Tulevien hyvinvointialueiden asiakasrekistereitä rakentavilla tiedonhallinnan ammattilaisilla pitää kiirettä. Heidän tehtävänään on yhdistää alueiden julkisten sote-sektorin toimijoiden sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakasrekisterit. Jatkossa rekisterinpitäjä on kukin hyvinvointialue. Urakan on oltava valmis ensi vuoden alussa, kun hyvinvointialueet starttaavat toimintansa.
”Tällä hetkellä kunnissa ja kuntayhtymissä on 159 julkista terveydenhuollon organisaatiota. Lisäksi rekistereitä on erillisillä sosiaalihuollon organisaatioilla. Näiden toimijoiden ylläpitämät rekisterit yhdistetään kullakin hyvinvointialueella yhteen rekisteriin”, Kelan Kanta-palveluista vastaava palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari kertoo.
Ensi vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjiä on enää 23, kun 21 hyvinvointialueen lisäksi Helsingin kaupunki vastaa alueellaan omista toiminnoistaan ja HUS-yhtymä vaativan erikoissairaanhoidon toiminnoista.
Kanta-palvelujen tieto hyvinvointialueiden käyttöön
Sote-uudistuksen vaatimat muutokset tiedonhallinnassa teettävät paljon työtä myös Kelan Kanta-palveluissa. Kannan avulla potilas- ja asiakastiedot liikkuvat sujuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten välillä.
Kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat ovat velvollisia tallentamaan potilastiedot ja reseptit Kanta-palveluihin. Myös yksityiset palveluntuottajat toimivat näin joitakin pieniä toimijoita lukuun ottamatta. Lisäksi sosiaalihuollon palveluntuottajat tuottavat Kantaan yhä enemmän tietoja.
Lehtokarin mukaan tiedonhallinnan uudistuksessa Kanta-palveluihin tallennetut asiakastiedot siirretään nykyisiltä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiltä hyvinvointialueiden rekistereihin. Kelassa tarvittavat muutokset tehdään syksyn aikana, joten Kanta-palvelujen kautta hyvinvointialueen rekisterit ovat käytettävissä heti vuoden alusta.
”Meidän tehtävämme on huolehtia, että Kantaan tallennetut tiedot ovat oikeiden hyvinvointialueiden rekisterissä, kun ne aloittavat toimintansa.”
Lehtokari korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovutus tapahtuu Kanta-palvelujen kautta turvallisesti. Samalla huolehditaan siitä, että asiakkaiden asettamia luovutuslupia ja kieltoja noudatetaan.
Tietojen luovutus määritelty tarkasti
Jokaiselle hyvinvointialueelle muodostetaan kolme aluekohtaista rekisteriä: terveydenhuollon potilasrekisteri, työterveyshuollon potilasrekisteri ja sosiaalihuollon asiakasrekisteri.
Outi Lehtokari sanoo, että potilaiden ja asiakkaiden tietojen luovutus eri rekisterien sisällä ja välillä on tarkkaan määritelty.
Hyvinvointialueen terveydenhuollon potilasrekisterin tai sosiaalihuollon asiakasrekisterin sisällä tietoja saa katsoa ilman annettua luovutuslupaa. Asiakkaan aiemmin tekemät tietojenluovutuskiellot eivät estä tietojen luovuttamista rekisterin sisällä.
Sen sijaan terveydenhuollon potilasrekisterin ja työterveyshuollon potilasrekisterin välillä asiakkaan tietojen katsominen edellyttää luovutuslupaa. Potilaan asettamat kiellot on huomioitava.
Myös sosiaalihuollon asiakasrekisterin ja terveydenhuollon potilasrekisterin välillä tietojen katsominen edellyttää asiakkaan nimenomaista suostumusta.
”Luovutuslupaa asiakkaalta tarvitaan myös silloin, kun tietoja luovutetaan hyvinvointialueiden välillä tai hyvinvointialueen ja yksityisen sektorin välillä. Asiakas voi tässäkin rajata tietojen luovuttamista kielloilla”, Lehtokari toteaa.
Rekisteriuudistus teettää eniten työtä hyvinvointialueilla
Lehtokari huomauttaa, että eniten tiedonhallinnan uudistukset teettävät työtä hyvinvointialueilla.
”Tietojen siirtäminen useasta rekisteristä yhteen rekisteriin on iso urakka. Lisäksi monilla hyvinvointialueilla on edessä uusien tietojärjestelmien hankinta tai entisten laajentaminen.”
Lehtokarin mielestä uudistuksen suurin haaste on toimijoiden lukuisa määrä. Useamman kunnan ja kuntayhtymän tiedot on kartoitettava ja vietävä yhteen.
Hankkeeseen osallistuu tietojärjestelmien toimittajia. Viranomaisista Kelan ohella on mukana muun muassa digitaalisia varmenteita tarjoava Digi- ja väestötietovirasto sekä käytettävistä organisaatiokoodistoista vastaava Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.
”Yhteistyön on oltava saumatonta eri toimijoiden välillä.”
Lehtokari huomauttaa myös, että tietojärjestelmien teknisten muutosten ohella tarvitaan koulutusta hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tässäkin Kela on mukana.
Kanta-palveluista asiakastiedot tehokkaasti ammattilaisten käyttöön
Tiedonhallinnan uudistamisen keskeiseksi eduksi Lehtokari nostaa sen, että asiakkaan tiedot ovat entistä paremmin soteammattilaisten käytettävissä.
”Rekistereiden yhdistäminen antaa entistä enemmän tietoa terveydenhuollon ammattilaisille ja helpottaa tietoon pääsyä.”
Kanta-palvelut tarjoavat myös muita toiminnallisuuksia tietojen parempaan hyödyntämiseen. Esimerkiksi Kanta-palvelujen keskeisten terveystietojen yhteenvetojen avulla tietojen haku tietomassasta helpottuu. Näin asiakkaan tilanne on entistä helpommin koostettavissa.
Kanta-palveluihin kerätty data ja siitä tehtävät analyysit antavat myös hyvän pohjan tiedolla johtamiseen hyvinvointialueilla.
Yhden rekisterin etuna on myös se, että terveydenhuollon ostopalvelun valtuutuksen ja sosiaalihuollon rekisterinkäyttöoikeuden avulla yksityisen sektorin palveluntuottajat voivat tallentaa asiakkaan tiedot suoraan hyvinvointialueen rekisteriin, kun hyvinvointialue toimii palvelun järjestäjänä. Tämä säästää kaikkien aikaa.
”Myös asiakkaan asema paranee, kun kaikki hoito tapahtuu yhden organisaation sisällä ja tiedon liikkumisessa ei pitäisi tulla ongelmia. Hyvinvointialueiden välisen tiedon siirron paraneminen puolestaan auttaa tilanteissa, joissa kansalainen muuttaa tai hakee hoitoa vieraalla paikkakunnalla.”
Kanta-palvelujen kehitystyö jatkuu
Kanta-palvelujen peruspalvelut on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Lehtokari sanoo, että hyvinvointialueiden vaatimien muutosten ohella Kanta-palveluja kehitetään koko ajan muutenkin eteenpäin.
Palvelut laajenevat ja monipuolistuvat asiakkaiden tarpeiden ja lainsäädännön kehittymisen myötä. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen tiedot tulevat yhä laajemmin osaksi Kanta-palveluja.
”Sosiaalihuollon toimijat ovat alkaneet tallentaa tietojaan Kanta-palveluun ja kaikki tiedot tulevat sinne vaiheittain tulevien vuosien aikana”, Lehtokari sanoo.
Hyvinvointialueiden asukkaiden näkökulmasta tiedonhallinnan uudistus ei tuo suuria muutoksia Omakantaan. Sieltä löytyvät jatkossakin terveydenhuollon kirjaamat tiedot potilaasta ja hänen lääkityksestään. Myös reseptit määrätään sähköisesti Kanta-palvelujen kautta kuten ennenkin.
Lue lisää, miten Kanta-palveluihin tallennettu data tukee kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista.
Jutun tilastot Kanta-palveluissa olevien asiakirjojen määrästä kuvaavat tilannetta 14.6.2022.