastavana, ja sitä on nyt kehitetty yhdessä THL:n asiantuntijoiden kanssa”, Kahlos jatkaa.

Hän kehottaa arkistoon liittyviä organisaatioita varmistamaan, että hankkeeseen on varattu suunnittelu- ja liittymisvaiheessa riittävästi resursseja.

Kanta-palvelujen tietoturvaa valvotaan yhä tarkemmin

Kanta-palveluihin liittymistä nopeuttaa, jos liittyvän organisaation tietojärjestelmä on valmiiksi sertifioitu yhteensopivaksi Kanta-palvelujen järjestelmän kanssa.

”Käytäntö on muiden Kanta-palvelujen kohdalla osoittanut, että valmistelevat tehtävät vievät aikaa noin puoli vuotta, jos järjestelmä on valmiiksi sertifioitu. Jollei sertifioitua järjestelmää ole käytössä, saa aikaa varata karkeasti arvioiden kaksinkertaisesti”, Hautaniemi kertoo.

Valmistelevat tehtävät vievät aikaa noin puoli vuotta, jos järjestelmä on valmiiksi sertifioitu.

Sertifioitu tietojärjestelmä täyttää Kanta-palveluihin liitettäville järjestelmille asetetut toiminnalliset vaatimukset. Sertifioidun järjestelmä toimivuus yhdessä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kanssa on testattu, ja järjestelmä on todettu tietoturvalliseksi Viestintäviraston hyväksymän arviointilaitoksen tietoturva-auditoinnissa.

Kanta-palvelujen tietoturvaan kiinnitetään yhä tarkemmin huomiota, kun Kanta-palvelut laajenevat. Kanta-palveluihin liitytään ”aalloissa” kolme kertaa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kanta-palveluihin liittyy samalla useita sosiaalihuollon organisaatioita.

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto avautuu laajempaan käyttöön syksyllä 2018. Omakantaan arkisto liitetään vuonna 2020. Silloin kansalaiset pääsevät aiempaa helpommin käsiksi omiin sosiaalihuollon tietoihinsa.

Viime vuonna rekisteröitiin 3 000 sote-varmennekorttia. Vuodelle 2018 odotetaan jopa 15 000 rekisteröintiä.

Palvelujen tietoturvaa ja palveluja käyttäviä ohjataan ja valvotaan yhä kattavammin. Ammattilaisille tarkoitettuja Kanta-palveluja pääsee käyttämään jatkossa vain sote-varmennekortilla.

Rekisteröinnistä kertova sote-varmennekortti pitää olla jokaisella ammattilaisella. Ammattilaisrekisteröinnin voi tehdä myös työnantaja.
Viime vuonna rekisteröitiin 3 000 sote-varmennekorttia. Vuodelle 2018 odotetaan jopa 15 000 rekisteröintiä.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje